”…Rakastuneet, ne pussailee, ne pussailee aika paljo” – Näin toteaa eräs kehitysvammainen nainen kun häneltä kysytään mitä rakkaus ja parisuhde hänen mielestään on?
Tämä postaus keskittyy rakkauteen & parisuhteeseen.
…. ja sivuan hiukan Love on the spectrum – dokumenttisarjaa. Rakkaus parhaimillaan antaa hyvän mielen, dokkarit tekevät samoin, joten tässä viimeinen postauksemme blogin tiimoilta. Halusimme lopettaa kevyesti. Toivottavasti tästä viimeisestä jää lukijoillekin hyvä mieli!
Netflixissä pyörii katsottavissa oleva dokumenttisarja “Love on the spectrum – Rakkautta autismin kirjolla” Dokumentissa seurataan autisminkirjolaisia nuoria, australialaisia sinkkuja, jotka etsivät itselleen rakkautta.
Rakkauden löytäminen ei varmastikaan ole kenellekkään kovinkaan helppoa, mutta rakkauden löytäminen erityispiirteillä saattaa olla vieläkin hankalampaa. Vai onko? Sarjassa henkilöt käyvät deiteillä, ja niinkuin meidän kaikkien elämässä, ne joko johtaa useampiin treffeihin, parisuhteeseen, tai sitten jäävät yksittäisiksi treffeiksi.
Sarjasta sinänsä ei saa käsityksiä autisminkirjolaisista sen enempää, kuin että yksilöitä he kaikki ovat, omine piirteinensä. Sarjassa seikkailevat sinkut saavat tukea ja kannustusta lähipiiriltä, vanhemmat valmentavat treffeille, harjoittelevat sinkkujen kanssa vuorosanoja etukäteen, jotta toinenkin tulisi huomioitua deiteillä. Muistuttavat, ettei koko treffejä ole sopivaa puhua esimerkiksi dinosauruksista vaikka ne kovin itseä kiinnostaisikin. Sinkut kuuntelevat tarkasti, ja koittavat parhaansa mukaan ottaa opiksi, jotta treffit sujuisivat hyvin, jännittävät treffejä melkein jalat vapisten.. ja ovat valmiina yrittämään!
Hetkinen, treffit jännittää? Kuulostaa tutulta? Niinpä.
Sarja on mielestäni hyvän mielen sarja, lempeästi osallistujia kuvaileva ja sarjan tyypit ovat todellakin mielestäni symppiksiä. Sinkut saavat sarjassa ajoittain tukea parisuhdeasiantuntijalta, jolla on kokemusta autistien kanssa työskentelystä. Hän valmentaa sinkkuja sosiaalisiin tilanteisiin, käy heidän kanssaan vuorovaikutustilanteita läpi, ja palaa vielä treffien jälkeenkin asiaan, ja kyselee miten deitit sujuivat.
Vaikka juuri tämä sarja keskittyy autisminkirjolaisiin, mielestäni tämä sarja kiteyttää hyvin meidän kaikkien kaipuun rakastaa, ja tulla rakastetuksi. Se muistuttaa meitä kaikkia siitä, että jokainen meistä haluaa tietynlaisen ihmisen rinnalleen, joka jakaa samoja mielenkiinnon kohteita, jonka kanssa nauraa, ja olla onnellinen. Ei todellakaan tarvitse tyytyä mihin tahansa, vaan etsiä niin kauan, että se tuntuu oikealta! Sarja avaa meidän silmiämme erilaisuuden edessä, ja tuo näkyväksi erilaisuutta, joka on tosi hyvä asia. Rikkoo ehkä ennakkokäsityksiä vammaisuudesta tai erityisyydestä. Ennenkaikkea, tämä sarja on mielestäni hyvä muistutus siitä, että olemme kaikki tasavertaisia keskenämme ja painimme ihan samojen asioiden äärellä- jokainen meistä toki omien haasteidemme kera.
