Korona ja päihteet

Suomalaisten päihteidenkäyttöä on tutkittu korona pandemian aikana yleisväestöotoksella, jolloin aineistoa ei ole kohdennettu mihinkään tiettyyn kohderyhmään. 

Korona pandemian voidaan todeta vaikuttaneen Suomalaisten päihteiden käyttöön. Alkoholin ja huumeiden käytön kokonaiskulutus on vähentynyt, mutta ongelmakäyttäjien tilanne on pahentunut. Tutkimuksen perusteella näyttää sille, että suurimman osan ihmisten alkoholin käyttöön korona ei ole vaikuttanut, mutta Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n tekemän tutkimuksen mukaan 26 % vastaajista on vähentänyt alkoholinkäyttöä ja 4 % lisännyt sitä. Näyttäisi sille, että hyvinvoivat ihmiset ovat joko vähentäneet tai raitistuneet, mutta huono- osaisemmat ovat lisänneet käyttöä. Alkoholinkäyttö näytti lisääntyneen etenkin ihmisillä, joilla on taloudellisia vaikeuksia.  

Myös huumeiden satunnais- ja bilekäyttöovat vähentyneet, mutta ongelmakäyttäjien säännöllinen huumeidenkäyttö on lisääntynyt. 

Pandemian aikana epätasa-arvoistumiskehitys on jyrkentynyt. 

Päihteiden käytön vähenemiseen suurina tekijöinä arvellaan olleen rajoitustoimenpiteet. Alkoholin matkustaja tuonti puolittui ja anniskelu myynti väheni 40 %. Myös työttömyyden pelon arvellaan vaikuttaneen niin, että rahaa ei ole haluttu käyttää alkoholiin.  

Päihteiden käytön väheneminen on näkyvissä kaikissa ikäryhmissä, mutta eritoten nuorien ja opiskelijoiden keskuudessa. Heidän käyttönsä vähenemiseen syynä luultavasti on sosiaalisten tilanteiden vähäisyys. Pelkona nuorten tilanteessa on kuitenkin se, että tulevaisuudessa heidän päihteidenkäyttönsä tulee kääntymään nousuun pandemian aiheuttaman pahoinvoinnin takia. 

Etätyö on taas mahdollistanut riskikulutuksen muuttumisen ongelmakäytöksi. Töitä tehdään kotona ilman sosiaalista kontrollia. Myös yksinäisyys, stressi, ahdistus sekä tylsistyminen ovat lisänneet pandemian aikana alkoholin käyttöä. 

EHYT: istä kerrotaan, että heidän palveluneuvontaansa puhelut ovat tuplaantuneet. Omasta alkoholin käytöstä on huolissaan 6 % soittajista, myös omaiset soittavat neuvontaan. Alkoholin juominen kotona ja siihen liittyvät ongelmat näkyivätkin keväällä 2020 enemmän poliisin kotihälytyksinä, kuin päihdehoitoon hakeutumisena.  

Pandemian aikana päihteiden ongelmakäyttäjät ovat erittäin haavoittuvassa asemassa. Pelkona on, että käyttö muuttuu ongelmalliseksi aikana, jolloin varhainen puuttuminen on vaikeampaa. Vaikutukset voivat olla todella pitkäkestoiset ja ne koskevat myös käyttäjän lähipiiriä. 

Korona- aikana huolta on herättänyt palveluiden saatavuus ja tavoitettavuus. Pandemia on vaikuttanut päihdepalvelujen käyttöön. Palveluja on tarjolla, mutta niihin hakeudutaan entistä vähemmän ja osa on tippunut kokonaan pois palvelun piiristä. 

Avohuollon vastaanottopalvelut ovat suureksi osaksi etäpalveluita, ja osalle nämä palvelut eivät sovellu laisinkaan. Esimerkiksi ihmiset, jotka kärsivät vakavasta päihderiippuvuudesta sekä he, joilla on heikentynyt toimintakyky tai huonot asumisolosuhteet, tarvitsisivat ehdottomasti kasvokkaista palvelua. Etäyhteydet ovat tavoittaneet hyvin nuoret, joilla muutenkin osaamista sosiaalisesta mediasta ja teknologiasta. 

 Huolta on herättänyt myös se, että saavatko päihteidenkäyttäjien lapset tarpeeksi apua eri palveluiden mentyä kiinni. 

Muita merkille pantavia asioita päihdepalvelussa pandemian aikana ovat esim. se, että vuodepaikkojen määrä ympärivuorokautisissa päihdepalveluissa on vähäisempi. Vieroitushoitoa on kyllä saatavilla, mutta kiireettömään pidempiaikaiseen päihdekuntoutukseen pääseminen on voinut viivästyä.  

Uusia opioidikorvaushoitoja on aloitettu, mutta lääkkeenhaun välejä on pidennetty. Psykososiaalinen tuki on osittain siirtynyt etäyhteyksiin.  

Matalankynnyksen paikat ja huumeiden käyttäjien terveysneuvonta sekä ruiskujen vaihtopisteet ovat olleet auki, mutta terveysneuvonnan yhteydessä annettavia muita palveluita on saatettu rajoittaa. 

Muutokset hätämajoitusten, päiväkeskusten ja ruoka-avun toiminnassa ovat vaikuttaneet näiden palveluiden varassa olevien ihmisten yleiskuntoon. 

Avun tarpeeseen on pyritty vastaamaan lisäämällä jalkautuvaa työtä ja muuttamalla toimintamalleja. 

Kysymyksen herättää, kuinka moni päihdeongelmainen tai hänen omaisensa on tällä hetkellä avun ulkopuolella? Ja kuinka suuri osa päihdepalveluiden tarpeesta tulee vastaan viiveellä? Tai muiden palveluiden tarve päihdeongelmaisen läheisten kannalta? Onko meillä resurssit vastata tähän tarpeeseen? 

Ehyt.ry 2021. Kysely: Suomalaisten alkoholinkäyttö vähentynyt korona-aikana-juomista lisänneet muita yksinäisempiä ja ahdistuneempia.https://ehyt.fi/uutishuone/tiedotteet/kysely-suomalaisten-alkoholinkaytto-vahentynyt-korona-aikana-juomista-lisanneet-muita-yksinaisempia-ja-ahdistuneempia/ Viitattu 15.3.2022 

Thl 2021. Koronaepidemian vaikutukset suomalaisten alkoholinkulutukseen vuonna 2020. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141146/URN_ISBN_978-952-343-640-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu 15.3.2022 

Thl 2020. Päihdepalvelut toimivat myös koronaepidemian aikana- palveluiden käyttöön kannattaa rohkaista. Viitattu 15.3.2022https://blogi.thl.fi/paihdepalvelut-toimivat-myos-koronaepidemian-aikana-palveluiden-kayttoon-kannattaa-rohkaista/ Viitattu 15.3.2022 

Yle 2021. Huumekokeilut ovat teineillä lähes yhtä yleisiä kuin säännöllinen juopottelu. https://yle.fi/uutiset/3-12099946 Viitattu 15.3.2022 

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!