Kehitysvammaisen ihmisen mielenterveyden tukeminen

Kehitysvammaisten ihmisten mielenterveys on usein haavoittuvaisempi kuin muilla ihmisillä, ja erilaisia mielenterveyden haasteita esiintyykin arviolta 30-50% kehitysvammaisista henkilöistä. Suomessa joka kolmannella lievemmin kehitysvammaisella ja lähes joka toisella vaikeammin kehitysvammaisella henkilöllä arvioidaan olevan mielenterveyden tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia. Mielenterveyteen vaikuttavat sekä sisäiset että ulkoiset tekijät. Sisäiset tekijät ovat henkilöön itseensä liittyviä asioita, kuten hyvä fyysinen terveys ja vuorovaikutustaidot. Ulkoiset suojaavat tekijät ovat ympäristöön ja olosuhteisiin liittyviä asioita, kuten sosiaalinen tuki ja turvallinen elinympäristö. Kehitysvammaiset kärsivät samoista mielenterveyden ongelmista kuin muukin väestö, mutta ne jakautuvat hieman eri tavalla. Psykoottisia häiriöitä, ADHD:ta ja käytöshäiriöitä esiintyy kehitysvammaisilla muuta väestöä enemmän. Koska kehitysvammaisten henkilöiden mielenterveyden ongelmissa korostuvat eri asiat kuin valtaväestön, myös hoidossa on tärkeää huomioida asiakasryhmä. Mitkä asiat sitten vaikuttavat kehitysvammaisen mielenterveyteen ja miten sitä voidaan tukea?  

Lue lisää Kehitysvammaisen ihmisen mielenterveyden tukeminen

Liikunnan merkitys kehitysvammaisen ihmisen elämässä

Liikunnalla on paljon positiivisia vaikutuksia ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liikunta parantaa unenlaatua, kognitiivisia kykyjä kuten muistia sekä parantaa koettua elämänlaatua. Se auttaa myös stressinhallinnassa ja vähentää ahdistusta.­ Kehitysvammaisen henkilön liikuntasuositus on sama kuin valtaväestön. Mihin kaikkeen liikkumattomuus vaikuttaa? Mikä vaikuttaa liikunnan niukkuuteen?

Lue lisää Liikunnan merkitys kehitysvammaisen ihmisen elämässä

Maahanmuuttajien hyvinvointi

Terveys ja hyvinvointi voi määrittää usealla eri tavalla näkökulmasta riippuen. Tässä blogissa terveys ja hyvinvointi käsitetään Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaisesti. Sillä, että terveys ja hyvinvointi ovat dynaamista, fyysistä, psyykkistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia, eikä pelkkänä sairauden uupujana. Hyvinvoinnin rakenneosat ovat muun muassa terveys, materiaalinen hyvinvointi sekä koettu hyvinvointi.

Kuva: Pexels
Lue lisää Maahanmuuttajien hyvinvointi

Ihana paha raha

Rahapelaaminen tarkoittaa pelaamista, jonka voittona tai tappiona on rahaa tai jotain rahan arvoista. Rahapelaamisella tarkoitetaan usein nykyään nettipokeria, mutta rahapelaamista ovat niin kolikkopelit, perinteinen lotto kuin raaputusarvatkin. Etenkin nuorilla on usein vääristyneitä käsityksiä ja luuloja rahapelien toiminnasta, todennäköisyyksistä ja onnesta. Nuoret saattavat helposti pelata rahapelejä, vaikka heillä ei olisi itse asiassa siihen edes varaa.

Lue lisää Ihana paha raha

Opiskeluhyvinvointi

Opiskeluhyvinvointia on opiskelun ja muun elämän riittävä tasapaino. Opinnot edistyvät suunnitellusti ja onnistumiset tuottavat iloa. On tärkeää, että arjessa on aikaa myös muulle kuin vain opiskelulle. Esimerkiksi vapaa-ajan harrastuksille, ystäville ja perheelle. Stressi ja kiire kuuluu kuitenkin myös osaksi opiskeluhyvinvointia, ja nekin edistävät opintoja pienissä määrin. Stressistä ja kiireestä on kuitenkin tärkeää muistaa palautua riittävästi.  

