Viime viikon torstaina, 24.10. vietettiin Yhdistyneiden kansakuntien, eli YK:n päivää. Nyt on tarkoitus vähän tarkastella, mitä kaikkea YK tarkoittaa ja mitkä arvot nousevat tärkeiksi. YK on perustettu vuonna 1945, toisen maailmansodan jälkeen. Sen ajatuksena oli luoda sellainen maailma, jossa ihmiset voisivat elää tasavertaisina ja hyvinvoivina ilman väkivallan ja sodan uhkaa. Järjestön tarkoituksena on edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta, sekä ihmisoikeuksia.
YK:lla on jäsenmaita tällä hetkellä yhteensä 193 ja toimintaa johtaa vuonna 2017 toimessa aloittanut portugalilainen pääsihteeri António Guterres. Kansainvälistä YK-viikkoa vietetään joka vuosi 20-26.10 seitsemän päivän ajan, vaikka se ei osuisikaan kokonaiselle viikolle. YK:n päivä on useissa maissa liputuspäivä, Suomessa liputuspäivä vakiintui vuonna 1987. YK:lla on oma tunnuksensa, joka esittää maapalloa, jota ympyröi oliivipuun lehvistä sidottu rauhaa symboloiva seppele.
Minkälainen maailma olisi ilman YK:ta? Meillä täällä Suomessa on aika hyvin asiat tänä päivänä, joista olisi hyvä muistaa olla kiitollinen. Jotta tämä asia saisi ymmärrettävän ja erityisesti ajatuksia herättävän kuvan, kaivelin Suomen historiaa 1800-luvulta esiin, jolloin esimerkiksi köyhien ja rikkaiden välinen eriarvoisuus on näkynyt vahvasti meidän maassamme. Tällöin ihmisen arvon ja aseman määräsi varallisuus ja puhuttiin sääty-yhteiskunnasta. Säätyläisiä olivat porvariston, papiston ja aateliston jäsenet, eli he olivat siihen aikaan suomen rikkaimpia. Alemmassa arvossa olevat ihmiset alkoivat vaatia lisää oikeuksia, mutta hallitsevassa (säätyläis) asemassa olevat ihmiset eivät halunneet luopua omista etuoikeuksistaan. Lopulta osittain nämä asiat vaikuttivat siihen, että syttyi sisällissota, jonka jälkeen pikkuhiljaa alettiin nähdä Suomi kaikkien yhteisenä tasavaltana ja ihmiset tasa-arvoisina.
Myös toinen aika konkreettinen asia tasa-arvon puuttumisesta liittyy kouluihin. 1800-luvulla Suomeen alkoi tulla tyttökouluja, joihin kelpuutettin ainoastaan säätyläistyttöjä. Vuonna 1856 koulujärjestys määräsi oppikoulussa näin: “kouluun ei oteta kuin sellaisia oppilaita, joiden kasvatus ja tavat ovat nuhteettomat ja joiden seurassa seurustelua ei voi millään tapaa pitää vahingollisena muille koulussa oleville kunnia-arvoisten ja sivistyneitten vanhempien tyttärille”. Pikkuhiljaa kuitenkin naisen asema alkoi vahvistua ja koulu alettiin nähdä kaikkien oikeutena.
Voiko tuohon kommentoida muuta kuin että aika kovaa on ollut elämä maassamme aikoinaan. Mutta toisaalta näiden tapahtumien johdosta on tänä päivänä jokaisen kansalaisen hyvinvointia edistävä ja tasa-arvoon oikeuttava Suomen Perustuslaki. Vaikka YK ja sen ajatukset kokonaisuudessaan vaikuttavat kovin suurilta asioilta yksittäisen ihmisen näkökulmasta, sen sisältöä voi kuitenkin miettiä meidän jokaisen henkilön tasolla. Meidän jokaisen henkilökohtainen asenne toisia kohtaan ratkaisee paljon, mihin suuntaan oma elämämme johtaa. Omalla hyvällä esimerkillään voi saada paljon positiivisia asioita aikaan.
Toivottavasti tämä kirjoitukseni sai aikaan ajatuksia. Toivon, että jokainen voisi pysähtyä hetkeksi miettimään, miten minä omalta osaltani voisin edistää tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja oikeudenmukaisuutta? Välitetään toisista, jokaisesta ja ihan kaikista ihmisistä.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!