Uhka vuosien positiiviselle kehitykselle

Tässä vaiheessa meistä tuntuu ettemme haluaisi enään kuulla mitään korona viruksesta. Virus on voinut aiheuttaa elämäämme paljon hankaluuksia. Liikumistamme rajoitetaan ja ihmisten taloudellinen ahdinko kasvaa. Sosiaaliset tilanteemme ovat tällä hetkellä etäisiä ja kasvojamme peittää maskit. Tämä voi tuntua meistä ärsyttävältä, mutta mitä korona virus tarkoittaa maailman pakolaisille?

Lue lisää Uhka vuosien positiiviselle kehitykselle

Koronan vaikutus mielenterveyteen

Istut junassa ja sinua alkaa yskittämään. Vilkuilet ympärillesi. Mietit, miten muut reagoivat tai huomaako kukaan. Korona on saanut meidät suhtautumaan yskimisiin ja aivasteluihin uudella tavalla. Pelko, että toiset leimaisivat koronan kantajaksi, voi olla vahva.

Lue lisää Koronan vaikutus mielenterveyteen

Nuorten palvelut korona-aikana

Korona-ajan rajoitukset aiheuttivat keväällä nopeita muutoksia sosiaalipalveluiden toteuttamiseen. Järjestöt ja kunnalliset palveluidentarjoajat joutuivat nopealla aikataululla ratkaisemaan, miten he voivat tavoittaa asiakasryhmänsä mahdollisimman hyvin silloinkin, kun fyysinen kohtaaminen ei ole mahdollista. Poikkeuksellinen aika synnytti toisaalta entistä voimakkaamman tarpeen saada vertaistukea ja päästä yhteyteen muiden kanssa. Ihmiset kaipasivat jatkuvuutta ja normaaliudentuntua muuttuneeseen arkeensa. 

Lue lisää Nuorten palvelut korona-aikana

Monikulttuurisuuden hyväksyminen – mahdollista vai utopiaa?

Blogimme lähti liikkeelle ajatuksesta, joka noudattaisi kaavaa: 

Lue lisää Monikulttuurisuuden hyväksyminen – mahdollista vai utopiaa?

Kotimatkailua

Tämän blogin alkuperäinen tarkoitus oli nivota kirjoittajien työelämäprojektit ajankohtaisiin pohdintoihin ja keskusteluun valitsemastamme aiheesta. Oma projektini kuitenkin peruuntui jo alkuvaiheessa sekä koronasta johtuvista että siitä riippumattomista syistä. Olen siis koettanut nyhjäistä tyhjästä aiheita, jotka nyt ainakin jotenkin liittyvät kulttuurikasvatukseen ja osallisuuteen.

Lue lisää Kotimatkailua

Korona-ajan viestintä

Suomessa on nyt eletty poikkeusoloissa maaliskuun alkupuolelta saakka, eli noin kaksi kuukautta. Koronavirus on vaikuttanut elämiimme tänä aikana todella paljon ja näkyvästi: rajoituksia tapaamisissa, turvavälit ystävien kanssa lenkkeillessä, isovanhemmat neljän seinän sisällä. Mutta koronalla on myös ollut muunlaisia vaikutuksia, se on nimittäin vaikuttanut viestintäämme.

Viestintä on korona-aikana korostunut monilta osin. Tiedontarpeemme on kasvanut suuresti, ja onneksi tiedotus maailmanlaajuisesta pandemiasta on vastannut siihen melko hyvin. Lisäksi olemme puhuneet ystäviemme ja sukulaistemme sekä työ- ja koulutoveriemme kanssa video- ja äänipuheluita todella paljon normaaliaikaan verrattuna.

Myös milleniaalit, nuo vuosina 1980-2000 syntyneet whatsapp-viestien aktiiviset naputtelijat, ovat yhtäkkiä menneet “ajassa taaksepäin” viestinnän saralla. Ennen koronaa tämä joukko suosi whatsappia sekä monia muita pikaviestintäsovelluksia, ja puhelimella soitettiin lähinnä omille vanhemmille sekä muille sukulaisille. Mutta nyt, koska emme ole voineet nähdä läheisiämme kasvotusten, kaipaamme heidän ääntään enemmän kuin koskaan.

Nyt kun Marinin hallitus viime viikolla ilmoitti rajoitusten höllentämisestä, onkin mielenkiintoista nähdä, miten tulemme viestimään tästä eteenpäin. Itse toivon, vaikka milleniaaliksi minut lasketaankin, että ääni- ja videopuheluita käytettäisiin jatkossakin aktiivisesti, sillä voittavathan ne nyt kasvottomat whatsapp-viestit aivan täysin. Ennen kaikkea kuitenkin odotan, että uskallan taas nähdä läheisiäni turvallisin mielin.

Kun elämästä katoaa rytmi

Olen itse ollut siinä mielessä onnekkaassa asemassa, ettei koronavirus ole vaikuttanut oman elämäni rytmiin oikeastaan mitenkään. Työpisteeni varhaiskasvatuksessa on ollut koko ajan normaalisti avoinna, ja olen voinut käydä töissä ihan normaalisti. Samalla olen kuitenkin saanut seurata ihan lähietäisyydeltä, miten käy, kun elämästä lähteekin väliaikaisesti pois kaikki säännöllisyys ja totuttu rytmi. Paljon on puhuttu koululaisten tarpeesta säännöllisyyteen ja arkirytmiin koronakriisin aikana, mutta mitäs kun normiarki mullistuukin tukea kaipaavalta aikuiselta.

Lue lisää Kun elämästä katoaa rytmi

Kouluun pääsee taas kohta. Pelastus?

Tiistai-iltana hallitus ilmoitti että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitteet puretaan ja koulut avataan parin viikon päästä. Tieto on otettu vastaan kaksijakoisesti, mielipiteet ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Jossain se on herättänyt riemunkiljahduksia, toisaalla taas suurta tyytymättömyyttä. Miksi ne nyt avataan? Tunnustan itsekin miettineeni että onko siinä mitään järkeä, tässä tilanteessa nyt hetkeksi avata taas koulut.

Lue lisää Kouluun pääsee taas kohta. Pelastus?

Asunnottomuus ja sairastaminen

Edelleen Korona-ajatuksen siivittämänä, mietin sairastamista asunnottomien näkökulmasta. Korona vaikuttaa meidän kaikkien arkeen ja suurimmalle osalle tuntuu olevan haaste olla kotona ja paikoillaan. Asunnottoman tilanne on päinvastainen. Haasteena on jatkuva liikkeellä oleminen ja ulkona ajan kuluttaminen.(https://dynamic.hs.fi/a/2020/pakkoollaulkona/?fbclid=IwAR2zt1aQIVwNVRDP5GTYQaD90aAKKWM0YHcGc3e4PafUJVwAJ-Oz4_tw80U).

Lue lisää Asunnottomuus ja sairastaminen