Nykynuorilla on tapahtunut paljon asioita muutaman viimeisen vuoden aikana. Ensin he pelkäsivät koronaa sen seurauksia ja vaikutuksia. Pieni kuolemanpelko oli myös läsnä. Nyt kaksi vuotta jälkeenpäin heille on tullut sodan pelko.
Tiedän monia nuoria noin 20-vuotiaita, jotka eivät nuku kunnolla koska, odottavat vain kutsua milloin on pitää astua palvelukseen. Olen jutellut monien nuorien kanssa tästä Ukrainan sotatilanteesta, ja he ovat kyllä ihan avoimesti sen kertoneet, että heitä pelottaa. Heitä pelottaa oma tulevaisuus ja se mitä läheisille saattaa tapahtua.
Kun tällaisia asioita tapahtuu maailmalla, on tärkeää pitää kiinni omasta arjesta, rutiineista ja tehdä ja keskittyä mukaviin asioihin. Mitä niitä voi tehdä, koska tilanteen epävarmuus ahdistaa juuri nyt meitä kaikkia. On tärkeää, että nuoren arjen rutiinien jatkuminen pysyisi mahdollisimman ennallaan. Koska rutiinit vahvistavat turvallisuuden tunnetta ja jatkuvuutta. (Mieli 2022.)
Moni nuorista on tällä hetkellä jättänyt käymättä somekanava TikTokkia, koska siellä näytetään turhan kylmää ja raakaa totuutta mitä Ukrainassa tällä hetkellä tapahtuu. Moni nuori Ukrainassa kuvaakin videoita suoraan paikanpäältä. Paljon on puhuttanut n. 20-vuotias poika joka uhrasi henkensä, jotta sai estettyä Venäjän joukkojen etenemisen sillalla.
Rajoita nyt somen käyttöä ja juttele niistä vakavasti, koska sieltä leviää nyt todellakin kauhukuvia.
Jos nuori ei pysty puhumaan niin kannusta häntä kuitenkin tuomaan asioita ulos joko piirtämällä tai kirjoittamalla. (Mieli 2022.)
Itse olen miettinyt miten nämä kaikki tulevat vaikuttamaan meidän nuoriimme ja miten tämä lisää heidän jo valmiiksi olevaa huonoa oloa. Myös monella nuorella on paljon mielenterveysongelmia ja niiden väheneminen ei ainakaan tule lisääntymään lähivuosina. Jatkuvassa pelossa eläminen tullaan näkemään vuosikymmenten päästä ja mitkä niiden vaikutukset tulevat olemaan.
Viime vuonna pahaan oloon liittyi paljon ahdistuneisuutta ja masennusta. Nuoret miettivät tuleeko heistä ikinä mitään ja kannattaako olla töissä, kun maailma on tällainen. Sekaisin chattiin tuli viime vuonna n. 170 000 yhteydenottopyyntöä ja joka viidenteen pystyttiin vastaamaan. Vapaaehtoistyön arvo on isossa roolissa. (STT 2022.)
Nykyään pystytään diagnosoimaan paljon erilaisia mielenterveysongelmia. En tiedä onko se hyvä vai onko se huono asia, mutta lähes jokaiseen tuntuu löytyvän nykyään diagnoosi. Myös internet on täynnä erilaisia testejä ja mittareita, joilla pystyt arvioida omaa luonteenpiirrettä ja mielenterveyttäsi. Nykyään lääketeollisuus on täynnä erilaisia vaihtoehtoja ja lääkityksiä erilaisten mielenterveysongelmien hoitoon. Toisaalta se kuinka eri mielenterveys diagnosoidaan voi olla apu myös sille, miten ongelmia pystytään hoitamaan lääkinnällisin keinoin. Mikäli siihen on lääkitystä. Itse näkisin tärkeänä ammattiavun ja puhumisen. Ongelmien syyt pitäisi selvittää ja puhua, eikä vain pelkästään lääkitä.
