Pakolaisäitien kotoutuminen

Kun tarkastellaan pakolaisten kotiutumista ja yhteiskuntaan asettumista, voimme huomata, kuinka yksi ryhmä jää selkeästi muita enemmän syrjäytymisvaaraan. Pakolaisperheiden äideillä tai pakolaisnaisilla on vaikeampaa päästä osaksi yhteiskuntaa ja yhteisöjä, sillä naiset ovat usein huonommin koulutettuja ja työllistettyjä omassa kotimaassaan. Kuinka voimme ehkäistä sen, etteivät pakolaisnaiset jää yksin uudella paikkakunnalla ja uudessa yhteisössä? 

Concept illustration, a pregnant woman feels bad, worries, doubts the future, single mother. Difficulty during pregnancy. Flat vector illustration. Concept illustration, a pregnant woman feels bad, worries, doubts the future, single mother. Difficulty during pregnancy. Flat vector illustration lonely mothers stock illustrations
Lue lisää Pakolaisäitien kotoutuminen

Pakolaiset – Mielenterveyden rooli kotoutumisen onnistumisessa

Pakolaisuus ja siihen suhtautuminen on jo pitkään, erityisesti vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen, jakanut mielipiteitä arjessa ja politiikassa. Lähiaikoina pahentunut Afganistanin tilanne ja sen mukana tuleva pakolaisaalto on herättänyt taas kiihtyvää keskustelua pakolaisuuteen liittyvistä aiheista. Tämä keskustelu vaikuttaa ihmisten tietoisiin tai vähintäänkin alitajuisiin ajatuksiin pakolaistaustaisista ihmisistä sekä yksilöinä, että ihmisryhmänä. On paljon mielipiteitä ja myöskin huolia siitä, pystyvätkö pakolaiset sopeutumaan ja kotoutumaan kunnolla suomalaiseen yhteiskuntaan, ja jos ei, niin mitä kaikkea siitä seuraa. Tämä huoli on aiheellinen ja ymmärrettävä. Tämänkaltaisten huolten takia tarvitaan kuitenkin nykyistä laajempaa ymmärrystä siitä, millaiset asiat uhkaavat ja mitkä taas edistävät kotoutumista, jotta sopeutumisen haasteisiin liittyviä vääristyneitä ennakkoluuloja voidaan minimoida. Uuteen yhteiskuntaan sopeutuminen voi olla pakolaistaustaisille haasteellista tai hidasta monesta eri syystä, mutta pakolaiskokemukseen liittyvät mielenterveysriskit ovat todella suuressa roolissa.

Lue lisää Pakolaiset – Mielenterveyden rooli kotoutumisen onnistumisessa

Vuorovaikutuksen ABC. Auta maahanmuuttajaa kielelliseen ja kulttuuriseen kotoutumiseen

Kieli on merkityksellisin kotoutumiseen liittyvistä vuorovaikutuksellisista asioista. Kieli on avain kulttuuriin. Toivottavasti emme omalla toiminnallamme sulje maahanmuuttajilta mahdollisuuksia pois kulttuurimme tutustumiseen kielen kautta.

Kuva: Pixabay

Lue lisää Vuorovaikutuksen ABC. Auta maahanmuuttajaa kielelliseen ja kulttuuriseen kotoutumiseen

Erilaiset kokemukset

Hei

Olemme kaksi sosionomin polkuopiskelijaa Tikkurilan kampuksella. Erilaiset kokemukset blogissa käsittelemme maahanmuuttajien elämäntilanteita Suomessa, maahanmuuttajien kokemuksia kotoutumisessa, kirjoitamme turvapaikanhakijoiden ja turvapaikkaprosessin elämänkokemuksesta vastanottokeskuksessa.

Kuva, Diversity
Lue lisää Erilaiset kokemukset

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutuminen

Kun puhumme kotoutumisprosessista, tulee mieleen aikuiset maahanmuuttajat ja heidän kotoutumisen edistämistä. Maahanmuuttajalapset ja -nuoret jäävät hyvin helposti varjoon.  Luotetaan siihen, että koulu ja päiväkoti ovat tarpeellisia heidän kotoutumisprosessiansa varten. Voiko olettaa, että pelkästään koulussa käymällä, maahanmuuttajanuori pystyy nopeuttamaan kotoutumistaan? Miten varmistamme, että maahanmuuttajalapset ja -nuoret saavat tarvitsemansa tukea ja kannustusta opettajilta sekä vanhemmilta? 

