Käyttöhuoneiden puolesta!

Tulevana sunnuntaina käydään ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan aluevaltuustoihin edustajat, joiden tehtävänä on päättää hyvinvointialueidensa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Aluevaalien humussa huumeiden käyttöhuoneet ovat nousseet taas tärkeäksi puheenaiheeksi päihdepalveluiden uudistamisessa. Etenkin isoissa kaupungeissa huumekuolemat lisääntyvät ja rikollisuus huumeiden käytön ympärillä kasvavat, eivätkä nämä ongelmat katoa katsetta kääntämällä. Myös Suomessa huumeidenkäyttö- ja yliannostuskuolemat ovat olleet nousussa vuodesta –91 lähtien, ja etenekin buprenorfiinin (yleisesti Subutexiksi kutsuttu) aiheuttamien yliannostuskuolemien määrä on kolminkertaistunut vuoden 2002 tutkimuksen jälkeen (THL 2020).

Lue lisää Käyttöhuoneiden puolesta!

Päihdepalvelut Suomessa

Suomen reilu satavuotiaan historian aikana valtion päihdepolitiikka on ollut varsin kirjavaa – aina kieltolaista, ostajien tarkkailuun ja keskioluen vapautukseen. Kieltolain todetaan epäonnistuneen, kertoo Työmiehen lauantai näyttely Tampereella vuonna 2019 (Helsingin sanomat, maksumuurin takana). Alkoholin kulutus kasvoi kieltolaista huolimatta ja Suomeen salakuljetettiin valtavasti pirtua.

1940-luvulla alkoholin ostajien piti rekisteröityä myymälään, jotta palkatut ostajaintarkkailijat pystyivät valvomaan kansalaisten alkoholinkulutusta. Laki ei tunnistanut alkoholismia sairautena. 1950-luvulla alkoholismi alkoi terminä erottua sanoista ”juoppo” ja ”juopottelija”. Alkoholiriippuvuus alettiin mieltää eri tavalla ja alkoholin väärin käyttäjiin alettiin suhtautua eri tavalla. Suomeen perustettiin ensimmäiset A-klinikat vuosina 1953 Vaasaan ja 1954 Helsinkiin (Polkuja päihteettömyyteen 2016).

Nykypäivänä Suomessa kunnat vastaavat päihdepalvelujen järjestämisestä. Alkoholin lisäksi kuvioihin ovat tulleet lääkkeet ja huumeet. Päihdehuoltolaissa säädetään päihderiippuvaisen palveluista. Päihdehuoltolaki velvoittaa kunnat järjestämään päihdehuollon palveluita kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä velvoittaa kunnan eri hallintokunnat toimimaan yhteistyössä. Kunnat voivat tuottaa palvelut itse tai yhteistyössä toisen kunnan kanssa taikka tuottaa palvelut ostopalveluna toiselta kunnalta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta (STM, 2021). 

Päihdepalveluja tarjotaan eri muodoissa. Päihdehuollon tarjonta vaihtelee kunnittain. Suurissa kunnissa palvelutarjonta on monipuolisempaa kuin pienissä kunnissa. Päihdeongelmien hoitoon tarjotaan ensisijaisesti avohuollon palveluita, joita ovat esimerkiksi sosiaalista tukea, ryhmäterapiaa ja kuntoutusta tarjoavat päihdeklinikat. Päihteiden käyttäjille on tarjolla myös erilaisia nettipalveluita, jotka tarjoavat apua ja tukea päihdeongelmista toipumiseen. Avohuollon lisäksi on tarjolla ympärivuorokautisia palveluja tarjoavat katkaisuhoito- ja kuntoutusyksiköt sekä päihdepsykiatriset osastot. Katkaisuhoito perustuu päihteiden käytön keskeytykseen. Katkaisuhoidossa hoidetaan päihteiden vieroitusoireita ja muita päihteiden käytön aiheuttamia haittoja. Hoitojakson pituus on tavallisesti muutamasta päivästä muutaman viikon mittainen ja hoito perustuu vapaaehtoisuuteen. Kuntoutusyksiköt tarjoavat pitkäaikaista suunnitelmallista päihdeongelman hoitoa, tukea ja toimintakyvyn parantamista. Hoidoissa hyödynnetään psykososiaalisia hoitomenetelmiä sekä lääkehoitoja psykososiaalisten hoitojen tukena (THL, 2021). 

Monet järjestöt ja yhdistykset tarjoavat apua ja tukea päihdekuntoutujille asumispalveluiden, sosiaalisen kuntoutuksen ja päiväkeskuksien muodossa. Vertaistukea päihdekuntoutujat voivat saada esimeriksi A-killasta ja AA-ryhmistä. 

