Tässä tekstissä pääset tutustumaan työhömme, jossa esittelemme kulttuurien kohtaamiskahvilat. Ne ovat matalan kynnyksen tapahtumia, joiden avulla pyrimme tukemaan varhaiskasvatukseen osallistuvien perheiden osallisuutta. Lisäksi tavoitteenamme oli tehdä varhaiskasvatuksen henkilöstölle työkalu, jota hyödyntäen he voisivat tuoda kulttuurit päiväkodin arjessa näkyväksi.
Ryhmässämme työskenteli kaksi hankerahoitteista lapsi- ja perheohjaajaa Vantaalta, jotka olivat kohdanneet työssään toivetta erilaisten kulttuuritapahtumien järjestämiseen, joissa varhaiskasvatuksen perheitä – eritoten maahanmuuttajataustaisia – osallistettaisiin enemmän toimintaan. Lisäksi eri kulttuurien näkyväksi tuominen voi kokemuksemme mukaan olla hyvinkin pintapuolista varhaiskasvatuksessa.
Ajatuksena oli lähteä työstämään mallia, jonka avulla perheet voisivat matalalla kynnyksellä osallistua toimintaan kulttuuritaustasta ja kielitaidosta riippumatta. Toinen näkökulma työhömme tuli Nokialta, jossa varhaiskasvatuksen opettaja oli havainnut puutteen henkilökunnan tietämyksessä erilaisista toimintamalleissa ja työtavoista monikulttuuristen perheiden parissa.
Vaikka lait ja asetukset velvoittavat meitä toimimaan tietyin tavoin, on silti henkilöstön tuntemus ja tietoisuus eri kulttuureista vielä vaihtelevaa. Tästä johtuen koemme, että kulttuurisensitiivisen työotteen tuominen arjen keskelle on olennaista. Vaikka puhummekin nyt työskentelystä monikulttuuristen perheiden parissa, voi työmalleja käyttää myös suomalaisten – ja kaiken kulttuuristen – perheiden kesken, sillä lähinnä vain joustamattomuus toimii ainoana häiriötekijänä työssämme ja toimintamalleissamme.
Mitä teimme?
Halusimme työstää varhaiskasvatukseen materiaalipaketin, jonka avulla pystyisimme tarjoamaan matalalla kynnyksellä järjestettävää kulttuurien kohtaamiskahvila toimintaa. Pakettiin sisältyvät aiheeseen liittyvät tärkeimmät lait, varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnatut kulttuurisensitiivistä työotetta koskevat tiivistetyt osiot ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tärkeimmät osiot työmme kannalta. Lisäksi loimme kulttuurien kohtaamiskahvila-mallin neljällä eri teemalla. Teemojen tarkoituksena on helpottaa ja rohkaista mallin käyttöönottoa henkilöstölle.
Kulttuurien kohtaamiskahviloiden pohjalla toimii ajatus pop up-toiminnasta. Se on lyhytaikaista toimintaa, johon yksilön on helppo osallistua. Tyypillistä pop up-toiminnalle on se, että osallistujat osallistetaan toimintaan. Tapahtumaan voidaan esimerkiksi pyytää mukaan vierailijoita, joiden avulla voidaan tuoda erilaisia palveluita tai tuotteita tutuksi osallistujille. (Tukipilari 2022.)
Lainsäädäntö työmme taustalla
Työmme kannalta mietimme lainsäädäntöä, joka ohjaa varhaiskasvatusta. Näitä ovat muun muassa varhaiskasvatuslaki (540/2018), perusopetuslaki (628/1998) ja lastensuojelulaki (417/2007). Lisäksi olemme huomioineet muutakin lainsäädäntöä, ohjeistuksia tai maailmanlaajuisia sopimuksia, kuten Yhdistyneiden kansakuntien lasten oikeuksien sopimusta. Lainsäädännön osalta tärkeimmiksi koemme varhaiskasvatuslain (540/2018), yhdenvertaisuuslain (1325/2014), sosiaalihuoltolain (1201/2014) sekä lain kotoutumisen edistämisestä (1386/2010).
Lain kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) on tarkoituksena edistää ja tukea kotoututumista sekä maahanmuuttajataustaisen mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan arkeen. Sen on myös tarkoitus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sekä väestöryhmien välistä myönteistä vuorovaikutusta.
Sosiaalihuoltolain (1201/2014) tarkoitus on edistää hyvinvointia, sosiaalista turvallisuutta sekä osallisuutta ja vähentää eriarvoisuutta. Sosiaalihuoltolain (1201/2014) on tarkoitus turvata sosiaalipalveluiden laadukkuus sekä edistää asiakaskeskeisyyttä, oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun.
Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) tarkoituksena on ehkäistä syrjintää, tehostaa sen kohteeksi joutuneen oikeusturvaa sekä edistää yhdenvertaisuutta.
Varhaiskasvatuslaki (540/2018) määrää lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen, kuinka varhaiskasvatus järjestetään ja tuotetaan, sekä varhaiskasvatuksen tietovarannosta. Uusi varhaiskasvatuslaki, joka määrittelee varhaiskasvatuksen tavoitteita ja muun muassa oikeudesta varhaiskasvatuksessa tarjottavaan tukeen, on astumassa voimaan elokuussa 2022 (Hallituksen esitys 148/2021).
Kulttuurisensitiivisyys ja yhteistyö varhaiskasvatuksessa
Kulttuurisensitiivisyys on ammattilaisen työväline kohdata asiakas siten, että kumpikin osapuoli pystyy ilmaisemaan omaa kulttuuriaan, sekä saavat kokemuksen siitä, että on tullut hyväksytyksi ja kuulluksi. Toisin sanoen kulttuurisensitiivisyys on vuorovaikutusta, sanatonta ja sanallista viestintää, sekä arvostavaa kohtaamista kahden yksilön välillä. Kun ammattilaisella on kulttuurisensitiivinen työote, on hänen helpompi toimia monikulttuurisen työyhteisön jäsenenä sekä kohdata asiakkaita. Kulttuurisensitiivisyys osoittaa halua, kykyä ja herkkyyttä kohdata eri taustoista tulevat ihmiset yksilöinä. Palveluiden tarjoaminen kulttuurisensitiivisesti ei velvoita palveluita olemaan erillisiä, vaan joustavia jokaisen yksilön tarpeita vaalien. (THL 2021.)
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022) on Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, joka toimii varhaiskasvatustyön perustana. Perusteiden laatimista on ohjannut varhaiskasvatuslaki. Perusteiden avulla varhaiskasvatuksen tavoitteet on kirjattu yhteen asiakirjaan, jonka pohjalle pedagoginen toiminta varhaiskasvatuksessa laaditaan.
Yhtenä suurena perustana varhaiskasvatustyölle on henkilöstön ja huoltajien välinen yhteistyö, jonka on oltava vuorovaikutteista. Yhteistyö voi olla laaja-alaista ja moninaista koko lapsen varhaiskasvatuksen ajan, mutta pohjana on avoimuus. Lisäksi on tärkeää huomioida perheiden moninaisuus ja kunkin yksilölliset tarpeet. Henkilöstön tulee antaa vanhemmille mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Verkostoituminen ja varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten huoltajien väliset suhteet vahvistavat yhteisöllisyyttä ja tukevat myös henkilöstön työtä. Yhteistyötä on monenlaista ja vain mielikuvitus on rajana, kun varhaiskasvatuksessa lähdetään suunnittelemaan keinoja, joilla voidaan tukea huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022, 21-22.)
Miten materiaalipaketti otettiin vastaan?
Koronarajoituksista ja käytännön järjestelyistä johtuen, emme päässeet itse kokeilemaan kulttuurien kohtaamiskahviloita käytännössä. Esittelimme kuitenkin konseptin työyhteisöissämme ja pyysimme kollegoiltamme avointa palautetta materiaalipaketista. Yleisesti ottaen pakettia pidettiin kompaktina kokonaisuutena, joka on selkeä ja riittävän lyhyt, jotta sitä on helppo hyödyntää arjen keskellä. Materiaalipaketin vinkit ja linkit koettiin hyödyllisiksi myös “normaalin” työn oheen, eikä vain kulttuurien kohtaamiskahviloiden järjestämistä varten.