Nuoret puhuvat avoimesti ongelmistaan nykyään. Mielenterveysongelmat eivät ole enää häpeä. Lisääntynyt tunnistaminen on myös pystynyt antamaan apua erikoissairaanhoidossa. Olisi tärkeää, että suomalainen palvelujärjestelmä tavoittaisi kaikki nuoret jotta voitaisiin edes yrittää ennaltaehkäistä itsemurhia. On tutkittu, että 90% nuorista jotka ovat tehneet itsemurhan, heillä olisivat kriteerit täyttyneet psykiatriseen diagnoosiin. Vain noin kolmasosa on ollut jonkun palvelun piirissä. (Gyllenberg 2019.)
Ahdistus on tila, joka muistuttaa pelkotilaa ja nuoren on sitä vaikea yksilöidä kohdetta. Asiantuntijan kanssa pelon ja jännittämisen syy voidaan kuitenkin löytää. Ahdistuneisuudesta kärsii arviolta n. 4–11% nuorista. Tytöillä enemmän kuin pojilla. Nuorilla, joilla on todettu masennusta, ahdistusta on enemmän n.30–40%. Mikäli nuoren ahdistuneisuus- ja pelkotilat haittaavat toimintakykyä hyvin laaja-alaisesti, tai niihin liittyy selkeästi todellisuudentajun häiriöitä, on nuori tällöin syytä ohjata erikoissairaanhoidon piiriin. Ahdistushäiriöiden hoitomuotoja ovat psykoterapeuttinen työskentely tai psykoterapiat. Ryhmämuotoiset hoidot esimerkiksi, sosiaalisten tilanteiden pelossa ovat myös suositeltavia. (THL 2022.)
Mieli Ry on myös kirjoittanut ja listannut miten kohdata nuorten ja lasten pelot. Suomen mielenterveys ry (mieli) on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö. Järjestö edistää suomessa asuvien mielenterveyttä sekä tekee myös ehkäisevää työtä ja rakentaa vapaaehtoisen toiminnan edellytyksiä mielenterveyden alalla. (STT 2022.)
Tällä hetkellä ukrainan tilannetta ei voida vaan siirtää sivuun. Mutta siitä ei saisi liikaa ottaa myös murheitakaan. Kannattaa kysyä nuorelta suoraan, mitä hän ajattelee ukrainan sodasta? Onko joku asia, mikä siinä erityisesti askarruttaa? Pelottaako se? Ja millä tavalla se painaa mieltä? (Mieli 2022.)
On hyvä myös keskittyä siihen, mikä auttaa pelkoon ja mikä lievittää surullista tai ahdistavaa oloa. On normaalia kokea myötätuntoa ja on myös lupa surra. Se kertoo siitä, että tämä kaikki koskettaa meitä ja me myös pystymme tuntemaan. Nuori saattaa myös pohtia eettisiä ja moraalisia kysymyksiä ja kaikkeen ei aikuisella ole välttämättä vastausta, mutta on tärkeää muistuttaa nuorta siitä, että hän puhuu niistä ja niitä asioita voidaan yhdessä pohtia. (Mieli 2022.) On muistettava, että ahdistava olo ja pelko ovat täysin normaaleita tunteita tässä tilanteessa meille kaikille (THL 2022).
Aikuinen, jaa omia tuntemuksia aikuisten kesken, koska tunteet tarttuvat herkästi.
Tarjoa nuorelle rauhallista ja kiireetöntä läsnäoloa, vaikka aikuisena sinusta tuntuisikin ahdistavalta. Aina ei löydy oikeita sanoja tai vastauksia. Pääasia, että kuuntelet ja kiinnität huomiota hänen mielessään pyöriville ajatuksille ja tunteille. Hänen on myös hyvä tietää se, että tunteiden ilmaisu on täysin turvallista ja luvallista. Joka ikiselle tunteelle on aina tilaa. Ne pitää käsitellä juuri niin kuin nuori ne tuntee. (Mieli 2022.)
Usein keskustelu voi olla helpompaa, kun siihen liittyy jotain tekemistä. Samanaikaisesti esimerkiksi. kotitöiden tai leikin ohella, automatkalla harrastuksiin. Tai muun tekemisen yhteydessä. Kannusta myös nuorta tekemään mukavia asioita ystävien kanssa, esimerkiksi käydä laskettelemassa. Nyt kun korona rajoitukset ovat loppuneet, niin elokuvissa käyntikin on mahdollista. Mitä nuorempi lapsi on sitä herkemmin, ota hänet kainaloon, hoivaa ja helli. Anna lapsellesi läheisyyttä. (Mieli 2022.)
Kuva ja grafiikka Heidi Jokisalo
Pidä yllä toivoa ja tuo esiin niitä näkökulmia, että Suomessa on nyt turvallista ja meillä ei ole juuri nyt tässä hätää. On myös olemassa tahoja, joista voi vinkata nuorelle, missä hän pystyy keskustelemaan turvallisesti.
Näitä ovat;
On tärkeää pitää myös omasta jaksamisesta huolta. Jos kaipaat itse tukea, seuraa MIELI ry:n sivuja ja ota tarvittaessa yhteyttä
Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai Solmussa-chattiin.
Gyllenberg, D. 2019. Psyykkiset häiriöt nuoruusiässä. Viitattu 25.2.2022. https://www.duodecimlehti.fi/duo15043
Mieli. 2022. Miten puhun sodasta nuoren kanssa?. Viitattu 27.2.2022. https://mieli.fi
STT. 2022. Uutishuone.Mieli ry. Viitattu 28.2.2022. https://www.sttinfo.fi/uutishuone/mieliry/r?publisherId=1863
STT.2022. Mieli ry. Erityisesti nuorten aikuisten yhteydenototlisääntyneet Sekaisin chatissa. Viitattu 28.2.2022. https://www.sttinfo.fi/tiedote/erityisesti-nuorten-aikuisten-yhteydenotot-lisaantyneet-sekasin-chatissa?publisherId=1863&releaseId=69931692
THL. 2022. Nuorten ahdistus ja ahdistuneisuushäiriöt. Viitattu 27.2.2022. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot/nuorten-ahdistus-ja-ahdistuneisuushairiot
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Tekstisi oli hyvin ajankohtainen ja siitä löytyi kattavasti tietoa mihin kääntyä kun mieli on massa, ahdistaa ja pelko hiipii lähemmäksi. Olen samaa mieltä kuin kirjoitit, että pandemia lisäsi paljon mielenterveysongelmia.
Mielen ry:n kehitysjohtaja, psykiatri Wahlbeck (2021) olikin sitä mieltä, että terveyspalveluiden pitäisi vahvistaa osaamistaa ja tarjota varhaista keskusteluapua nuorille. Muutama kuukausi sitten oltiin sitä mieltä, ettei pandemia näkyisi kuitenkaan lisääntyneinä mielenterveyden häiriöissä. Käytännössä kuitenkin nuorten parissa paha olo on selkeästi ollut kasvussa.
Luulen että myös nuorten lisääntynyt etätyö on kasvattanut ahdistusta ja syrjäytymistä. Kouluterveydenhuolto ei yletä kuitenkaan kotiovelle asti ja sieltä on aina vaan hankalampi ja hankalampi lähteä hakemaan apua.
Maailman tilanne ja Ukrainan kriisi kiristää tilannetta entuudestaan aivan varmasti. Ahdistus on lisääntynyt alle viikossa myös aikuisten parissa, nuorista puhumattakaan. Meidän tulee olla valppaina ja tarjota tukea ja ennaltaehkäiseviä palveluita matalalla kynnyksellä. Toivon kaiken kaameuden keskellä, että jokainen kuitenkin näkisi myös sen yhteisöllisyyden, jota pelon ilmapiiri sivutyönään rakentaa. Haluan uskoa, että hyvä voittaa kuitenkin aina pahan.
