Nuoret kokevat valtavasti paineita muuttuvassa elämänvaiheessaan niin koulun, kavereiden ja perheensä osalta kuin myös tunteidensa, tavoitteidensa sekä kehityksensä muutoksissa. Nuoren motivaatio kärsii herkästi, jonka seurauksena nuori saattaa tuntea itsensä ulkopuoliseksi tai tarpeettomaksi ja ajatella, että parempi lopettaa yrittämästä. Erityinen riski huonovointisuuteen on heillä, joilla on hankaluuksia keskittymisen kanssa ja joilla on tapana vetäytyä. Toinen ääripää on taas ylisuorittajat, jotka koittavat suoriutua kaikesta täydellisesti. Tällöin on vaarana totaalinen uupuminen. Riskiä lisäävät vielä tänäkin päivänä normista poikkeavuus esimerkiksi monikulttuurisuuden, seksuaalisen identiteetin tai kehityksen erilaisuuden suhteen. (Cacciatore 2022.)
Jokaisesta luokasta noin 1–3 nuorta, eli 10–20 % on syrjäytymisvaarassa. Kaikkien nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten onkin tärkeää osata tunnistaa hälytysmerkit ja ennakoida syrjäytymisriskiä. Useasti voi käydä kuitenkin niin, että oireet nähdään, mutta ongelmaa niiden takana ei tiedosteta. (Cacciatore 2022.)
Keskusteleva ja hyväksyvä ympäristö sekä hyvä ilmapiiri ja ystävyyssuhteet tukevat nuoren hyvinvointia. Nuoren mahdollisuus luottamuksellisiin, yksilöllisiin kohtaamisiin aikuisen kanssa on erityisen tärkeää. Muita vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi koulun yhteisöllisyys, rehtorin toiminta, opettajan arvot ja palautteet sekä nuoren onnistumisen kokemukset. (Cacciatore 2022.)
Mitä on nuoren hyvin- tai pahoinvointi? Entä elämänhallinta? Millä tavoin voidaan tukea nuorta näihin liittyvissä haasteissa? Millaisia ovat riskitekijät ja miten voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi?
Usein hyvä mielenterveys mielletään onnellisuudeksi, iloisuudeksi ja hyväntuulisuudeksi. Kaikkien elämään kuuluu kuitenkin myös muitakin tunteita, kuten surua ja häpeää. Mielen voidessa hyvin on vastoinkäymisistäkin selviytyminen helpompaa. Kasvavalle nuorelle terveelliset elämäntavat olisivat erityisen tärkeitä jaksamisen kannalta. Mielenterveyttä tukevia asioita ovat esimerkiksi hyvät välit perheen kanssa, kyky puhua mieltä painavista asioista, mielekäs tekeminen ja harrastaminen, halu oppia uutta sekä itsensä ja muiden arvostaminen. (Mielen hyvinvointi 2020.)
Nuoren voidessa hyvin suoriutuu hän arjesta suuremmin ahdistumatta, syö ja nukkuu hyvin, käy koulussa ja näkee ystäviään. Tunnetasolla nuori kestää epäonnistumisia, omaa empatiakykyä, kykenee osoittamaan tunteitaan ja erottaa oikean ja väärän. (Cacciatore 2022.)
Tunnista riskit!
Kuva: Bixabay
Elämäntilanteen vaihtelu vaikuttaa myös mielenterveyteen. Nuoren paha olo voi olla joskus hankala tunnistaa muutenkin vahvasti ailahtelevan mielialan takia. Huoleen on aihetta erityisesti silloin, jos paha olo alkaa rajoittaa toimintakykyä niin, ettei nuori esimerkiksi halua käydä koulussa, nähdä omia kavereitaan tai hän ahdistuu syömisestä. (Mielen hyvinvointi 2020.)
Elämänhallinnalla puolestaan tarkoitetaan kykyä käsitellä kuormittavia asioita ja ristiriitoja myönteisellä, eteenpäin pyrkivällä tavalla. Elämänhallinnasta voidaan puhua myös koherenssin tunteena. Henkilö, jolla on vahva koherenssin tunne, kokee maailman tarkoituksenmukaisena. Vahva koherenssin tunne on yhteyksissä myönteisiin tunteisiin ja elämänlaatuun. Elämänhallinnan perusta syntyy jo lapsuudessa. Aikuisten psyykkisistä sairauksista valtaosa on alkanut jo lapsuus- tai nuoruusiässä. Elämänhallinnan ollessa vahva, lapset/nuoret ovat tunteneet itsensä terveiksi ja saaneensa tukea opettajiltaan, kokeneet ilmapiirin hyväksi ja he eivät ole kokeneet olevansa yksinäisiä. Riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi pitkäaikaiset ristiriidat tai vaikeudet perheessä sekä aikuisilta opittu kiireen tunne ja koulu-uupumus. Koherenssia voidaan helposti mitata kyselylomakkeiden avulla. Kyselyn avulla pystytään kartoittamaan henkilön voimavaroja ja näin ollen löytämään joukosta syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. (Honkinen 2010.)
Tämä kaikki herättää itsessäni ainakin kysymyksen, että mikäli tällainen kartoittaminen ja sen myötä varhainen puuttuminen kyselyiden avulla on helposti toteutettavissa, niin miksi sitä ei jo toteuteta kaikissa kouluissa? Jos riskit ovat herkästi tunnistettavissa niin miksi niin moni nuori voi silti pahoin ja syrjäytyy? Ovatko nuoret niin taitavia peittämään oireilunsa vai aikuisten toiminta heikkoa niiden tunnistamisessa vai onko vika enemmän nuorille tarjottavissa tukitoimissa?
Lähteet:
Cacciatore, R. 2022. Nuoren hyvinvointi – Mitä koulu voi tehdä? Viitattu 1.3.2022. https://www.raisacacciatore.fi/130
Honkinen, P-L. 2010. Lapsuusiän käytöshäiriöt ennustavat elämänhallinnan ongelmia nuoruudessa. Duodecim. Viitattu 1.3.2022. https://www.duodecimlehti.fi/duo98510
Mielen hyvinvointi 2020. Nuorten netti. MLL. Viitattu 1.3.2022. https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!