Kysyimme kommentteja Vantaalla moniammatillisessa työyhteisössä.
- “Sensiviitivinen, kunnioittava ja visuaalisesti innostava paketti, joka on helppolukuinen ja jäsentää aihetta hyvin. Helpottaa varhaiskasvatuksen työntekijän kahvilatoiminnan aloittamisen. Linkkilista on käsien ulottuvilla.” – Varhaiskasvatuksen opettaja, Vantaa
- “Selkeät kokonaisuus ja hyvät valmiit ohjeet. Hyvä idea ja kokeilemisen arvoinen ajatus.” – Lapsi- ja perheohjaaja, Vantaa
- “Visuaalinen ilme on loistava. Hyvä, että on “to-do”-lista; auttaa kahvilan järjestämisessä. Kahvilat on helposti toteutettavissa, koska on valmiit aiheet, sisällöt ja linkit.” – Varhaiskasvatuksen opettaja, Vantaa
- “Materiaalipaketissa hyvää oli: visuaalinen ilme, selkeästi ryhmitetty teksti ja helposti seurattava.” – Lapsi- ja perheohjaaja, Vantaa
Nokialla työ esiteltiin varhaiskasvatuksen opettajien pedagogisessa palaverissa, josta saimme seuraavat palautteet.
- “Tosi selkeä ja teksti mukavaa lukea.”
- “Ulkoasu on kiva, kiinnostavan näköinen.”
- “Tärkeää asiaa käytännöllisen toteutuksen takana.”
- “Ohjeilla olisi varmasti helppo lähteä toteuttamaan.”
Kommenttien lisäksi saimme myös kehittämisideoita, kuten ehdotuksen vanhempainyhdistyksen avusta esimerkiksi tarjoilujen kanssa. Saimme myös kysymyksiä esimerkiksi mietintää tulkkien tilaamisesta sekä siitä, jos ryhmässä ei ole montaa monikulttuurista lasta.
Ehdotammekin avointa mieltä kokeiluun, vaikkei eri kulttuureita olisikaan monta niin voihan esimerkiksi suomalaisista perheistä löytyä erilaisia taustoja. Voiko ryhmässä olla esimerkiksi perheitä, joiden suku on lähtöisin Karjalasta tai Lapista? Yhden maan kulttuurin sisään kätkeytyy erilaisia perinteitä, joita on myös hyvä vaalia ja niidenkin tutustumiseen on syytä antaa tilaa.
Mitä opimme?
Me olemme paljon vartijoina kotouttamisen edistäjinä varhaiskasvatuksessa. Olemme ruohonjuuritasolla perheiden lähellä, sillä kohtaamme päivittäin huoltajat ja teemme heidän kanssaan yhteistyötä. On merkittävää, millainen kokemus vanhemmilla on meitä kohdatessamme.
Saimme kehittämistyötä tehdessämme paljon uusia työkaluja arkeen työmme tueksi. Tehtävä avarsi näkemystämme monikulttuurisuudesta ja koimme oman asenteemme muuttuneen entistäkin sensitiivisemmäksi. Lisäksi sisäistimme kulttuurisensitiivisyyden merkityksen käytännön työssä. Meille kulttuurisensitiivisyys on sitä, että kohtaamme kaikki asiakkaat yksilöinä sekä luomme heille kunnioittavan ja syrjimättömän ilmapiirin, jota vaalimme koko työyhteisössämme.
Ohessa pääset tutustumaan materiaalipakettiin, sekä työmme teoriapohjaan laajemmin.
Kirjoittajat: Krista Jokela, Anne Otama-Viinanen, Virpi Peltola ja Auli Savela
Lähdeluettelo
Kulttuurisensitiivinen työote. 08.07.2021. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL. Viitattu 12.03.2022. <https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/tyon-tueksi/hyvia-kaytantoja/kulttuurisensitiivinen-tyoote>
Pop up-toiminnan opas. 2022. Tukipilari. Viitattu 11.04.2022. <https://www.tukipilari.fi/wp-content/uploads/Vinkkeja-pop-up-toimintaan.pdf>
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2022. Viitattu 20.03.2022. <https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/8286690>
Avainsanat:
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!