Vammaisilla on yhtälailla oikeus rakkauteen ja parisuhteeseen. YK:n vammaissopimuksen mukaan, vammaisilla ihmisillä on oikeus perustaa parisuhde, perhe ja saada lapsia niin halutessaan. Vammaissopimus säätää myös, että vammaisilla ihmisillä tulee olla oikeus päättää itsenäisesti, missä ja kenen kanssa asuu. Joskus parisuhde johtaa yhteiseloon, ja sen on oltava mahdollista myös vammaisten kohdalla. (Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 27/2016).
Miten edesauttaa tasavertaisuuden toteutumista kun kyseessä on rakkaus, parisuhde tai avoliitto?
Sosiaalialalla, esimerkiksi vammaisen asiakkaan palvelutarvetta selvitettäessä, on muistettava asiakkaan itsemäärämisoikeus asumisjärjestelyihin liittyen. Parisuhteessa oleva vammainen voi hyvin haluta saman katon alle puolisonsa kanssa, ja tämä tulisi ottaa huomioon palveluita järjestettäessä. Tähän tulisi olla tarjota sopivia asumisratkaisuja. Asuntolassakin voi syttyä rakkaussuhde, ja siellä se tulee ottaa huomioon mahdollistamalla heidän tapaamiset asuntolassa- heidän oman tahtonsa mukaisesti, yksityisyys huomioiden ja mahdollistaen – kuitenkin molempien osapuolien turvallisuus ja hyvinvointi edellä, niinkuin ihan kaikessa.
Tärkeä keino vaikuttaa asenteisiin ja huolehtia itsemäärämisoikeuden & tasavertaisuuden toteutumisesta: Kerro, valista ja puutu epäkohtiin joita työssäsi, tai vapaa-ajallasi kohtaat!
Laitan tähän loppuun vielä pienenä teaserina sarjan trailerin , kannattaa katsoa!
https://www.youtube.com/watch?v=kX-QbcXyZug
Lähteet: Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 27/2016
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2016/20160027/20160027_2
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Mielenkiintoinen blogiteksti! Sarja on itselleni vieras, mutta selkeästi tutustumisen arvoinen! Aihe, jota tekstisi käsittelee, on onneksi nykyään noussut keskusteluihin ja haasteet liittyen vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuteen parisuhteisiin ja seksuaalisuuteen tunnistetaan. Olisi kiva pohtia jossain foorumissa käytännön keinoja, joilla tukea kehitysvammaisen tai autisminkirjon henkilön parisuhteita tai siihen liittyvää seksuaalisuutta. Olen kuullut, että asiakkaiden kanssa on käytetty Verneri-sivuston selkokielisiä sivuja käymään läpi heidän oikeuksiaan parisuhtee-seen tai seksuaalisuuteen. Kehitysvammatyön ohjaajat ovat tärkeässä roolissa mahdollistamassa oikeanlaisen kumppanin löytymistä, parisuhteen ylläpitoa sekä parisuhteen ja seksin turvataitojen läpikäymisessä. Vernerin sivusto sisältää tärke-ää tietoa myös seksuaalisesta suuntautumisesta. (Verneri 2022.)
Kehitysvammaisten ja autisminkirjon henkilöiden parisuhteiden ja seksuaalisuuden pohtiminen kuuluu mielestäni isompaan muutokseen, joka sosiaalialalla on käyn-nissä. Asiakkaat nähdään (vihdoin) oman elämänsä asiantuntijoina sekä aktiivisina toimijoina, eikä niin päin, että me alan ammattilaiset olemme päättävässä roolis-sa. Koulutukseemme kuuluu onneksi paljon tärkeää eettistä pohdintaa, liittyen myös kehitysvammaisten henkilöiden osallisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen, jo-ten näen kovin tärkeänä, että myös kehitysvamma-alalla työskentelee sosionomeja ohjaajana toimimassa äänitorvena näille asioille.
Lähteet:
Verneri. 2022. Seksuaalisuus. Viitattu 22.3.2022. https://verneri.net/selko/ihmissuhteet/seksuaalisuus/