Olipa kerran laiska sunnuntainen aamupäivä helmikuussa 2022. Vetelehdin sohvan nurkassa edelleen aamutakki päällä ja aamutee höyrysi mukissa, kun sattumalta pysähdyin katsomaan auki olevasta televisiosta tulevaa dokumenttielokuvaa. Huomioni kiinnittyi ensin tutun kuuloiseen murteeseen, ”tämä on jostain meiltä päin, Itä-Suomesta”. Sitten tarina alkoi viedä mukanaan.
Dokumenttielokuvassa seurattiin kotoisan, pienen ikäihmisten hoivayksikön kamppailua kilpailutuksen kourissa. Lämmintunnelmaisessa dokumentissa arkea kuvattiin läheltä, ikäihmiset ja heidän kokemuksensa keskiössä. Leivottiin karjalanpiirakoita, jutusteltiin, viihdyttiin. Kunnes isompi toimija nielaisi palvelupaikat ja pieni yksikkö joutui lopettamaan toimintansa. Dokumentin myötä sydämeen asettuneet ikäihmiset joutuivat muuttamaan isoon, laitosmaiseen yksikköön, jossa huoneen ovessa etunimen sijaan luki potilashuone 1.”Tiälläkö miun pitäs viihttyy? Mie kuolen ikävään tiällä”, sanoi Anna istuessaan kalsean huoneensa sängyn laidalla (Tasemummot 2018).
Dokumenttielokuva jäi vaivaamaan mieltäni. Ajatukseni siirtyivät Itä-Suomessa asuviin, vielä hyväkuntoisiin, mutta väistämättä ikääntyviin vanhempiini. Siellä he edelleen asuvat, lapsuudenkodissani, tutuissa nurkissa. Vielä jaksavat kivuta rappuset toiseenkin kerrokseen, vielä huolehtia takapihan orapihlaja-aidan leikkaamisesta. Mutta mikä on tilanne vuoden, kahden tai viiden vuoden kuluttua? Tilastokeskuksen (2021) mukaan vuonna 2019 Joensuun väestöstä oli 29,5 % eläkeläisiä tai yli 74-vuotiaita. Tuon prosentin sisälle lukeutuvat myös minun vanhempani.
Mitä tarjoaa Joensuu ikäihmiselle, joka ei enää pärjää itsenäisesti kotona tai ei syystä tai toisesta pysty enää lainkaan asumaan kotonaan? Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palvelut löytyvät SiunSoten (2022a) ikäihmisten palveluiden sivuilta. Ensimmäisenä ovat tarjolla palvelut kotona asumisen tueksi. Jos huoli ikäihmisen pärjäämisestä kotona on herännyt, on mahdollista saada tukea asunnon muutostöihin, ateriapalveluita, ikäneuvolan palveluita, kotikuntoutusta, päiväkuntoutusta ja turvapalveluita. Jos tuen ja hoivan tarve on suurempi, astuu kuvaan kotihoito. Kaikkien edellä mainittujen palveluiden kartoittaminen alkaa Seniorineuvonta Ankkurista, jonka yhteystiedot väikkyvät SiunSoten nettisivujen sivupalkissa jämptin kutsuvana.
Mitä jos Joensuussa asuva ikäihminen ei enää kykene asumaan kotona, vaan tarvitsee kokopäiväistä tukea? SiunSote (2022b) kehottaa tuolloin ikäihmistä hakeutumaan asumispalvelun tarpeen kartoitukseen. Palveluohjaajan kanssa käynnistetään prosessi, josta tuloksena on joko myönteinen tai kielteinen päätös asumispalvelujen pariin pääsemisestä. Jos päätös on myönteinen, odotusaika tehostettuun asumispalveluun oli loppuvuoden 2021 tilaston mukaan Joensuussa 107 vrk (Joensuun kaupunki 2022).
Nyt on maaliskuinen sunnuntai-ilta. Juttelin tänään äidin kanssa puhelimessa. Ihan tavallisia kuuluu sinne: lumi ei ole yhtään sulanut ja liukasta on niin, ettei ulos lenkille uskalla. Ampumahiihtoa tulee kohta televisiosta, sitä ”pittää mennä kahtomaan”. Dokumenttielokuvan tunnelma ei jätä minua rauhaan. Joensuussa saatavilla olevien palveluiden selaaminen Tampereelta käsin onnistuu hyvin internetin syövereihin sukeltamalla, mutta miten käy, kun tulee käsille aika alkaa hoitaa asiaa käytännössä? Yli 400 kilometriä välimatkaa ja toisessa päässä mahdollisesti pikaisestikin apua tarvitsevat vanhempani. Toivottavasti silloin tavoitettavissa on rautaisia sosiaalialan ammattilaisia, joiden avulla asiat saadaan järjestymään!
