Kuten edellisessä blogi päivityksessä oli äänestysinnokkuudesta Vantaalla aluevaaleissa ja yleisesti myös edellisissä kunnallisvaaleissa. Mataliksi jääneet äänestysprosentit on mietittänyt ehdokkaita, mutta myös meitä äänestäjiä. Mikä sen on saanut aikaan? Vantaan äänestys alue on aika laaja. On asutuskeskuksia hajallaan pitkin Vantaata. Vaalityö vaatii paljon ehdokkaalta sekä hänen tukijoukoiltaan.
Ehdokkaat tekevät eri lailla kaikki vaalityötä. Keskustelut ihmisten kanssa toreilla ja erilaisten tapahtumien järjestäminen on aikaa vievää työtä. Kuten edellisessä kirjoituksessa olikin jo siitä, että ne keskustelut ihmisten kanssa kaduilla on sitä parasta vaalityötä, missä pääsee kunnolla kohtaamaan äänestäjiä. Nykyisin käytetään paljon eri somekanavia vaaleista tiedottamiseen. Se onkin yksi mahdollisuus saada tavoitettua ihmisiä. Mutta riittääkö se äänestys innokkuuden nostamiseen. Ehdokkaalla on taustalla tukijoukkoja auttamassa esimerkiksi juuri mainosten jakelussa, kahvituksissa tai jakamassa nenäliinapakkauksia antaen näin ehdokkaalle aikaa käydä keskusteluja äänestäjien kanssa. Itse olen mukana tukijoukossa tekemässä taustalla vaalityötä ja päässyt tekemään vaikuttamistyötä sitä kautta. Olen ollut esimerkiksi askartelemassa heijastimia, tarroittanut nenäliinapakkauksia ja jakanut mainoksia. Monenlaista muutakin vuosien varrella on päässyt tekemään ja kokemaan.
Vaikuttaminen vaaleissa on yksi meidän keinomme saada oma ääni kuulumaan. Annat äänen ihmiselle, joka ajattelee asioista samanlailla kuin sinä. Hän tekee työtä sinun eteesi valtuustoissa päättämässä yhteisistä asioista, jotta sinulla olisi hyvä asua kaupungissa tai kunnassa ja palvelut toimisivat.
Äänestäminen on varmaan osittain opittua. Muistan omasta lapsuudestani äänestyspäivät, kuinka sinne lähdettiin koko perheen kanssa äänestyspäivänä sunnuntaina. Vanhemmat kävivät äänestämässä ja me sisarukset odotimme ja jonotimme heidän kanssaan pääsyä kirjoittamaan lappuun numeron äänen antamisen merkiksi. Olen monesti itse miettinyt, että sieltä on tullut se oppi äänestämiseen. Siitä asti, kun olen täyttänyt 18- vuotta olen käynyt jokaisissa vaaleissa antamassa ääneni eikä ainuttakaan ole jäänyt väliin. Mietinkin, että se äänestäminen on oikeus, joka me on saatu.
Vantaalla jäätiin alhaiseen äänestysprosenttiin aluevaaleissa. Ne olivat toiset vaalit jo peräkkäin, kun Vantaan äänestysprosentti jäi alhaiseksi. Vantaan Sanomien pääkirjoitus ja mielipide sivulla olevassa kirjoituksessa oli juuri siitä, miten erialueiden äänestysprosentit vaihtelivat kovasti. Kirjoittaja nostikin esiin sen voisiko velvollisuudentunteella olla tekemistä tämän kanssa ja asuinalueella. (Vantaan Sanomat 2022.)
Onkin omistettava kristallipallo tietääkseen millä äänestysinnokkuuden saa Vantaalla nostettua. Onko sosiaalisessa mediassa tapahtuva kirjoittelu nykyajan vaikuttamisen muoto ja mahdollisuus?
Päätoimittajalta: Tärkeät vaalit ja silti vaisuäänestystulos 23.1.2022.
https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4451910 Viitattu 13.3.2022.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Hei Pia
Todella hyvä kirjoitus äänestämisestä!
Kuten kerroit, että äänestämisen kulttuuri on opittua omilta vanhemmilta. Muistan kanssa lapsuudestani kuinka kävimme vanhempien kanssa yhdessä äänestämässä. Isäni korosti sen merkitystä. Äänestämisen jälkeen vanhemmillani oli tapana juoda pulla kahvit.
Kristallipalloa jäin kanssa miettimään. Tätä vaikuttamista pitäisi harjoitella jo alakoulusta lähtien ja jatkaa yläkoulussa. Lisäksi oppilailla voisi olla myös rooli äänestyspäivinä.
Itse muistan, kuinka kävimme eduskunnassa ja teimme koulussa omia vaaleja.
Hei Heidi!
Minusta oli ihana kun kirjoitit tuosta vanhempiesi tavasta juoda pullakahvit. Minun piti kysyä äidiltäni onko meillä ollut sellainen tapa. Äitini muisteli, että joskus on ollut. Mutta tiedän , että yhdellä ystävälläni on edelleen käytössä tuo tapa mikä heillä on ollut lapsuudessa. Pari kertaa, kun olen käynyt heidän kanssaan äänestämässä ollaan juotu äänestyskahvit sen jälkeen.
Moikka Pia!
Kiitos kirjoituksestasi! Oli kiva muistaa omaa äänestämisen muistoja lapsuudesta sun blogi tekstin kautta 🙂 Kivaa muistella joskus entisiä aikoja.
Äänestysprosenttien laskusta joskus mietin, että ehkä ehdokkaisiin, tai ylipäätään poliitikoihin uskominen vaikuttaa äänestämisen motivaatioon, ja tätä kautta laskuun.
Esimerkkinä kuvitellaan sellainen tilanne, että sovitaan ystävän/kaverin kanssa tapaaminen tai yhden asian hoitaminen, mutta hän joka kerta löytää joku syy ja ei ilmestyy paikalle, tai viime tipassa ilmoittaa että ei tuu, tai se asia mistä sovittu hoitamaan, niin ei tee loppuun syystä tai toisesta, tai ei hoida loppuun ollenkaa. Jos tämä tapahtuu aika ”usein” jopa peräkkäin, niin kyllä minun luottamus laskee häneen kohtaan.
Joten mietin, että voiko olla jotain sellaista äänestysprosentin laskussa? Voi olla, kaikki mahdollista mutta ei kai voi tietää kuitenkin mitä oikeastaan tapahtu.
Oli hyvä mielipide kirjoitus, kiitos taas 😊
Yt.
Gegi.
Hei!
Kiitos Gegi kommentista. Vaaleissa äänestäminen toi minullakin ensin muistot lapsuudesta mieleen. Hain jopa muistikuvia paikasta. Muistan ne koulun käytävät ja sen tunnelman mikä äänestyspaikalla oli.
Mikä taas äänestysprosenttia laske? Se on varmasti vaikea arvioida ja selvittää. Itse koen, että äänestäminen on oikeus. Ajattelen sen niin.
Yt. Pia