Mielenterveys on osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kuitenkin sana mielenterveys usein yhdistetään negatiivisiin asioihin, kuten mielenterveys ongelmiin. On olemassa kuitenkin myös positiivista mielentervyettä, jonka voi ajatella olevan ihmisen voimavara.
Mielenhyvinvointiin vaikuttavat elämän aikana monet eri tekijät kuten yksilölliset ominaisuudet ja kokemukset, sosiaalinen vuorovaikutus sekä yhteiskunnan rakenteet. Mielentervyden tila voi vaihdella rajusti elämän aikana.
Positiivisen mielenterveyden tutkiminen on jäänyt vähemmälle, koska tutkimukset ovat lähestyneet enemmän juuri mielenterveysoireisiin, -häiriöhin tai -sairauksiin. Positiivinen mielentervyes on monimuotoinen käsite, joka on tuonut omat haasteensa sen tutkimiseen. Kirjallisuudessa ollaan korostettu kahta erilaista määrittelyä. Toisessa mielen hyvin- ja pahoinvointia pidetään olevan yhteydessä toisiinsa ja toisessa taas ne nähdään kahtena eri ryhmänä. Jälkimmäinen on saanut uusimmissa tutkimustuloksissa enemmän kannatusta, sillä mielenterveyshäiriöistä kärsivät voivat kokea myös positiivista mielenterveyttä.
Mitä positiivinen mielenterveys oikeasti on?
Positiivinen mielenterveys voidaan ajatella ihmisen voimavarana, jonka avulla voidaan ehkäistä sairauksia ja edistämään toipumista. Posiitivista mielenterveyttä voidaan vahvistaa. Yhtä ja oikeaa määritelmää ei posiitiviselle mielenterveydelle ole, mutta monissa korostetaan toiveikkuutta, tuntee voivansa vaikuttaa omaan elämään, myönteinen käsitys omasta itsestä sekä itselle tärkeät sosiaaliset suhteet.
Miten positiivista mielenterveyttä voidaan mitata?
Positiivisen mielenterveyden mittaaminen ja määrittelemin on ollut huomattavasti vaikeampaa kuin mielenterveys-sairauksien diagnosointi. Positiivinen mielenterveys on monimuotoinen käsite, ja sen mittaamisen kohdistuvien mittarien puuttuminen. Nyt ollaan kuitenkin kehitelty mittari nimeltään Warwickin-Edinburgh Mental Well-being Scale (WEMWBS). Siitä on olemassa kaksi verioista pitkä 14-osioinen eli WEMWBS sekä lyhyt 7-osioinen SWEMWBS. Mittari on nimensä mukaisesti kehitelty Warwickin ja Edinburghin yliopistoissa.
Alhaalla kuvat pitkästä 14-osioisesta testistä ja lyhyestä 7-osioisesta testistä, jotka on käännetty Suomeksi. Molemmissa testeissä jokaisesta kohdasta voi saada 1-5 pistettä. Lopuksi pisteet lasketaan yhteen ja niitä verrataan muiden tutkimuksessa oleviin pisteisiin ja tulostaulukkoon. Mittariin ei ole päätetty tarkkoja arvoja positiivisesta mielenterveydestä.
Warwick Edinburgh Mental Well-Being Scale on ollut käytössä jo monissa tutkimuksissa. Suomessa sitä on käytetty esim. Lapin väestötutkimuksessa. Tutkimuksessa selvisi, että positiivinen mielenterveys oli korkeampaa heillä ketkä elivät avioliitossa, ovat korkeammin koulutettuja, harrastavat viikottain lukemista sekä puhuvat äidinkielenään ruotsia.
Positiivinen mielenterveys parantaa elämänlaatua, ja se auttaa ylläpitämään kokonaisvaltaista hyvinvointia. Mielenterveyteen kannattaa panostaa ja hyödyntää sitä vastoinkäymisissä ja muissa elämän ongelmatilanteissa.
Lähteet:
https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/positiivinen-mielenterveys
https://www.julkari.fi/handle/10024/130901
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kiitos tärkeästä kirjoituksestasi. Aihe on mielenkiintoinen ja koskee meitä jokaista. Pidän sanojen “positiivinen mielenterveys” soinnusta. Sanat auttamatta luovat mieliyhtymän jostain toiveikkaasta ja hyvästä, ja sitähän se onkin. Positiivinen mielenterveys voimavarana on itselleni jonkin verran tuttu työni kautta, mutta auttamatta se jää muun muassa mielenterveyden haasteiden jalkoihin.
Töissä käytämme toipumisorientaatio viitekehystä asiakastyössä ja siinä yhtenä asiakkaan tavoitteena nähdään juuri positiivisen mielenterveyden tavoittelu. Kuten nostit kirjoituksessasi esille, myös mielenterveyshäiriöistä kärsivä voi kokea positiivista mielenterveyttä. Asiakas ei tavoittelekaan kliinistä paranemista sairaudestaan, vaan tavoittelee sairaudestaan huolimatta toiveikkuutta ja mielekästä elämää.
Itselleni tuli juuri mieleen esimerkki positiivisesta mielenterveyden kokemuksesta. Työni tiimellyksessä, joskus muinoin skitsofreniaa sairastava asiakkaani kärsi harhoistaan. Näki olemattomia ja kuuli ääniä, mutta osasi määritellä niitä hyvin ja tunnisti toisinaan jopa toden ja harhan. Hän intoutui maalaamaan harhojensa ja ääniensä maailmaa akvarelliväreillä. Maalaus toi paljon toivon, ilon ja normaaliuden tunnetta hänen elämäänsä. Sinä mainitsit juuri myönteisen käsityksen osaksi positiivista mielenterveyttä ja minä totean, että voin olla varma, että asiakkaanikin myönteinen käsitys itsestään nousi kohisten maalaamisen myötä.
Kiitos tärkeän ja mielenkiintoisen aiheen kirjoittamisesta. Olen kokenut työssäni päihdepuolella tärkeänä aiheena tunnistaa ja auttaa asiakasta tunnistamaan positiivinen mielenterveys tärkeänä osana kuntoutusprosessia ja sen jatkumista sekä mielekkään ja tarpeita tyydyttävän elämän saavuttamista. On hyvä että asiasta puhutaan enemmän nykyään eikä keskity vain mielenterveys sairauksien diagonoimiseen.
Kuin yllämainitussa kommentissa, jossa kirjoittaja kuvaa mielestäni ihastuttavan kokemuksen jossa saanut kiinni positiivisesta mielenterveyden kokemuksesta ja siitä kuinka helpolla sellaisen mahdollistaminen kuitenkin meille työelämässä oleville olisi toteuttaa ja mahdollistaa enemmän, ihan arjen toiminnoissa.
Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta. En ole kuullutkaan että on tälläinen käytäntö malli olemassa… Positiivinen mielenterveys tarkoittaako se että ihmnen on mieleltään sairas vaikka onkin asioista posistiivinen, osaako hän nähdä sitten mitään niis sanotusti “huonossa” tai haastavassa tilanteessa? Tämä siis tulee ensimmäisenä mieleen… mutta tuskin se sitä on. Työssäni käytän posistiivisen pedagogiikan rakennetta ja se miten olen sen kokenut hyväksi lasten kanssa, on enemmän onnistumisen kokemuksia, vähemmän kieltoja sekä enemmän vuorovaikutusta myös lasten osalta sekä hyvinvointi taitoja.
Mielestäni on hyvä että tuodaan sopivissa määrin positiivisuutta meidän kaikkien elämää erillaisilla menetelmillä.
Positiivisuutta jokaiseen päivään pienin hippusin 🙂