On aika monipuolistaa Kelan terapiakattausta

Kuva: 123RF

’’Vahvuus ei herätä hellyyttä eikä myötätuntoa. Vahvuutta kunnioitetaan, pelätään ja kenties kadehditaan, mutta sitä ei rakasteta. Heikkoutta sen sijaan on helppo rakastaa. Jokainen tunnistaa toisen heikkoudessa oman heikkoutensa. Heikkous on niin inhimillistä.’’ – Tommy Hellsten (2019, 133)

On siunaus syntyä moderniin Suomeen, jossa mielenterveyden haasteet ovat askel askeleelta yhä vähemmän tabu ikäpolvien edetessä. Ei olisi kuitenkaan pahitteeksi pistää isompaa vaihdetta silmään, ja päivittää suomalainen terapiatyöskentely 2000-luvulle myös Kansaneläkelaitoksen tarjoamien terapioiden osalta – Kattaus on kovin yksipuolinen jos mielii saada taloudellista tukea toipumiseensa.

Lue lisää On aika monipuolistaa Kelan terapiakattausta

Suomen sotavuosien ylisukupolviset traumat

Kuva: Sa-Kuva

’’Välittömät sodanjälkeiset vuodet olivat painajaisaikaa, jolloin kymmenientuhansien kotien makuukammareissa palattiin öisin juoksuhautoihin ja tykistökeskityksiin. Päivisinkin kotiutuneet miehet olivat edelleen varpaillaan: Koviin äänin, yllättäviin liikkeisiin ja muihin ärsykkeisiin reagoitiin selkäytimestä. Sotakokemukset siirtyivät perheisiin, ja osalle alkoholista muodostui sekä lääke että taakka.’’ (Kivimäki 2013, 369).

Suomen sotavuosiin 1939-45 liittyy paljon vaiettua. Sodissa syntyneistä mielenterveyden haasteista ei puhuttu, eikä niitä ymmärretty. Moni ”rikkiammuttu” tai ”tärähtänyt” jäi ilman tarvitsemaansa apua, ja paha olo välittyi myös perheeseen ja lähipiiriin. Mutta siitä on kuitenkin jo vajaat 80 vuotta, eikö voida puhua trauman jääneen historiaan, vai muuttiko se sittenkin muotoaan ja tuliko siitä ylisukupolvista?

Lue lisää Suomen sotavuosien ylisukupolviset traumat

Mitä työntekijän tulee ottaa huomioon työskennellessään autismikirjon lapsen kanssa?

Autismin ja autismikirjon häiriöiden diagnoosin saaneiden lasten kanssa työskennellessä kaiken työn lähtökohtana on lapsen erityispiirteiden ymmärtäminen. Lapsen ja työntekijän välisen kohtaamisen sekä vuorovaikutuksen parantamiseksi muun muassa kouluissa pyritään lisäämään henkilökunnan autismitietoisuutta. Erityislapsen sopeutumisen tukemiseksi on myös tärkeää luoda turvallinen ympäristö lapselle sekä edetä rauhallisesti uusien muutosten koittaessa. Usein omien rutiinien ylläpitäminen luo turvan tunnetta autismikirjon lapselle, minkä vuoksi sopeutumista voidaan auttaa mukailemalla lapsen arkirytmiä uudessa ympäristössä.

Inklusiivinen koulu merkitsee koulua, joka on kaikille oppilaille yhteinen. Erityislapsen näkökulmasta inkluusion toteutumiseen koulussa voidaan luottaa silloin, kun oppilaalla on käytössään tarvitsemansa tukitoimet sekä erityisosaaminen. Riittävä tuki koulussa mahdollistaa suuressa opetusryhmässä oppimisen, mikä edistää autismikirjon oppilaan tasavertaista kouluyhteisöön kuulumista. Oppilaille on tarjolla erilaisia tukipalveluja koulussa, joita ovat myös esimerkiksi koulunkäynninohjaajat ja erityisopettajat. Usein autismikirjon oppilaan koulunkäyntiä sujuvoittaa sekä tukee parhaiten aikuinen työntekijä, joka tuntee oppilaan sekä hänen tuen tarpeensa. Koulunkäyntiin osallistuvien aikuisten henkilöiden odotukset lasta kohtaan vaikuttavat vahvasti lapsen tapaan oppia asioita. Tämän vuoksi erityislapsen kanssa työskenteleviltä vaaditaan kärsivällisyyttä, innovatiivisuutta sekä positiivista asennetta.