Olet aivan oikeassa, että etäopetus ei ole vahvistanut nuorten osallisuuden tunnetta.
Monet nuoret korkeakouluissa ovatkin ilmaisseet ahdistusta.
Olen kysellyt nuorilta kuulumisia ja kuunnellut heidän huoliaan. Suorastaan järkytyin siitä miten vaikea heidän on saada apua. Kaikki eivät osaa hakea apua.
Lisäksi nämä tulevat nyt lisääntymään. Toivoisin suuresti, että lehtorit monissa kouluissa muuttaisivat opetussuunnitelmiaan niin, että vaikuttamisen työnä voisimme me opiskelijat tehdä asialle jotain.
Hanke- ja projektityö voisi olla vaikkapa tiedottamista näistä palveluista jotka tarjoavat apua. Itse tahtoisin myös vaikuttaa ja auttaa, vaikka vastaamalla heidän avunhuutoon. Jalkautumalla nuorten joukkoon, viemällä esitteitä ja kertomalla, että on ok kertoa jos on paha olla.
Näitä meidän olisi hyvä tehdä täällä koulussa ja oma auttamisen halu vain kasvaa.
Hei Heidi! Tekstisi oli mielenkiintoinen ja osittain samoja aiheita käsittelevä kuin omat blogitekstini koskien nuorten somen käyttöä ja hyvinvointia. Luvut, joita jaoit ahdistusta kärsivistä, apua hakeneista ja sitä saavista henkilöistä olivat todella huolestuttavia. Kuinka käy huonosti voivalle ihmiselle, joka on jaksanut jo kertaalleen hakea apua sitä kuitenkaan saamatta. Kuinka monta kertaa hän jaksaa yrittää toistamiseen?
Jatkuvasti tunnutaan olevan entistäkin isompien haasteiden äärellä. Jos kerkesi jo ajatella, että ei tämä maailman tilanne ainakaan pandemiasta pahemmaksi voi mennä, niin tässähän se nähtiin käyvän kuitenkin. Itsekään ei tiedä mitä pitäisi ajatella ja miten toimia, kuinka olla tukena ja apuna nuorelle näistä aiheutuvien huolien kanssa? Tekstissäsi tosin on siihenkin jo hyvä vastaus; kuunnella ja keskustella sekä kannustaa tekemään mukavia asioita tilanteesta riippumatta.
Kyllä Jutta, kiitos, että otit kantaa!
Keskustelin tänään ystäväni kanssa joka on kotoisin venäjältä. Heillä on myös pelko siitä mihin tämä kaikki johtaa. Hänen siskon poika on määrätty operaatioon, ei sotatoimiin Ukrainaan. He kaikki tietävät mikä tilanne todellakin on. Kuten meillä kaikilla on sydän Ukrainassa, mutta pitää muistaa, että myös pojat jotka on määrätty suorittamaan tehtävää sinne naapurimme toimesta, myös he pelkäävät. He eivät voi kieltäytyä. Myös meidän lapsilla on ystäviä Venäjällä ja he pelkäävät myös heidän puolesta. Kaikki pelkäävät, kukaan ei tahdo sotaa. Mutta kukaan ei uskalla uhmata.
Kyllä tämä vaikuttaa myös monella tavalla myös meidän nuoriamme. Se mitä todella voimme nyt tehdä on kuunnella ja toivoa parasta. Tänään pelattiin F-liigan peli (salibandy), itselle se oli terapeuttista ja varmasti monelle pelaajalle myös. Arki pysyy ja keskittyminen vielä on normaaleissa asioissa. Tiedän kyllä senkin, että sielläkin monella meinaa keskittyminen olla vaikeaa.
