Ahdistus ei aina viittaa sairauteen. Ahdistus ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö eroavat toisistaan niin, että ahdistus on tunnetila, joka kestää tietyn hetken, kun taas yleistynyt ahdistuneisuushäiriö luokitellaan mielenterveyden häiriöihin, joka on usein jatkuvaa ja pitkäaikaista.
Ahdistukselle on tyypillistä, että huolestuttavat asiat ovat jatkuvasti mielessä. Ahdistukseen voi liittyä myös tunne, ettei tiedä mistä ahdistavat ajatukset oikein kumpuavat, eli tiedostomaton huoli. Itse olen huomannut, että ahdistuksen tunnetila voi ilmeitä erityisesti kiireisen ja stressaavan elämäntyylin seurauksena. Ahdistukseen liittyy usein kehollisia oireita, kuten hikoilua, vapinaa, hengenahdistusta, suun kuivumista, sydämentykytystä ja huimausta.
Mutta onko ahdistuneisuuden tunteessa mitään hyvää? Ajoittainen lievä ahdistuneisuus voi olla jopa hyväksi, esimerkiksi tenttiahdistus, joka lisää painetta ottaa asioista selvää ja motivoi lukemaan tenttiin vielä ahkerammin. Tietynlainen lievä ahdistuneisuus voi siis motivoida tekemään asioiden eteen jotakin.
Yleistyneelle ahdistushäiriölle ominainen ahdistus, pelokas odotus ja huoli ilmenevät useampina päivinä ja yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan. Jatkuvaan ahdistuneisuuden tunteeseen yhdistyy usein masennusta ja ruumiillisia oireita, kuten sydämen tykytystä, hikoilua, hengenahdistusta, suun kuivumista, tukehtumisen tunnetta ja yleistä pahaa oloa.
Yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä kannattaa hoitaa ajoissa, hakeutumalla lääkärin vastaanotolle. Yleensä ahdistuneisuushäiriötä hoidetaan psykoterapialla ja lääkityksellä. Itsehoito on myös tärkeää ja siihen kannattaa kiinnittää huomiota, esimerkiksi liikkumalla aktiivisesti, syömällä terveellisesti ja monipuolisesti sekä nukkumalla riittävästi.
Ahdistuksen tunteeseen auttaa hengittäminen ja rentoutuminen päivän aikana. Päivässä pysähtyminen ja hengähdyshetki tekee hyvää keholle ja mielelle. Nykyisin on olemassa mindfulness- ja rentoutumisharjoituksia, jotka auttavat rentouttamaan kehoa ja mieltä.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kiitos hyvästä postauksesta! Mahtavaa, kun hoksasit, että ahdistuneisuuden tunteessa voi olla jotain hyvääkin! Pointsit tästä sulle. Itse en ole edes tullut ajatelleeksi asiaa aiemmin 🙂
Mielestäni olisi tärkeää huomioida myös lapset ja nuoret ahdistuneisuudesta puhuttaessa. Monet jo alakouluikäiset (ehkä jopa nuoremmatkin?) kärsivät sekä ahdistuksesta, että ahdistuneisuudesta. Olen miettinyt jopa, voiko se olla perinnöllistä? Olen monesti törmännyt siihen, että lapsella, jolla on ahdistuneisuutta, sitä löytyy myös jommalla kummalla vanhemmalla. Sekä toisin päin myös.
Ahdistuneisuus voi ilmetä myös yhtäkkiä aikuisena, kun omat lapset ovat siinä iässä tai tilanteessa, missä vanhemmalla itsellään on ollut erittäin hankala vaihe menossa esim. lapsuudessa/nuoruudessa. (Lähde: Kommentoijan omat kokemukset)
Kiittäen, MarLa
Hei Marla,
Kiitos kommentistasi. Lasten ja nuorten ahdistuneisuus voi liittyä perinnölliseen alttiuteen ja varmasti muita vaikutteita taustalla, tämä oli hyvä pointti. 🙂