Kuva: Pixabay
Lue lisää Maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutuminen

Monenlaista menestyjää

Suomen Pakolaisapu on jakanut Vuoden pakolaisnainen -palkinnon vuodesta 1998. Vastaava palkinto vuoden pakolaismiehelle on jaettu vuodesta 2016. Palkinnon tarkoituksena on tuoda esiin kannustavia esimerkkejä onnistuneesta kotoutumisesta sekä rohkaista pakolaisia toteuttamaan omia tavoitteitaan ja unelmiaan uudessa kotimaassaan.

Lue lisää Monenlaista menestyjää

Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden hyvinvointi

Turvapaikka- ja kotoutumisprosessit vaikuttavat huomattavasti aikuisten, nuorten ja lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Onnistuneet prosessit edistävät osallisuuden tunnetta, sekä ehkäisevät syrjäytymistä ja näin parantavat hyvinvointia. 

Ilman huoltajaa saapuneet alaikäiset turvapaikanhakijat törmäävät ensin turvapaikkaprosessiin ja sen jälkeen kotoutumisprosessiin, jolloin yksinäisyys voi muuttua elämäntyyliksi. Yksinäisyys voi johtaa erilaisiin terveysongelmiin, kuten immuunivasteen heikkenemiseen. Psyykkisellä puolella yksinäisyys taas voi johtaa kokemukseen ulkopuolisuudesta ja syrjäytetyksi tulemisesta, mikä taas aiheuttaa eriarvoisuutta ja toivomuutta. Yksinäisyyttä tulisi vähentää ja jopa ennaltaehkäistä, ja varsinkin tulisi kiinnittää huomiota maahanmuuttajanuoriin, sillä he ovat iso osa meidän yhteiskunnan tulevaisuutta. Uskon, että yksinäisyys on sekä yksilön että yhteiskunnan ongelma, joten yhteistyö on välttämätön.

Lue lisää Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden hyvinvointi

Mahtuisiko meille vielä?

Tiesitkö, että 79,5 miljoonaa ihmistä oli paossa kotiseudultaan viime vuoden lopulla? Tai että yli kaksi kolmannesta maailman pakolaisista tulee vain viidestä maasta? Eniten pakolaisia tulee tällä hetkellä Syyriasta, Venezuelasta, Afganistanista, Etelä-Sudanista ja Myanmarista. Nämä ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan vainojen, konfliktien, väkivallan ja ihmisoikeusrikkomusten takia.

Lue lisää Mahtuisiko meille vielä?

Äidin mahdollisuus

Kela ja THL ovat seuranneet vuosia 2001-2014 maahanmuuttaneiden pakolaisten työtuloja, työttömyyttä sekä perhevapaiden yleisyyttä. Tanja Nuotion kirjoittamassa artikkelissa todetaan, että tutkimusten mukaan naiset, jotka jäävät perhevapaille Suomeen muuttaessaan, ovat työllistymisen kannalta heikoimmassa asemassa. Heidän kohdallaan kotouttamisen keinot jäävät vähemmälle. Kysymys kuuluukin; pystytäänkö kotouttamista kohdentamaan nykyistä enemmän kotona lastensa kanssa oleville maahanmuuttaja-äideille?

Lue lisää Äidin mahdollisuus

Maahanmuuttajanaiset ja kotoutuminen

Alle puolet Suomen maahanmuuttajaväestöstä ovat naisia. (Tilastokeskus 2019).  Maahanmuuttajanaisista löytyy paljon harvemmin tilastotietoja verrattuna maahanmuuttajamiehiin.  Sen sijaan maahanmuuttajanaisiin liittyvät artikkelit sekä tilastot ovat keskittyneet heidän työttömyysarvioihinsa.  Ulkomaalla syntyneiden naisten työllisyysaste oli 56% ja suomalaisten naisten 73% vuonna 2018. Suomalaisilla naiset ovat myös huomattavasti koulutetuimpia verrattuna maahanmuuttajanaisiin.  (Tilastokeskus 2018.)  Monet eri tekijät vaikuttavat tilaistoissa näkyviin eroihin. 

Lue lisää Maahanmuuttajanaiset ja kotoutuminen