Erityislapsen kanssa työskennellessä henkilöstön on todella tärkeää osata kartoittaa yksilön vahvuuksia. Työntekijöiltä vaaditaan lisäksi persoonallisuutta ja ammattitaitoa moniammatillisen työyhteisön ja tuen lisäksi. Autismikirjon oppilaiden katsotaan omaavan samankaltaisia piirteitä, mikä voi usein johtaa yleistämiseen ja yksilöllisyyden rajoittamiseen. On tärkeää muistaa, että kaikki ovat kuitenkin omia persooniaan, eikä kukaan ihminen ole samanlainen. Autismikirjon oppilaiden erityispiirteitä ei niinkään tiedosteta yleisopetuksen ryhmissä, mikä voi vaikuttaa siihen, että osa oppilaista hyötyy paremmin pienryhmässä opiskelusta. Kouluyhteisön sekä työntekijöiden on erityisen tärkeää kyetä osallistamaan pienryhmässä opiskelevia oppilaita aktiivisesti kouluyhteisöön.

Kuva: Pixabay

Työntekijän asenne ja suhtautuminen erityislasta kohtaan vaikuttaa suuresti siihen, kuinka muut suhtautuvat erityislapseen. Positiivinen, kannustava ja ymmärtävä kohtaaminen osoittaa muille lapsille sekä henkilökunnalle, miten ympäristössä toimitaan arvostavasti. Vuorovaikutustilanteet voivat olla epämiellyttäviä sekä vaikeita autismikirjon lapselle. Lapsen tuntemusta helpottaa usein, kun työntekijän tunnereaktiot ovat ennustettavissa ja tämä osaa joustaa erilaisissa tilanteissa. Autismi ilmenee erilaisena eri päivinä, jolloin yhdellä kertaa vuorovaikutus lapsen ja työntekijän välillä voi sujua huonommin ja toisella kertaa kommunikaatio on erittäin sujuvaa.

Kouluissa ja päiväkodeissa voidaan käyttää useita eri välineitä apuna, kun halutaan tukea erityislasta arjessa. Tuttu päiväjärjestys, omien tavaroiden tuominen kouluun tai päiväkotiin sekä kaavamaisen käytöksen salliminen ovat eräitä apuvälineitä lapsen tukemiseksi. Lisäksi arjessa voidaan käyttää apuna erilaisia havaintovälineitä kuten kuvalukujärjestykset, kommunikaatiotaulut sekä esimerkiksi nimilapuilla nimikointi.

On toivottavaa, että jo varhaiskasvatuksessa sekä sen jälkeen peruskoulussa henkilökunnalle tarjottaisiin enemmän koulutusta autismikirjoon kuuluvan lapsen tarpeista sekä niihin vastaamisesta. Tämänhetkinen tietämys diagnoosista sekä siihen vastaamisesta ei palvele riittävän monipuolisesti, jotta voitaisiin puhua inklusiivisuudesta ja tasa-arvoisesta suhtautumisesta.

Lähteet

Autismiliitto. Tiedote: Autismikirjon oppilaiden opetus lähikoulussa edellyttää riittävää tukea. Viitattu 19.10.2021. https://www.autismiliitto.fi/liitto/ajankohtaista/tiedote_autismikirjon_oppilaiden_opetus_lahikoulussa_edellyttaa_riittavaa_tukea.3108.news

Kilpeläinen N. & Salonsaari S. Autismikirjon lapsen kohtaaminen hoitotyössä. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Viitattu 18.10.2021. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/263141/kilpeläinen_nella%20salonsaari_sonja.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Ruhanen P & Saari J. Asperger-oppilas opettajan näkökulmasta – Haaste vai rikkaus? Viitattu 18.10.2021. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/93509/gradu01124.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Oma vika? – Huono-osaisen avun saannin vaikeus mielenterveyden haasteisiin

Kuva: Pixaby

Joka päivä voi nähdä vaikkapa Helsingin päärautatieasemalla, kun kaksi maailmaa kohtaavat. Olemuksensa ”menestyneeksi” brändänneet uraohjukset vastailevat työpuheluihin samalla puikkeloiden asunnottomien ja narkomaanien välistä taksitolpalle. Katsekontaktia vältellään parhaansa mukaan, nenäänsä kurttuun nyrpistelevä ”menestyjä” saattaa oikeuttaa tämän asetelman itselleen ajatuksilla, jotka syventävät kuilua näiden kahden ihmisryhmän välillä – Mitäs eivät opiskelleet yhtä ahkerasti, tai ”ihan oma syy”. Mutta onko meillä kuitenkaan samat lähtökohdat? Taloudellinen pääoma on yksi eriarvoiseen asemaan asettava tekijä, mutta entä mielenterveys?

Lue lisää Oma vika? – Huono-osaisen avun saannin vaikeus mielenterveyden haasteisiin

Mieletön maa

Hei!

Olemme toisen vuoden sosiaalialan opiskelijoita Laurean ammattikorkeakoulusta Tikkurilan kampukselta. Tarkastelemme tässä blogissa, miten eri mielenterveyden ongelmat ja sairaudet ilmenevät suomalaisessa yhteiskunnassa sekä niiden syitä ja historiaa. Mielenterveyden haasteet näkyvät yhteiskunnassa monin eri tavoin ja niiden ylisukupolvisuus koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella. Tulemme poimimaan esimerkkejä yhteiskunnan eri osa-alueilta sekä erilaisista ihmisryhmistä. Kutsumme lukijat pohtimaan kanssamme muun muassa: 

Miten sotien traumat näkyvät vielä onnellisuustutkimusten huipulla olevassa nykysuomessa? Miksi ja millä perustein Suomi on onnellisin maa?  Miten länsimäisen ihmisen mielenterveys selviää muuttuvassa nyky-yhteiskunnassa sekä sosiaalisen median myllerryksessä? Suljettuamme yhteiskunnan korona-pandemian vuoksi, jättääkö pandemia kauaskantoiset seuraukset yksilön henkiseen hyvinvointiin alhaisista kuolinluvuista huolimatta? 

Lasten hyvinvointi koronapandemian aikana

Lasten hyvinvoinnista on puhuttu paljon niin yhteiskunnallisella, valtakunnallisella kuin yksityisellä tasolla koronapandemian aikana. Poikkeustila on tuonut paljon uusia muotoja sekä haasteita lasten hyvinvoinnin tehokkaaseen seurantaan. Koronapandemian aikana Helsingin Sanomat on julkaissut Lasten uutisten uutislähetyksiä joka arkipäivä. Lisäksi Helsingin Sanomat julkaisevat viikoittain Lasten uutiset sanomalehtenä, jossa lapset ovat itse mukana tekemässä uutisia toimituksen kanssa. Uutisaiheen ilmi tuominen tavoittaa lapset sen selkokielisyyden avulla, sekä samaan aikaan tukee lasten varhaissivistystä ja lukutaitoa.

Lue lisää Lasten hyvinvointi koronapandemian aikana

Tasa-arvoinen, mutta kehen verrattuna

Tasa-arvo tarkkoittaa ihmisten samanarvoisuutta yksilönä ja osana yhteiskuntaa. Välillä kuitenkin mietin toteutuuko tasa-arvo sellaisena kuin se ideologiana nähdään. Onko olemassa jokin normi johon tasa-arvoisuutta verrataan. Kuinka kaksi täysin erilaista voidaan määritellä olevan samanarvoisia, nostamatta toista toisen yläpuolelle.

Lue lisää Tasa-arvoinen, mutta kehen verrattuna

2 uutta tulokulmaa draamaan!

Tässä blogissa esittelen kaksi erilaista toimijaa, jotka käyttävät sosiaalialan näkökulmasta kiinnostavia menetelmiä osana hyvinvoinnin edistämistä.  Eli suomeksi -osaavat yhdistää draaman parhaita puolia meidän ihmisten kanssa tehtävään työhön.

Lue lisää 2 uutta tulokulmaa draamaan!