Suomalaiset ovat olleet historiassa ahkeria maastamuuttajia. On arvioitu, että 1900-luvun aikana Suomesta muutti pois noin miljoona ihmistä. Suurimpia muuttoaaltoja ovat olleet 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan sekä 1960- ja 1970-lukujen muutto Ruotsiin. Siirtolaisuuden luonne muuttui 1990-luvulla. Vuosikymmenen alussa maahanmuutto nousi selvästi muista kuin Ruotsista palaamiseen liittyvistä syistä. Suurin osa Suomeen muuttajista oli inkeriläisiä paluumuuttajia sekä pakolaisina Somaliasta ja entisen Jugoslavian alueelta tulleita. EU:n ja vapaan liikkuvuuden myötä maahanmuutto Suomeen alkoi lisääntyä 2000-luvulla.
Suomen maahanmuuton historian tarkasteleminen voitaisiin aloittaa vuodesta 1812 eli Suomen autonomian ajasta. Suomen juutalaiset ja tataarit tulivat Suomeen alun perin Venäjän armeijan sotilaina. Juutalaiset saapuivat noin sukupolvea ennen tataareja, ja he saivat jo 1850-luvulla luvan jäädä Suomeen armeijapalveluksensa jälkeen. Tataarit saapuivat Suomeen 1800-luvun loppupuolella. Ennen Venäjän armeijan tataareja ei Suomessa ole tiettävästi ollut muslimimaahanmuuttajia.
Suomessa oli 1920- ja 30-luvuilla enemmän ulkomaalaisia kuin Ruotsissa. Ulkomaalaisten määrä suhteessa väkilukuun saavutti huipun, joka ylittyi vasta vuosikymmenien jälkeen. Vielä 1980-luvulla oli vähemmän ulkomaalaisia väkilukuun nähden kuin 1920-luvulla. Uusi huippu tuli jatkosodan aikana. Silloin Suomeen saapuivat ensin inkeriläiset, sitten virolaiset, molempia tuhansittain. Vuonna 1944 ulkomaalaisten määrä putosi ja raja suljettiin. Seuraavina vuosikymmeninä Suomeen tultiin Ruotsin kautta.
Hiljaisten sotavuosien jälkeen maahanmuuton luvut lähtivät varovaiseen nousuun 1960-luvun ja 70-luvun taitteessa. Ensimmäiset suuret maahanmuuttoryhmät olivat suomalaisten naisten kanssa ulkomailla naimisiin menneet ja heidän lapsensa. Sittemmin Suomeen vakiinnutettiin pakolaiskiintiöt 1980-luvulla. Näiden mukana saapui Iranin ja Irakin kurdeja, afganistanilaisia ja 1990-luvulla Kosovon ja Bosnian sodan pakolaisia. Somaleja saapui Suomeen suurempina joukkoina 1990-luvulla. Nykyään ulkomaalaisten määrä ja kansalaisuutta tarvitsevien määrä on noussut jatkuvasti 1980-luvulta asti. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat edelleen venäläiset ja virolaiset.
Vuonna 2021 Suomen väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia hieman alle 470 000 eli 8,5 prosenttia. Selvästi koko maan keskiarvoa enemmän ulkomaalaistaustaisia asui Ahvenanmaalla, 17,3 prosenttia, ja Uudellamaalla, 15,7 prosenttia. Erityisesti 1990-luvulla Suomeen suuntautuneen maahanmuuton ensimmäinen kohde oli Helsinki, josta ulkomaalaistaustaiset ovat myöhemmin hakeutuneet muualle pääkaupunkiseudulle. Pakolaisten kuntiin sijoittaminen ja kasvanut maahanmuutto ovat lisänneet maan muiden osien ulkomaalaistaustaista väestöä. Viime vuosina muualla Suomessa asuvan maahanmuuttajaväestön muuttoliike Uudellemaalle on ollut melko vilkasta.
Lähteet:
Tilastokeskus. 2022. Maahanmuuttajat väestössä. Viitattu 4.11.2022.
https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html
Tilastokeskus. 2022. Muuttoliike. Viitattu 4.11.2022.
https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/muuttoliike.html
Yle. 2015. Suomessa oli enemmän ulkomaalaisia kuin Ruotsissa – maahanmuutto kuvina ja kertomuksina. Viitattu 4.11.2022.
https://yle.fi/uutiset/3-8075165
Kuva: Tilastokeskus
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!