Useat päihdeongelmien kanssa kamppailevat kärsivät myös mielenterveyden ongelmista, minkä takia näiden palveluiden integroituminen on tärkeää. Päihdeongelman ja mielenterveyden ongelmat voivat olla kytköksissä toisiinsa ja vain toisen ongelman hoitaminen ei auta potilasta tarpeeksi. Olisi tärkeää tunnistaa, mikäli potilas kamppailee molempien ongelmien kanssa ja tarvittaessa tarjota apua myös mielenterveysongelmiin. Yhteissairastavuus on omasta näkökulmastani kuitenkin hyvin yleistä. 

Jopa omassa työympäristössä lastensuojelussa olen törmännyt sekä mielenterveyden että päihdeongelmien kanssa kamppaileviin lapsiin. Jonkun mielestä voi kuulostaa kummalliselta, että nämä palvelut niputetaan yhteen, sillä eiväthän kaikki päihteidenkäyttäjät kamppaile mielenterveysongelmien kanssa ja päinvastoin, mutta asiakkaan kokonaisuuden kannalta tällaisen mahdollisuuden tarjoaminen on mielestäni kustannustehokasta toimintaa, sekä vastaa kokonaisvaltaista ajattelua, jolla varmistetaan, ettei asiakasta pompoteta ns. luukulta toiselle.

LÄHTEET

https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/paihdehoito/laadukkaat-paihdepalvelut-ehkaisysta-hoitoon

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006138922.html

http://www.helsinginakilta.fi/wp-content/uploads/2017/07/Polkuja-päihteettömyyteen-–-Helsingin-A-Killan-viisi-vuosikymmentä-päihdepolitiikan-pyörteissä.pdf

https://stm.fi/paihdepalvelut

Päihderiippuvaisten sosiaaliseen kuntoutukseen tulee panostaa – mutta miten sosiaalihuollon aseman käy aluevaaleissa?

Helsingin Sanomissa on 9.12.2021 julkaistu Helsingin kaupungin päihdepalvelujen päällikkö Pia Pulkkisen sekä psykososiaalisen työn päällikkö Aila Ronkasen mielipidekirjoitus “Sosiaaliseen kuntoutukseen tulee panostaa”. Koen avauksen hyvin tärkeänä, vieläpä ammattilaisten toimesta, ja käsittelen mielipidekirjoitusta tässä vastineenomaisesti positiiviselta näkökannalta avaten.

Lue lisää Päihderiippuvaisten sosiaaliseen kuntoutukseen tulee panostaa – mutta miten sosiaalihuollon aseman käy aluevaaleissa?

Vaativan lastensuojelun mielenterveys- ja päihdeongelmat

Mielenterveysongelmat ovat yleisiä lastensuojelun asiakkailla. Sijoitetuista 13-17-vuotiaista lapsista joka toinen on nuorisopsykiatrian asiakas. Lähes kahdella kolmesta koulukotiin sijoitetusta lapsesta oli psykiatrinen diagnoosi selvittää Talentia-lehti.

Vaativassa lastensuojelutyössä omassa työympäristössäni koulukodissa on päiviä, kun tuntuu, että on ”työmaalla” ilman kypärää ja tarvittavia työkaluja. Talentian selvityksen mukaan lähes kahdesta kolmesta koulukotiin sijoitetusta lapsesta oli psykiatrinen diagnoosi. Työpaikassani on kyllä osaamista mielenterveysongelmissa auttamiseen, mutta kaikki eivät tähän pysty. Suurin osa ohjaajista on tavan ohjaajia, niin kuin minäkin, eikä mielenterveysalan ammattilaisia.

Lue lisää Vaativan lastensuojelun mielenterveys- ja päihdeongelmat

Asunnottomien päihteidenkäytöstä ja huumeiden katukaupasta pandemia-aikana

Päihteet ja asunnottomuus

Ylioppilaslehti on julkaissut 3.9.2021 reportaasin “Pitkä vuosi”, jossa toimitus on seurannut Helsingissä asunnottomuutta vuoden ajan. Reportaasissa on huomattavaa, kuinka paljon asunnottomuuden kanssa käsi kädessä usealla kulkee myös päihteiden käyttö.

Lue lisää Asunnottomien päihteidenkäytöstä ja huumeiden katukaupasta pandemia-aikana

Päätösmalja

Haluamme kiittää kaikkia blogia seuranneita ja kommentoinneita! Käsittelimme blogissa kattavasti erilaisia päihteisiin, etenkin alkoholiin, liittyviä teemoja monipuolisista näkökulmista. Oli mukava lukea teidän kirjoittamia kommentteja, jotka saivat aiheiden ympärille lisää keskustelua.

