Kun puhumme kotoutumisprosessista, tulee mieleen aikuiset maahanmuuttajat ja heidän kotoutumisen edistämistä. Maahanmuuttajalapset ja -nuoret jäävät hyvin helposti varjoon. Luotetaan siihen, että koulu ja päiväkoti ovat tarpeellisia heidän kotoutumisprosessiansa varten. Voiko olettaa, että pelkästään koulussa käymällä, maahanmuuttajanuori pystyy nopeuttamaan kotoutumistaan? Miten varmistamme, että maahanmuuttajalapset ja -nuoret saavat tarvitsemansa tukea ja kannustusta opettajilta sekä vanhemmilta?
Kokoamme tässä viimeisessä postauksessamme yhteen syksyn aikana käsiteltyjä aiheita ja päätämme samalla blogimme kirjoittamisen. Olemme käsitelleet tämän blogin aikana viikoittain vaihtuvia ajankohtaisia nuoria koskettavia asioita ja aihepiirejä, kuten nuorisotyön viikkoa, syrjäytymistä, nuorisotyön merkitystä ja sen rahoitusta, mielenterveysongelmia, kiusaamista sekä koulutuksen merkityksen tunnistamista.
Tämän lisäksi olemme pohtineet, kuinka nuorten jaksamista ja hyvinvointia voitaisiin tukea. Toimme postauksissamme esiin myös sitä, kuinka tärkeä merkitys vanhemmilla on nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Muun muassa Mitä kasvattajan tulisi tietää pelaamisesta sekä somen käytöstä ja Nuorten voimavarojen vahvistaminen julkaisuista löytyy konkreettisia vinkkejä vanhemmille siitä, miten nuoria voidaan kannustaa ja tukea. Vinkkien lisäksi nostimme blogiviikkojen aikana esiin matalankynnyksen avunsaannin paikkoja, kuten Miepin ja Ohjaamon.
Kuva: Pixabay
Toivomme, että blogimme toi tietoisuuteen erilaisia nuoruuteen liittyviä haasteita ja kiemuroita sekä niihin kohdentuvia tukikeinoja ja palveluita.
Kiitos kaikille teille, jotka olette seuranneet matkaamme kuluneen syksyn aikana!
Viime viikolla Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin Helsingissä ilmenevästä nuorisorikollisuudesta. Sensaationhakuinen klikkiotsikko, sekä artikkeli itsessään loivat kuvaa väkivaltaisista nuorista, joiden ongelmakäytöksen syynä on heidän maahanmuuttajataustansa. Tämä synnytti odotetusti laajaa ja kärkästä keskustelua.
Lehdistä saa tasaisin väliajoin lukea, kuinka pääasiassa ulkomaalaistaustaisista koostuvat porukat ryöstelevät, hakkaavat ja pahimmassa tapauksessa jopa tappavat muita ihmisiä.
Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan työssäkäyvistä maahanmuuttajista? Et ehkä ensimmäisenä ajattele korkeakoulutettuja ihmisiä. Ajattelet kenties siivoojia, bussikuskeja tai hoiva-alan työntekijöitä. Helsingin Sanomissa oli mielenkiintoinen ja havainnollistava artikkeli siitä, millaisia ennakkoluuloja maahanmuuttajataustaiset korkeakouluopiskelijat voivat kohdata.
1960-luvun nuoret olivat nykynuorten lailla isojen kysymysten edessä pohtiessaan tulevaisuuttaan oppivelvollisuuden jälkeen. Tämän päivän nuorilla on kuitenkin käytössään paljon moninaisempia mahdollisuuksia saada tukea tähän merkittävään taitoskohtaan, kuin 60-luvun nuorilla. Käsittelemme tämän viikkoisessa postauksessamme jatkona edelliseen aiheeseemme sitä, kuinka nuoret kokevat ammatinvalinnan ja nostamme tietoisuuteen nuorille palveluita tarjoavan Ohjaamon, josta löytyy apua myös ammatinvalintatilanteessa askarruttaviin kysymyksiin.
Lasten ja nuorten mielenterevysongelmat ovat lisääntyneet 2010-luvulla, ja ovat edelleen lisääntymään päin.
Vielä kymmenen vuotta sitten mielenterveysaiheet olivat lasten ja nuorten puhelimessa ja nettipalveluissa kuudenneksi yleisin aihe. Viime vuonna mielenterveyteen liittyvistä asioista puhuttiin palveluissa eniten. Yleisimpiä huolta aiheuttavia asioita olivat alakulo ja masentunt mieliala, ahdistuneisuus, syömisomgelmat ja jopa itsemurha sekä kuolema-ajatukset.
Nuorten ilmastoahdistus on lisääntynyt ja vihdoinkin siitä myös puhutaan enemmän. Mikko Piispa ja Sami Myllyniemi ovat julkaisseet vuonna 2019 tutkimuksen nuorten ilmastohuolesta. Artikkelissa tarkastellaan nuorten näkemyksiä ilmastomuutoksesta ja ympäristöongelmista. Tuloksissa ilmeni, että nuoret pitävät ympäristön tilaa tärkeänä asiana, sekä ilmastonmuutokseen liittyvä huoli on noussut nuorten keskuudessa hyvin korkealle. Talouskasvun mahdollisuudet tuntuvat nuorista epäilyttäviltä, ottaen huomioon maapallon tilan.
Viime viikkoina uutisotsikoissa hyvin vahvasti esillä ollut koulukiusaaminen sekä siihen liittyvät tapaukset ovat puhuttaneet ja saaneet myös toivottavasti liikkeelle jotain merkittävää. Halusimme tästä syystää kiinnittää omassa blogissamme tällä viikolla lukijoidemme huomion kiusaamiseen, jolla voi olla hyvinkin kauaskantoiset seuraamukset, mikäli asioihin ei puututa ja niihin jätetään tarttumatta.
On hienoa, että tämä asia on saanut näkyvyyttä, joka on johtanut avoimempaan keskusteluun yleisellä tasolla. Ei niin hienoa tosin on se, että asian esille nouseminen on vaatinut tapauksia, jotka täyttävät osaltaan rikoksen tunnusmerkit.
Tässä blogipostauksessa aion avata käsitteitä kuten sosiaalinen media eli some, pelikasvatus, pelaaminen sekä ulkonäköpaineet. Miksi nuoret kokevat ulkonäköpaineita? Onko pelaamisesta hyötyä nuorelle vai onko pelaaminen haitallista? Mikä on selfie?