Lue lisää Opiskeluhyvinvointi

Menkää metsään!

Kuva: Jysky kotiarkisto

Meillä Suomessa on todella kaunis luonto ja haluankin tässä kirjoituksessani tuoda esiin metsän ja sen hyvinvointivaikutukset. Metsä on Suomessa tyypillisin ja käytössä suosituin luontoympäristö niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Tämä ei ole sinänsä yllättävää, sillä Suomen maapinta-alasta yli 75 prosenttia on metsää. Itse olen huomannut käyneeni tämän vuoden aikana normaalia useammin metsässä ja nauttineeni siitä hyvin paljon. Osittain metsäkäyntieni lisääntyminen johtuu siitä, että koronarajoitusten vuoksi olemme korvanneet perheeni kanssa esimerkiksi ravintolassa syömisiä metsäretkillä. Osittain siitä, että olen huomannut metsässä kävelyn lievittävän opiskelustressiä ja lisäävän energisyyttä.

Lue lisää Menkää metsään!

Teknologia ikääntyneen tukena

Teknologia ja digitalisaatio herättää meissä monessa ihmetystä ja hämmennystä. Osa saattaa pelätä että koneet tulevat korvaamaan ihmiset. Asiakkaat, omaiset ja henkilökunta suhtautuvat teknologisiin apuvälineisiin usein ennakkoluuloisesti ja pelokkaasti. Pelätään että ihminen jää teknologian armoille. Teknologian tarkoitus ei ole kuitenkaan korvata ihmiskontakteja.

Kuva: Pixabay
Lue lisää Teknologia ikääntyneen tukena

Kuormittavatko opinnot? 5 vinkkiä arjessa jaksamiseen

Koulutehtävät lisääntyvät ja deadlinet painavat päälle. Väsyttää. Kuulostaako tutulta? Opiskelu on antoisaa ja hauskaa, mutta ajoittain se saattaa olla myös hyvin kuormittavaa. Tenteistä pitäisi selviytyä hyvin arvosanoin, ja opinnoissa pitäisi edetä tavoitetahdissa. Viime aikoina esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on käyty paljon keskustelua opiskelijoiden työmäärästä ja kuormittumisesta.

Lue lisää Kuormittavatko opinnot? 5 vinkkiä arjessa jaksamiseen

Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden hyvinvointi

Turvapaikka- ja kotoutumisprosessit vaikuttavat huomattavasti aikuisten, nuorten ja lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Onnistuneet prosessit edistävät osallisuuden tunnetta, sekä ehkäisevät syrjäytymistä ja näin parantavat hyvinvointia. 

Ilman huoltajaa saapuneet alaikäiset turvapaikanhakijat törmäävät ensin turvapaikkaprosessiin ja sen jälkeen kotoutumisprosessiin, jolloin yksinäisyys voi muuttua elämäntyyliksi. Yksinäisyys voi johtaa erilaisiin terveysongelmiin, kuten immuunivasteen heikkenemiseen. Psyykkisellä puolella yksinäisyys taas voi johtaa kokemukseen ulkopuolisuudesta ja syrjäytetyksi tulemisesta, mikä taas aiheuttaa eriarvoisuutta ja toivomuutta. Yksinäisyyttä tulisi vähentää ja jopa ennaltaehkäistä, ja varsinkin tulisi kiinnittää huomiota maahanmuuttajanuoriin, sillä he ovat iso osa meidän yhteiskunnan tulevaisuutta. Uskon, että yksinäisyys on sekä yksilön että yhteiskunnan ongelma, joten yhteistyö on välttämätön.

Lue lisää Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden hyvinvointi