Lähteet:
Joensuun kaupunki 2022. Kuulutukset: Ikäihmisten sosiaalipalvelujen odotusaikojen julkaiseminen. Viitattu 4.3.2022. https://www.joensuu.fi/-/ikaihmisten-sosiaalipalvelujen-odotusaikojen-julkaisemin-1?inheritRedirect=true&redirect=https%3A%2F%2Fwww.joensuu.fi%2Fhaku%3Fp_p_id%3Dcom_liferay_portal_search_web_portlet_SearchPortlet%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26_com_liferay_portal_search_web_portlet_SearchPortlet_mvcPath%3D%252Fsearch.jsp%26_com_liferay_portal_search_web_portlet_SearchPortlet_keywords%3Dkotihoito%26_com_liferay_portal_search_web_portlet_SearchPortlet_scope%3D%26_com_liferay_portal_search_web_portlet_SearchPortlet_groupId%3D0
SiunSote 2022a. Palvelut kotona asumisen tueksi. Viitattu 4.3.2022. https://www.siunsote.fi/palvelut-kotona-asumisen-tueksi
SiunSote 2022b. Asumispalveluihin hakeutuminen. Viitattu 4.3.2022. https://www.siunsote.fi/web/guest/asumispalveluihin-hakeutuminen
Tasemummot 2018. YLE Areena. Dokumenttielokuva. Viitattu 6.3.2022. https://areena.yle.f/1-4303281
Tilastokeskus 2021. Kuntien avainluvut. Viitattu 1.3.2022. https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kuntien_avainluvut/Kuntien_avainluvut__2021/kuntien_avainluvut_2021_aikasarja.px/table/tableViewLayout1/
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Heippa,
Aivan ihana kerronnallinen tarina muotoon laitettu kirjoitus.
Asia jolle pitää tehdä jotain, mutta kuitenkin ollaan kriisissä, kun kiireetöntä asiakasta kohtaavaa palvelua pitäisi vanhuksien saada. Ammattilaisen tulisi välttää näyttämästä kiirettään ulos päin asikakkaalle. pienikin kohtaamin on tärkä.
Tämä näkemys minulla tulee siitä kun olen itse nähnyt ja kokenut kotihoidoon työntekijänä sekä hoivakodeissa tapauksia jotka ovat laittaneet suuni loksahtamaan paikoiltaan.
Kiire on ja se on työn varjopuoli monessa paikkaa. Silloi työntekijätkin jämähtävät paikoilleen ja tekevät niinkuin on aina tehty eikä suostu tai kapinoivat muutoksia vastaan.
Olin vielä opiskelija kun tein harjoittelun muistisairaiden vanhusten pitkäaikaisosastolla. Siellä vastaan tulleet tilanteet ihmetytti. Kerran kun ei ollut mitään tekemistä vanhukset makasivat sängyillään, ja hoitajilla oli aikaa ennen kun iltatoimet, suihkut sekä lääkkeiden jakoaika eli iltakierros alkaa.
Ajattelin olla omatoiminen ja mennä huoneisiin viettämään aikaa vanhusten kanssa. En välittänyt siitä, kun kaikki eivät puhuneet takaisin minulle. Puhuin ja lauloin heille, siitä huolimatta.
Sain erään kuuluisan kiukkusuun hymyilemään, mitä kuulema ei ole aikoihin nähty.
Kysyin toiselta vanhukselta haluaisiko hän päästä ulos, kun ulkona paistoi aurinko eikä .
Käväsin sanomassa ohjaajalleni että “hei ruova tästä vastasi myöntävästi kun kysyin haluaako hän ulos pyrätuoli kävelylle ottamaan raikasta happea ja kuuntelemaan luonnon ääniä”
Ohjaajani suuttui minulle ja sanoi ” ei se mitään ulos halua ei se koskaan halua, riisu vaatteet vaan pois ja laita takaisin sånkyyn, me emme ulos lähde” Tämän sanoi vanhuksen edessä ja hän kuuli kaiken. Ja varmasti myös ymmärsi.
Tämä laittoi miettimään sitä että miten me halutaan sotelaisina kun työelämä on takana ja olisimme toisten ihmisten armoilla, että meitä kohdeltaisiin?
Eikö se miten toivomme itseämme kohdeltavan, olisi pohja sille miten meidän tulisi kohdata ja kohdella muita?
