Vankilasta vapautuvien vankien asunnottomuus

Asunnottomuus on laaja ilmiö, joka voi koskettaa hyvinkin eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Usein miellämme, että asunnottomat ovat esimerkiksi ulkona porrashuoneissa, asuntoloissa tai tilapäisesti tuttavien luona asuvia. Yksi suuri asunnottomien ryhmä on kuitenkin vankilasta vapautuneet vangit. 

Itse en ainakaan ole ensimmäiseksi ajatellut, että myös vapautuneilla vangeilla on erityisen suuri riski ajautua asunnottomaksi. Tästä johtuen voisin kuvitella, että näin voisivat ajatella myös muut kansalaiset. Tämä saattaa johtua esimerkiksi siitä, että vankilaelämä on suurimmalle osalle suomalaisista hyvinkin etäistä. Vankilaelämästä eikä vankilasta vapautuneiden asuisnoloista ei ole juurikaan uutisoitu. Monikaan ei varmasti tulisi ajatelleeksi sitä, miltä vankien tulevaisuus näyttää vankilasta vapauduttua. 

Keski-Uudenmaan vapautuneista vangeista joka kolmas on asunnoton. Maanlaajuisesti vuosittain vapautuu tuhat vankia ilman asuntoa. Näillä ihmisillä ei ole vankilasta päästyä paikkaa, jossa nukkua tai jonne mennä. Jos vapautuneella vangilla ei ole asuntoa, on hänen hyvin vaikea myös tehdä töitä tai esimerkiksi opiskella. Tämä puolestaan saattaa ajaa uudelleen rikosten pariin. Lisäksi asunnottomuus voi esimerkiksi katkaista vankilassa aloitetun päihdekuntoutuksen.  

Mutta kuinka vanki voi hoitaa asuntoasioita esimerkiksi suljetussa vankilassa? Aikaisempi vuoka-asuntoa on jo lähtenyt alta eikä pieniä kohtuuhintaisia asuntoja ole aina edes saatavilla. Lisäksi vangit eivät pääse nettiin sekä puhelut ovat usein rajoitettuja. Asunnon hankkiminen vankilasta käsin ei ole helppoa. Tätä vaikeuttaa usein vielä se, että vapautuva vanki tarvitsee ainakin aluksi tuettua asumista, jota ei ole riittävästi tarjolla.  

Kenellä on sitten vastuu vapautuvan vangin tulevaisuudesta? Vankilalla on vastuuta vangin tulevaisuudesta, mutta koko vastuu ei kuulu myöskään vankilalle. Vangin kotikunnan tulisi tehdä enemmän yhteistyötä vankilan kanssa. Tällöin tulisi parantaa myös kuntien aikuissosiaalityön voimavaroja. Eri viranomaisilla ja kolmannen sektorin palveluilla on myös oleellinen rooli.

Asiakasohjausryhmästä on saatu apua esimerkiksi Joensuun seudulla vankien asunnottomuuden ratkaisemisessa. Asiakasohjausryhmässä ovat mukana Rikosseuraamuslaitos, asumisen toimijoita, sosiaalitoimi, Kela sekä mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisia. Näissä asiakasohjausryhmissä vapautuvalla vangilla on tilaisuus tulla tehokkaasti kuulluksi. Näin vapautuvaa vankia pystytään motivoimaan osallisuuteen, jolla on merkitystä asiakkaan tarpeiden ja tarjottujen palveluiden yhteensovittamisessa.

-Vilma

Lähteet:

Kriminaalihuollon tukisäätiö. 2019. Suomessa vapautuu vuosittain tuhansia vankeja asunnottomiksi. Luettu 23.9.2019. https://www.krits.fi/2019/04/suomessa-vapautuu-vuosittain-satoja-vankeja-asunnottomaksi/

Ruovinen, M. 2019. Vankilan portiltalta muovikassi kädessä suoraan kadulle – joka kolmas vanki vapautuu asunnottomana. Hs Kerava. Luettu 23.9.2019. https://www.hs.fi/kaupunki/kerava/art-2000006221782.html

Yksi kommentti artikkeliin ”Vankilasta vapautuvien vankien asunnottomuus

  1. Vapautuessaan vangilla saattaa olla hyvinkin edessään tilanne, että sukulaisille tai kavereille ei voi mennä yöksi. Tämä on varmaankin omiaan aiheuttamaan tilanteen, jossa kaikki ihmiset ovat vaarassa, koska tuskin kukaan suostuu kuolemaan pakkaseen, jos pienintäkään vaihtoehtoa on olemassa. Pitkäaikaisvanki, joka ei tiedä muuta kuin rikollisen elämäntavan saattaa hyvinkin nähdä tilanteen sellaisena, jossa pitää tehdä joko “hyvät nousut” tai sitten, jos jää kiinni, niin sittenhän se katto on taas päällä. Kuinkahan moni näistä kioskipikanostoista ja muista ryöstöistä on sellaisia, missä tekijällä ei omasta mielestään ole muita vaihtoehtoja? Pitäisikö vankien vapauttamisen edellytyksenä olla edes oma asunto?

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *