Teksti: Anna Salminen, Piia Haimi, Reetta Eve, Ronja Rajatalo & Shukri Moow

Opiskelu ja opiskelijaelämä on avartavaa ja uudenoppimisen aikaa monelle opiskelijaelämää viettävälle. Opiskelijaelämään voi kuitenkin liittyä erilaisia haasteita, kuten oman arjen ja opiskeluun käytettävän työmäärän yhdistäminen omaan elämäntilanteeseen. Uusi elämänmuutos opiskeluiden parissa voi kuitenkin vaikuttaa jaksamiseen ja stressin hallintaan, mikä voi haastaa arjen ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Opiskelun ja vapaa-ajan haasteiden kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan niihin on myös saatavilla erilaisia apukeinoja. Sopivien apukeinojen löytyessä ne vaikuttavat oman arjen sujuvuuteen ja stressin hallintaan.

Tämän artikkelin ovat kirjoittaneet Hyvinkään Laurean ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijat Anna Salminen, Piia Haimi, Reetta Eve, Ronja Rajatalo ja Shukri Moow. Artikkelin kirjoittamisessa sosionomiopiskelijat ovat hyödyntäneet omalle opiskelijaryhmälleen toteutetun projektin tuloksia ja teoriaan pohjautuvaa lähdekirjallisuutta. Artikkeli on osa projektinhallinnan ja viestinnän opintojaksoa. Opintojakson lehtoreina ovat toimineet projektinhallinnan osalta Paula Väliaho ja viestinnän osalta Anja Mertanen.

Koemmeko stressiä?

Elämän ja opintojen yhdistämiseen kuuluu useita erilaisia ulottuvuuksia ja tekijöitä. Stressin hallinta on niistä yksi. Opiskelijaryhmällemme tehdystä opintojen ja arjen yhteensovittamiseen liittyvästä kyselystä selvisi, että 87 prosenttia vastanneista kokevat opintojen ja muun elämän yhdistämisen haastavaksi. Noin 67 prosenttia kyselyyn vastanneista kokevat haasteiden liittyvän psyykkiseen hyvinvointiin, kuten stressiin. Kohderyhmässä oli 35 opiskelijaa ja kyselyyn heistä vastasi 23.

Poikkeavissa tilanteissa ihmiseen kohdistuvaa painetta, tai rasitusta kutsutaan stressiksi (Takala 2020, 14). Teettämämme kyselyn tulokset muodostivat lähtökohdan opintoprojektillemme, jonka tavoitteena oli löytää keinoja stressin hallinnan haasteisiin, joita kanssaopiskelijamme kokevat.

Opiskeluprojektimme suunnitteluvaiheessa ajattelimme projektimme käsittelevän yleisesti opintojen

ja muun elämän yhteensovittamista. Kohderyhmälle toteuttamamme kyselyn perusteella stressi ja sen hallintaa helpottavat keinot nousivat merkittävästi esille ja kohdentuivatkin lopulta lopulliseksi aihealueeksemme.

Stressin hallinta on tärkeä taito elämän erilaisissa tilanteissa. Stressin kokeminen on kuitenkin yksilöllistä. Sen voi kokea hyödyllisenä, tai vastakohtaisesti haitallisena. Opiskelijat joutuvat usein tasapainotteleman kummankin välillä. Stressi aiheuttaa herkästi kuormitusta, joka ilmenee niin ajanhallinnan haasteina, riittämättömyyden tunteina kuin opintojen ja muun elämän yhteensovittamisen vaikeuksina. Aina tarkinkaan ajan priorisointi ei riitä stressin poistamiseen, vaan se on ja pysyy. Erityisesti silloin kannattaa ottaa käyttöön erilaiset stressin hallinnan ja lieventämisen keinot, jotka toimivat myös ennaltaehkäisevästi. (Takala 2020, 108). Haastattelimme projektiamme varten niin Laurean koulupsykologi Saija Pulkkista, koulukuraattori Leena Kuosmasta kuin erityisopettaja Marko Kallionpäätä. He nostivat esille hyviksi stressin hallinnan keinoiksi Pomodoro- tekniikan, Kanban-taulutekniikan ja yksilöllisen viikkosuunnitelman tekemisen. Esittelimme projektisuunnitteluseminaarissa kohderyhmällemme edellä mainittuja sekä muita erilaisia opiskelu- ja ajanhallintatekniikoita, jotka myös toimivat stressinhallintakeinoina.

Mitä stressi on ja millaista se voi olla?

Meistä ihmisistä moni kokee stressiä, joka ilmenee hyvin yksilöllisesti. Se voi tuntua niin kokemuksellisena, psyykkisenä kuin fyysisenä (Peltomaa 2015, 49–50). Stressiä käsiteltäessä on hyvä tiedostaa, että se voi olla myös positiivista luonteeltaan. Stressi voi antaa ihmisille myös hyvällä tavalla potkua elämään ja auttaa meitä selviytymään. On kuitenkin hyvä pyrkiä erottamaan hyvä ja huono stressi toisistaan, jotta pystymme tunnistamaan hyvinvointiamme kuormittavat stressitekijät. Huonoksi stressiksi lukeutuu pitkäkestoinen stressi, joka on monella tapaa haitallista terveydellemme ja saattaa näyttäytyä fysiologisina muutoksina. Tämän lisäksi stressitila vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme sekä kykyymme suoriutua arjessamme. Pitkittyessä stressin määrä kuormittaa meitä entisestään ja lisää jo olemassa olevan stressin määrää. Tämä voi puolestaan ilmetä tarkkaavaisuuden heikentymisenä ja vaikuttaa toimintakykyymme. (Peltomaa 2015, 52.)

Hyvän stressin myönteiset ja hyödylliset vaikutukset arjessamme ovat moniulotteiset. Hyvä stressi on voimavara, joka lisää meidän tehokkuuttamme, selviytymiskykyämme sekä kohottaa niin meidän toimintakykyämme kuin meidän vireystilaamme. Riittävä määrä stressiä edistää tavoitteiden saavuttamista (Peltomaa 2015, 50). Sen tuottamat myönteiset tuntemukset vaikuttavat kohentavasti mielialaamme vahvistaen suorituskykyämme, tarkkaavaisuuttamme sekä lisäävät kokemaamme mielihyvää ja motivaatiota.

Stressin hallinta ja sen lieventäminen

Stressin hallinnassa ja sen lieventämisessä on hyvä aloittaa miettimällä mitkä asiat stressiä aiheuttavat. On hyvä pohtia, voiko itse tehdä stressin aiheuttajalle mitään ja miten itse stressaavaan asiaan asennoituu. Jos stressin aiheuttaja on sellaista, johon voi itse vaikuttaa, kuten arjen aikataulujen järjestäminen, niin silloin täytyy miettiä mitkä ovat ne keinot, joilla sitä voisi lieventää. Keinoja voi olla joidenkin asioiden tekemättä jättäminen, tehdä asiat hitaammalla rytmillä tai laskea tekemisen tasoa. Jos stressiä aiheuttava asia on sellainen, johon ei ole mahdollista itse vaikuttaa, kuten uuden opintojakson alkaessa tehtävien tekemisen lisääntyminen, niin tällöin tulisi pohtia onko ketään henkilöä, jolle stressaavasta asiasta voisi puhua, esimerkiksi kyseisen opintojakson opettavalle lehtorille.

Stressiä hallitakseen on myös hyvä oppia sanomaan ei, sekä priorisoimaan asioita. Kaikkeen ei tarvitse ryhtyä ja tehtäville asioille on hyvä tehdä aikataulu ja itselleen sopiva työjärjestys.

Stressaavista asioista on hyvä keskustella esimerkiksi läheisten ja ystävien kanssa, tällöin asioihin voi saada uutta näkökulmaa ja sitä kautta stressi voi lieventyä. Itselleen tulisi myös järjestää mielekästä tekemistä. Sellaista, joka vie ajatukset pois stressaavasta asiasta (Mieli ry 2021).

Stressinhallintakeinoista puhumisen lisäksi nauraminen voi olla hyödyllinen keino lievittää stressiä (Takala 2020, 10).

Luonnossa liikkuminen stressin lievittäjänä

Luonnossa liikkumisesta ja oleskelusta saadut hyvinvointi- ja terveyshyödyt ovat moninaiset. Keskeisimmät hyödyt luonnossa liikkuessa ulkoilijalle on stressistä palautuminen sekä liikunnan aikaan saamat hyödyt. Lisäksi luonnossa ulkoilu parantaa mielialaa ja kuntoa, auttaa irtautumaan arjesta, lisää koetun terveyden tunnetta ja kohottaa itsetuntoa. Luonnossa olo koetaan aistien kautta ja iso osa hyvinvointivaikutuksista on tahdosta riippumatonta. Luonnosta saatuihin hyötyihin vaikuttaa luonnon kauneus, kiinnostavuus, turvallisuus, melu, ilman laatu, lämpötila ja koettu laatu. Japanissa tehtyjen tutkimusten perusteella pelkkä metsämaiseman katselu rentouttaa enemmän kuin rakennetun kaupunkimaiseman katselu. (Tyrväinen, Lampi, Sipilä & Komulainen 2018.)

Projektimme kohderyhmälle tehdyn stressin hallinta –padlet kyselyn mukaan, stressiä hallitaan ja lievennetään monin eri keinoin. Osa hallitsee stressiä suunnittelemalla ja aikatauluttamalla asioita, toiset rentoutuvat sohvalla televisiota katsellen ja jotkut lamaantuvat täysin tai viettävät aikaa läheisten ja ystävien kanssa. Moni vastaajista lievittää stressiä ulkoilemalla ja liikkumalla. Kyselyssä korostui luonnossa liikkuminen. Projektin ohjaukseen toteutimme metsävideon ja kohderyhmälle jaetun QR-koodin avulla jokainen voi palata videon pariin kerta toisensa jälkeen rauhoittumaan.

Metsävideolla on kevättalvista Suomen luontoa ja rauhoittava musiikki taustalla, jonka avulla katsoja voi hetkeksi unohtaa stressin ja muut huolet.

Työkaluja hyvinvoinnin lisäämiseksi

Omasta hyvinvoinnista on tärkeä huolehtia voidakseen ennaltaehkäistä ja lieventää mielen kuormitusta, kuten stressiä. Hyviä työkaluja hyvinvoinnin lisäämiseksi on paljon. Ne voivat liittyä niin fyysisiin kuin psyykkisiin tekijöihin. Fyysisiä hyvinvointia lisääviä tekijöitä ovat esimerkiksi unen laadun määrästä sekä terveellisestä ruokavaliosta huolehtiminen kuin liikunnan harrastaminen.

Psyykkisiä hyvinvointia lisääviä tekijöitä ovat puolestaan erilaiset rentoutumisen keinot, mielekkään tekemisen parissa toiminen kuin tunne- ja itsesäätelytaitoihin huomioiminen. Omaan ajattelutapaansa on hyvä kiinnittää huomioita, kuten kuinka paljon antaa tilaa negatiivisille

ajatuksille ja kuinka omaa ajatteluaan voi säädellä ja suunnata myönteisemmäksi. On hyvä muistaa olla itselleen armollinen ja tunnistaa omat rajansa. Omaa kehoa ja mieltä kannattaa kuunnella. On tärkeä antaa itselleen aikaa palautumiseen sekä rauhoittumiseen. Hyvä ohjenuora oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi on yksinkertaisesti tekemällä selkeä ero työ- ja vapaa-ajan välille. (Peltomaa 2015, 128–131.)

Lähteet:

Mieli ry. 2021. Stressin hallinta. Viitattu 23.4.2024. https://mieli.fi/materiaalit-ja- koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/tyoelamanmielenterveys/ mielenterveys-tyopaikalla/stressin-hallinta/

Peltomaa, H. 2015. Stressi. Palautuminen ja hyvinvointi. Vantaa: Hansaprint

Pexels. 2018. Kädet, naine, kofeiini, kahvi. Viitattu 6.5.2024. Ilmainen kuvapankkikuva aiheesta asiakirja, juoma, kädet, kahvi, kirjat, kofeiini, kukat, kuppi, lukeminen, naine, nykyaikainen, paperi, pöytä, rentoutuminen, runous, sisällä, tee, yläpuolelta (pexels.com)

Takala, H. 2020. Kuinka stressi kesytetään. Lahti: Meditak.

Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Duodecim 13/2018. Viitattu 23.4.2024. https://www.duodecimlehti.fi/duo14421

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!