Kiitos Heidi! Oli erittäinkin ajankohtaista tietoa ja pohdintaa. Tekstissäsi olit hyvin nostanut esiin tietoja ja kokonaiskuvaa nuorten masennuksesta. Itse usein mietin mikä, tai mitkä tekijät ovat ajaneet nuoret masennukseen siinä mittakaavassa missä se nykyään näyttäytyy. Asia on varmasti niin ettei ennen ole osattu, tai välttämättä edes haluttu tunnistaa nuorten masennusta, tai ei vain ole ollut siihen sopivaa diagnoosia. Pohdin usein myös sitä kestivätkö nuoret ennen enemmän? Käskivätkö vanhemmat vain ryhdistäytymään ja olemaan kuin muutkin nuoret ja kestämään “kivun” osana nuoruutta. Onko nykyään auttajilla, esimerkiksi kouluterveydenhuollossa olemassa matala kynnys “diagnosoida” nuori masentuneeksi joka kuitenkin voisi olla tätä entistä nuorten “normaalia kipua ja ahdistusta”. Pidän asioiden pohtimisesta ja katselusta eri suunnista, olen sitä mieltä että nykyään nuoret todella ovat ahdistuneempia ja mielestäni on hyvä että tähän on olemassa apua, saisi olla paljon enemmänkin. Mainitsit tekstissä sosiaalisen median. Tämä luo varmasti nuorille monenlaisia paineita, mutta myös yhdistää nuoria. Tiedän tapauksia jossa sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia omaava nuori on saanut käännettyä omat seuraajat toista nuorta vastaan ja lähes pilanneet tämän uhrin elämän.
Hei Pietari!
Tätä olen myös joskus miettinyt, miten nuoret ennen kestivät ja pitikö heitä ennemmän kovistella jaksamaan.
Miten sodan jälkeiset nuoret jaksoivat? Muistaakseni kieltolaki asetettiin, jotta alkoholismin lisääntynyt käyttö voitaisiin katkaista vuosina 1919-1932. Mutta se taisikin lisätä sitä. Näitäkään asioita ei käsitelty.
Miten nuoret nykyään selviät, vaikka meillä on hyvä sosiaalinen turva. Mielestäni tarpeeseen tulisi vastata myös resursseilla. Luulen, että kivut tulevat näkymään tulevina vuosina.
Olen myös miettinyt miten geenimme ovat muokkautuneet ja mikä on tehnyt meistä herkempiä asioille. Joku joskus mainitsi, että tieto lisää tuskaa.
Olemmeko nykyään sivistyneempiä ja sen tuoma tieto on tuonut lisää ongelmia?
Kiitos Heidi että otit Ukrainan sodan ja sen nuorissa herättämän ahdistuksen blogitekstisi aiheeksi. Tärkeämpää ja ajankohtaisempaa teemaa en osaa kuvitella.
”Nyt naamiot on riisuttu – vain sodan kylmät kasvot näkyvät”, totesi presidentti Sauli Niinistö (Yle 2022). Sota Euroopassa vaikuttaa meihin kaikkiin. Turvallisuuden tunteemme on särkynyt ja asiat näyttäytyvät nyt eri tavalla ja tuntuvat erilaisilta kuin ennen. Niinkin viattomalta kuulostava juttu kuin lumisota jähmettää sydänalaa. Miksi päiväkodin viskaripojat juuri nyt leikkivät kuumeisesti ampumisleikkejä? Se tuntuu kammottavalta, jopa täysin sopimattomalta.
