Nea Uustalo, Katarina Dence, Marius Slabu, Catalina Campillo Introduction: During this autumn, we Laurea students embarked on a project in collaboration with the SMILE project and Lehtikuusi school to organize an event for their new Parental Corner. The objectives of this project highlighted our community’s diverse interests while offering support to parents and families navigating […]
Recreational Mini Fair Read More »
Kun perheessä on ongelmia ja lapsi joudutaan sijoittamaan kodin ulkopuolelle, on se aina väistämättä valtava muutos lapsen elämään. Taustalla on aina lapsen etu, mutta miten sijoitus vaikuttaa lapsen kehitykseen? Pysyvä koti ja omat vanhemmat luovat yleensä turvaa ja vankat lähtökohdat kasvulle ja kehitykselle, ja kun ne otetaan pois, voi ilmetä erilaisia häiriöitä. Sosiaalihuoltolain (1301/2014, §5) mukaan lapselle
Mitä 11-vuotiaan kehityksessä tapahtuu ja miten sijoitus voi vaikuttaa siihen? Read More »
Käsittelimme blogissamme erilaisia erityisyyteen liittyviä ilmiöitä. Aiheita meiltä oli laidasta laitaan; puimme mielenterveyden haasteita, vammaisuutta, erityisdiagnooseja, sekä niiden kanssa elämistä ja niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Meidän matkamme tämän blogin parissa on ollut antoisa ja opettavainen: opimme paljon erityisyydestä ja siihen liittyvistä ilmiöistä, sekä blogien ja sosiaalisen median hyödyntämistä osana sosiaalialan työtä. Toivottavasti tämä matka on ollut
Once more with feeling! Read More »
Hyvinvointiyhteiskunnassa tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset ovat puhuttaneet suomalaisia (myös) viime aikoina. Vilkasta keskustelua käydään lukuisilla foorumeilla kansalaisten, poliitikkojen, tutkijoiden, virkamiesten, kansalaisjärjestöjen, yritysten sekä eri ammatillisten ryhmien keskuudessa. Hyvinvointiyhteiskuntaa ravistelevat ilmiöt ovat herättäneet kysymyksiä, joihin etsitään (jälleen kerran) kestäviä vastauksia. Mikäpä olisikaan muuttunut ajan saatossa? Kysymyksenasettelut toki vaihtelevat vuosikymmenestä riippuen, mutta keskustelu vilisee tuttuja käsitteitä jo
Hei me arvioidaan! Sosiaalialan järjestöt ja palvelutuotannon arviointi. Read More »
’’Vahvuus ei herätä hellyyttä eikä myötätuntoa. Vahvuutta kunnioitetaan, pelätään ja kenties kadehditaan, mutta sitä ei rakasteta. Heikkoutta sen sijaan on helppo rakastaa. Jokainen tunnistaa toisen heikkoudessa oman heikkoutensa. Heikkous on niin inhimillistä.’’ – Tommy Hellsten (2019, 133) On siunaus syntyä moderniin Suomeen, jossa mielenterveyden haasteet ovat askel askeleelta yhä vähemmän tabu ikäpolvien edetessä. Ei olisi
On aika monipuolistaa Kelan terapiakattausta Read More »
’’Välittömät sodanjälkeiset vuodet olivat painajaisaikaa, jolloin kymmenientuhansien kotien makuukammareissa palattiin öisin juoksuhautoihin ja tykistökeskityksiin. Päivisinkin kotiutuneet miehet olivat edelleen varpaillaan: Koviin äänin, yllättäviin liikkeisiin ja muihin ärsykkeisiin reagoitiin selkäytimestä. Sotakokemukset siirtyivät perheisiin, ja osalle alkoholista muodostui sekä lääke että taakka.’’ (Kivimäki 2013, 369). Suomen sotavuosiin 1939-45 liittyy paljon vaiettua. Sodissa syntyneistä mielenterveyden haasteista ei puhuttu,
Suomen sotavuosien ylisukupolviset traumat Read More »
Autismin ja autismikirjon häiriöiden diagnoosin saaneiden lasten kanssa työskennellessä kaiken työn lähtökohtana on lapsen erityispiirteiden ymmärtäminen. Lapsen ja työntekijän välisen kohtaamisen sekä vuorovaikutuksen parantamiseksi muun muassa kouluissa pyritään lisäämään henkilökunnan autismitietoisuutta. Erityislapsen sopeutumisen tukemiseksi on myös tärkeää luoda turvallinen ympäristö lapselle sekä edetä rauhallisesti uusien muutosten koittaessa. Usein omien rutiinien ylläpitäminen luo turvan tunnetta autismikirjon lapselle, minkä vuoksi sopeutumista voidaan auttaa mukailemalla lapsen arkirytmiä uudessa ympäristössä. Inklusiivinen
Mitä työntekijän tulee ottaa huomioon työskennellessään autismikirjon lapsen kanssa? Read More »
Joka päivä voi nähdä vaikkapa Helsingin päärautatieasemalla, kun kaksi maailmaa kohtaavat. Olemuksensa ”menestyneeksi” brändänneet uraohjukset vastailevat työpuheluihin samalla puikkeloiden asunnottomien ja narkomaanien välistä taksitolpalle. Katsekontaktia vältellään parhaansa mukaan, nenäänsä kurttuun nyrpistelevä ”menestyjä” saattaa oikeuttaa tämän asetelman itselleen ajatuksilla, jotka syventävät kuilua näiden kahden ihmisryhmän välillä – Mitäs eivät opiskelleet yhtä ahkerasti, tai ”ihan oma syy”.
Oma vika? – Huono-osaisen avun saannin vaikeus mielenterveyden haasteisiin Read More »
Hei! Olemme toisen vuoden sosiaalialan opiskelijoita Laurean ammattikorkeakoulusta Tikkurilan kampukselta. Tarkastelemme tässä blogissa, miten eri mielenterveyden ongelmat ja sairaudet ilmenevät suomalaisessa yhteiskunnassa sekä niiden syitä ja historiaa. Mielenterveyden haasteet näkyvät yhteiskunnassa monin eri tavoin ja niiden ylisukupolvisuus koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella. Tulemme poimimaan esimerkkejä yhteiskunnan eri osa-alueilta sekä erilaisista ihmisryhmistä. Kutsumme lukijat pohtimaan kanssamme muun muassa: Miten sotien traumat näkyvät vielä onnellisuustutkimusten huipulla olevassa nykysuomessa? Miksi ja millä perustein
Lasten hyvinvoinnista on puhuttu paljon niin yhteiskunnallisella, valtakunnallisella kuin yksityisellä tasolla koronapandemian aikana. Poikkeustila on tuonut paljon uusia muotoja sekä haasteita lasten hyvinvoinnin tehokkaaseen seurantaan. Koronapandemian aikana Helsingin Sanomat on julkaissut Lasten uutisten uutislähetyksiä joka arkipäivä. Lisäksi Helsingin Sanomat julkaisevat viikoittain Lasten uutiset sanomalehtenä, jossa lapset ovat itse mukana tekemässä uutisia toimituksen kanssa. Uutisaiheen ilmi
Lasten hyvinvointi koronapandemian aikana Read More »