Hei!
Tämä oli kyllä herättävä ja ajattelemaan laittava teksti. Ikäihmisten yksinäisyys on tosi usein mielessä, kun kaupassa joku vanhempi ihminen lähestyy rupattelemaan. Täytyy olla aika yksinäinen, että lähestyy vierasta ruokakaupassa.
Teksti herätti mielenkiintoa dokumenttia kohtaan, täytyy varmaan katsoa se ajan kanssa! Minusta on aika hurjaa, että jos vanhus tai hänen omaisensa kokee, ettei tämä enää pärjää kotona niin siitä joutuu tehdä kartoituksen. Kartoituksen, josta voi saada myös kielteisen päätöksen asumispalveluiden pariin pääsystä. Miksei vanhuksen, tai tämän omaisen toive asumispalvelun pariin pääsemisestä riitä? Kuulostaa myös aika hullulta, että odotusaikakin on 107 vuorokautta, se on kuitenkin melkein neljä kuukautta. Toivottavasti asioiden järjestely sujuu mutkattomasti sitten kun sinun on niitä ajankohtaista alkaa järjestelemään! 😊
Hei, kiitos tekstistäsi. Se kosketti minua.
Mietin aina välillä vanhusten tilannetta Suomessa. Tällä viikolla kaupassa käydessäni eräs vanhus tuli kysymään joistakin tuotteista. Sisältääkö tämä tuote valmiiksi suolaa tai onko se valmiikis maustettu? Kerroin ja huomasin , että en pystynyt lähtemään hänen viereltään pois. Mietin tarviiko hän johonkin muuhun apua? Muun tuotteen selventämiseen. Ja tarvitsihan hän.
Hän jäi mieleenki pitkäksi aikaa. Oliko hänellä ostoskorissa vain muutama tuota, koska hänellä oli vähän rahaa, vai tarvitsiko hän vain muutaman tuotteen? Ostiko hän muutaman tuotteen vain siksi, koska hän ei jaksa kantaa kotiin painavaa ostoskassia? Mietin miten hän pärjää jokapäiväisessä elämässä ja kokeeko hän yksinäisyyttä?
Tutustuin Merja Kivisen opinnäytettöhön, ikäihmisten yksinäisyys. Se oli mielenkiintoista luettavaa.Siinä kerrottiin easimerkiksi, että ikäihmiset, jotka kokevat yksinäisyyttä käyttävät päihteitä enemmän sekä lääkkeitä. Heidän kokema yksinäisyys on myön linkittynyt uniongelmiin ja ravitsemustilaan. Siihen liittyy myös tarpeettomuuden tunne, odotusten täyttämättömyys tapaamisiin (ystävät ja lapset), terveyden tila, sekä yksin asuminen. On olemassa myös myönteistä yksinäisyyttä, joka antaa ihmisella rauhaa ja aikaa tarkastella jo elättyä elämää. Kileteinen yksinäisyys on ei toivottu olotila ja se tuo ihmiselle aina pahaa oloa. Ikäihmisten yksinäisyydestä puhuttaessa puhutaan useimmiten tuosta jälkimmäisestä. (Kivinen 2018, 10.)
Onneksi vapaaehtoistoiminnan kautta voi löytää ystävän , joka helpottaa yksinäisyyteen (Ole ystävä 2022).
Jäin miettimään tuota sinun tekstiäsi, siitä ettei asumispalvelujen tarjoamaan paikkaa välttämättä saa, vaikka sellaisen haluasi, tarvitsisi. Mitä sitten tapahtuu jos päätös on kielteinen? Eikö se jo vaaranna ihmishengen jos tällaisen sitä tarvitsema ihminen ei saa.
Muistan myös vuosia sitten kohdanneeni vanhemman rouvan, joka pyysi minua ja koiraani saattamaan hänet kotiinsa. Olimme iltalenkillä ja hän sanoi, että asuu tuossa aika lähellä mutta yhtäkkiä häntä alkoi pelottamaan. Tottakai me hänet saatettiin. Mietin jo silloin kuinka moni vanhus tuntee pelon tunnetta jokapäiväisessä elämässä. Pelon tunnehan on aika vangitseva ja rajoittaa elämää.
Kirjoitit siis hyvän blogin. Laittoi taas miettimään.
Ihanaa kevään odostusta sinulle.
Lähteet:
Kivinen, M. Ikäihmisten yksinäisyys. Viitattu 23.3.3022. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/150685/Kivinen_Merja.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Ole Ystävä, 2022. Viitattu 23.3.2022, https://oleystava.fi/