Olemme saaneet varhaiskasvatuksen johdolta ohjeita, ettei sotaa oteta yleiseen keskusteluun lasten kanssa. Jos lapsi itse ottaa asian puheeksi, vastataan että Suomessa olemme turvassa ja sota on kaukana. Opetushallitus ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto ovat julkaisseet ohjeita, miten käsitellä Ukrainan kriisiä lasten ja nuorten kanssa. Käsittelytapa riippuu luonnollisesti ikätasosta. Lapsen kysymykset heijastavat hänen ajatteluaan, joten kysymyksiä kannattaa kuunnella tarkasti ja vastata samantapaisesti. Vastaa rehellisesti ja lyhyesti. On tärkeää pysyä itse rauhallisena ja siten tehdä lapsen olo turvalliseksi. Pienelle lapselle on tärkeää, että juuri hän ja hänen läheisensä ovat turvassa. Suojelemiseen kuuluu myös lapsen ja nuoren suojaaminen järkyttäviltä mediasisällöiltä. (Opetushallitus 2022, Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2022.)
On luonnollista, että kriisin uhatessa pyrimme hankkimaan lisää tietoa, koska tieto tuo hallinnan tunnetta ja sen myötä hetken helpotuksen (Sievinen, 2022). Ukrainan sotaan liittyvä tuomioselailu (doomscrolling) tuntuu melkeinpä kansalaisvelvollisuudelta. Niin kauan kuin doomscrollaan, vapaa ja demokraattinen Eurooppa on olemassa. Onhan?
Ammatillisuus on myös sitä, että aikuisten puheet puhutaan aikuisten kesken, ei lasten kuullen. Muistetaan, että aikuinen toimii roolimallina myös vaikeiden asioiden käsittelyssä. Myötätuntoa voi oppia vain myötätuntoiselta aikuiselta.
Lähteet
Niinistö, S. 2022. Tasavallan presidentin ja pääministerin mediatapaaminen liittyen Ukrainan tilanteeseen 24.2.2022. Yle Areena. Kohdassa 31 min. Viitattu 3.3.2022. https://areena.yle.fi/1-61877425
Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2022. Lapsi uutistulvassa. 23.2.2022. Viitattu 2.3.2022. https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/lapsi-uutistulvassa/
Opetushallitus 2022. Ohjeita varhaiskasvatukselle, kouluille ja oppilaitoksille Ukrainan kriisin käsittelystä lasten ja nuorten kanssa. Uutinen 24.2.2022. Viitattu 2.3.2022. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2022/ohjeita-varhaiskasvatukselle-kouluille-ja-oppilaitoksille-ukrainan-kriisin-kasittelyyn
Sievinen, A. 2022. Synkkiin uutisiin voi jäädä koukkuun. Helsingin Sanomat 3.3.2022 C16-17.
Kiitos että otit kantaa!
Synkkiin uutisiin voi jäädä koukkuun, Totta:
Merinen (2022) kirjoitti omassa kirjoituksessaan, että tiedon jano lisää myös turvallisuuden tunnetta ja tilanteen haltuunottoa.
Saksalaistutkimus kertoi vuonna 2020 median käytön monipuolisuuden olevan yhteys lisääntyneeseen masennusoireisiin sekä myös ahdistukseen liittyviin pelkoihin. Oxford English Dictionary -sanakirja nimesi Doomscrolling (tuomioselailu)-sanan vuonna 2020 yhdeksi vuoden sanoista ja lisäsi sen sanakirjaan. (Merinen 2022.)
Tämä tarkoittaa negatiivisten ja surullisten uutisten selaamista.
Uskon vahvasti, että keskittyminen hyviin asioihin auttaa meitä jaksamaan. Aikuiset tietävät miten hoitaa itseään ja mielenterveyttään. Miten hyvinvointia voisi lisätä nuorille ja miten he oppisivat pitämään huolta itsestään. Koulujen opetussuunnitelmat muuttuvat maailman tilanteen myötä. Voitaisiinko kouluihin lisätä hyvinvointikursseja pakollisina? Esimerkiksi liikuntaan lisättynä pakollisia jooga, mindfulness- kursseja/oppitunteja?
Merinen, V. 2022. Helsingin sanomat. Miksi synkkien uutisten imuun jää koukkuun? Psyko-terapeutti kertoo, mihin merkkeihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos kännykkä on koko ajan kädessä. Viitattu 4.3.2022. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008648287.html