Lue lisää Päätösmalja

Vanhempien ongelmallinen päihteidenkäyttö

Kirjoitan tänään blogitekstissä henkilökohtaisista kokemuksistani liittyen läheisen ongelmalliseen päihteidenkäyttöön. Olen lapsuudessa elänyt perheessä, jossa molemmat vanhemmat käyttivät alkoholia liiankin kanssa, ja tämä on vaikuttanut voimakkaasti siihen, millaiseksi ihmiseksi olen muovautunut tänä päivänä. Blogiteksti on osa kolmen blogikirjoituksen kokonaisuutta, jossa me blogin kirjoittajat avaamme omia kokemuksia liittyen alkoholin ongelmakäyttöön.

Kuva: Unplash.
Lue lisää Vanhempien ongelmallinen päihteidenkäyttö

Päihteet ja nuoret

Nuoret ja päihteidenkäyttö, mikä ihana aihe! Tuntuu siltä, että kyseinen aihe herättää usein paljon keskustelua, mielipiteitä, joskus jopa todella radikaalia syyllistelyä ihmisten keskuudessa. Ja eihän se ole ihme, sillä onhan nuoret meidän tulevaisuutemme ja päihteet laittomia, sekä väärinkäytettynä todella vaarallisia nuorille. Miksi sitten niin monet nuoret kokeilevat tai alkavat jopa käyttämään päihteitä jo nuorella iällä? Ja onko käyttäjien määrä oikeasti niin suuri, kuin paikallisisten puskaradioiden perusteella voisi ymmärtää? Missä ongelma on?  

Lue lisää Päihteet ja nuoret

Kohtaamisia päihdeongelmaisten parissa

Luultavasti jokainen meistä on törmännyt liikkuessaan kaupungilla tai lähiössä päihteidenkäyttäjiin, jotka vaikuttavat päihtymystilansa vuoksi sekavalta ja ulkoinen olemus on hieman riutunut sekä epäsiisti. Tämä herättää ihmisissä monenlaisia tunteita. Päihteitä ja päihteidenkäyttäjiä ympyröi stigma, jota olisi tärkeää purkaa yhteiskunnallisella tasolla. Tästä johtuen olisi tärkeää kohdata päihteidenkäyttäjät sekä päihdeongelma inhimillisellä otteella.

Lue lisää Kohtaamisia päihdeongelmaisten parissa

Millaista on Suomalainen päihdehuolto?

Info pläjäys: 

Suomessa meillä on siitä onnekas tilanne, että meillä on päihdehuoltolaki, joka määrää jokaisen kunnan järjestämään päihdehuoltoa tarvittavan määrän. Palvelujen laatua tarkkailee Valvira, sekä Avi. Jokaisen kunnan tulee vastata tarjoamistaan palveluista. Kunta voi järjestää palvelun itsenäisesti, yhdessä toisen kunnan kanssa tai ostopalveluna muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluilta kuten yhdistyksiltä. Suomessa järjestetään päihdekuntoutujille avohuoltoa, laitoskuntoutusta ja katkaisuhoitoja. Avohuolto on matalankynnyksen toimintaa ja sinne pystyy usein hakeutumaan oma-aloitteisesti sosiaalipalveluiden, terveyskeskuksien tai päihdeyksiköiden kautta. Avohuollossa voidaan antaa sosiaalista tukea, katkaisuhoitoja, ryhmäterapiaa, perheterapiaa tai kuntoutusta. Näiden lisäksi avohuollossa usein kartoitetaan toimeentuloa- ja asumisasioita. Laitoskuntoutus taas vaatii melkein aina lähetteen ja sen voi saada vasta silloin, jos on todettu ettei avohuolto riitä. Katkaisuhoidossa pyritään katkaisemaan päihteiden käyttö ja hoidetaan vierotusoireita. Sen kesto on enintään 1-2 viikkoa. Suomessa on hyvin harvinaista, että ketään voitaisiin määrätä hoitoon, mutta jos henkilö on erityisen vaarallinen itselleen tai muille voidaan harkita poikkeuksen tekemistä. Tukea on tarjolla myös erilaissa yhdistyksissä kuten AA-ryhmissä, A-killoissa ja NA-ryhmissä. Tukea tarjotaan käyttäjille, mutta myös heidän läheisillensä. (Sosiaali- ja terveysministeriö.) 

Lue lisää Millaista on Suomalainen päihdehuolto?