Työttömyys voi vaikuttaa merkittävästi ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Työttömyys itsessään ei välttämättä aiheuta kaikkia siihen liitettyjä mielenterveydellisiä ja psyykkisiä haasteita, mutta työttömyydestä seuraa muita ongelmia, joilla on yhteys näihin haasteisiin. Mitä pidemmän aikaa työttömyys kestää, sitä merkittävämpiä nämä ongelmat voivat olla. (Vaarama, Moisio & Karvonen (toim.) 2010, 234-235.) Tällä kertaa blogissa pohditaan työttömyyttä ilmiönä sosiaalisten suhteiden näkökulmasta ja erityisesti sitä, millä tavalla pitkään jatkunut työttömyys voi näitä suhteita heikentää.
Määritelläänpä vielä, mikä ero on työttömyydellä ja pitkäaikaistyöttömyydellä. Näiden välisen eron ymmärtäminen on tärkeää juuri yllä mainitusta seikasta johtuen, eli koska työttömyyden pitkittyminen voi myös pahentaa siitä johtuvia ongelmia. Virallisesti pitkäaikaistyöttömyydellä tarkoitetaan sellaista työttömyyttä, joka on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan (Tilastokeskus 2022). Mielestäni on kuitenkin tärkeää huomioida, että vuosi on suhteellisen lyhyt aika. On varmasti hyvin eri asia olla työttömänä vuosi kuin kymmenen vuotta, ja kuitenkin nämä molemmat niputetaan saman pitkäaikaistyöttömyyden käsitteen alle. Niinpä puhuttaessa työttömyyteen tai pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvistä haasteista tulee aina ottaa huomioon aikajänteen kesto ja sen vaikutus kyseessä oleviin ongelmiin.
Kun ystävyyssuhteet vaativat rahaa, jota työttömällä ei ole
”Moi! Tänään ois kova keikka Kalliossa, tuuthan messiin?”
”Katri täyttää vuosia ens viikolla, mietittiin jotain kivaa kimppalahjaa sille. Jos jokainen laittas vaikka 20e, olisko ok?”
”Ei jaksa kokata, voidaanko woltata tänään(kin)?”
Suuri osa meistä varmasti on joskus saanut yllä kuvatun kaltaisia viestejä kaveripiiriltään. Niillä tarkoitetaan hyvää, ne kertovat siitä, että vastaanottajan seura on toivottua ja hän on osa jotain yhteisöä. Jos vastaanottaja on kuitenkin samaan aikaan työtön ja oma talous on jatkuvasti tiukalla, voivat yllä olevat viestit tuntua todella ahdistavilta. Rahasummat, jotka muille, työssäkäyville ihmisille kaveriporukassa ovat käytettävissä silmääkään räpäyttämättä, voivat suistaa etenkin pitkäaikaistyöttömän talouden pitkäksi aikaa raiteiltaan.
Mitä sitten tapahtuu, jos yllä oleviin kysymyksiin vastaa kieltävästi?
”Ei, en pysty tänään tulemaan, ei ole rahaa ostaa lippua.”
”Pystyisin osallistumaan viidellä eurolla mutta enempää ei nyt ole, pari kymppiä on mulle ihan liikaa.”
”Mun on pakko tehdä ruoka itse ja mielellään halvoista aineksista, ei ole varaa woltata mitään.”
Lopputulos riippuu tietenkin paljon ystävyyssuhteen laadusta ja siitä, kuinka paljon rahasta ja taloudellisesta tilanteesta pystytään keskustelemaan. Voisi nopeasti kuvitella, että hyvä ystävyyssuhde kestää sen, ettei kaikilla osapuolilla ole samanlainen taloudellinen tilanne. Mutta kestääkö se? Ehdotuksista voi olla vaikea kieltäytyä rahatilanteeseen vedoten, jos työttömyys aiheuttaa häpeää ja halua peitellä sen vaikutuksia. Kaikki eivät välttämättä ymmärrä sitä, ettei työttömyys aina ole mikään oma valinta tai riippuvaista siitä, että toinen nyt vain ottaa itseään niskasta kiinni ja menee töihin. Ehdotuksen esittäjä, jolla kenties on työpaikka ja rahaa, voi kokea nolouden ja kiusallisuuden tunteita siitä, että meni ehdottamaan jotain sellaista, mihin toinen osapuoli voi olla kykenemätön. Hän saattaa miettiä, viitsiikö seuraavalla kerralla enää kysyä, vaan pitäisikö kuitenkin pyytää keikalle suoraan Pekan sijasta Kirsiä, jolla ainakin varmasti on säännölliset tulot. Hän saattaa myös kokea epätoivottua syyllisyyttä siitä, että hänellä itsellään on varaa käydä keikoilla ja tilata Woltista ruokaa, vaikka siinä ei tietenkään ole mitään pahaa. Näitä tunteita välttääkseen hän alkaa kartella työttömän ystävänsä seuraa, koska selvästi elämäntilanteet ovat nyt liian erilaiset.
Uusien sosiaalisten suhteiden solmiminen ja noidankehän synty
Aikuisiällä uusia sosiaalisia suhteita solmitaan usein joko työpaikalla tai harrastusten parissa. Nämä molemmat tilanteet vaatisivat sen, että ihmisellä olisi työpaikka. Työtön ei voi tutustua uusiin ihmisiin työpaikalla, eikä hänellä välttämättä ole töiden puutteesta johtuen varaa harrastaa sellaisia aktiviteetteja, joissa tutustuu uusiin ihmisiin.
Vuonna 2009 kootusta Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut (HYPA) –aineistosta käykin ilmi, että työttömillä oli selkeästi enemmän tyytymättömyyttä vapaa-ajan mahdollisuuksiinsa verrattuna työssäkäyviin. He myös kokivat enemmän yksinäisyyden tunteita ja tapasivat harvemmin ystäviä ja sukulaisia. Ero oli suurempi silloin, kun työttömyys oli jatkunut vähintään puoli vuotta verrattuna alle puolen vuoden työttömyysjaksoihin. (Vaarama ym. (toim.) 2010, 242.)
Aikuisiällä uusia sosiaalisia suhteita solmitaan usein joko työpaikalla tai harrastusten parissa. Nämä molemmat tilanteet vaatisivat sen, että ihmisellä olisi työpaikka.
Työttömyyden aiheuttama yksinäisyys ja sosiaalisten suhteiden puute voi pitkällä aikavälillä saada aikaan sen, että ihmisen sosiaaliset taidot alkavat rapistua, hänestä tulee arka uusille kohtaamisille ja kotoa lähteminen voi muuttua aina vain vaikeammaksi. Nämä ongelmat näkyvät varmasti myös potentiaaliselle työnantajalle siinä vaiheessa, kun olisi hyvässä lykyssä työhaastattelun aika. Haastattelijan vakuuttaminen on vaikeaa, työpaikka jää saamatta, taloudellinen tilanne pysyy heikkona, rahaa harrastuksiin ja yhteisiin aktiviteetteihin mahdollisten ystävien kanssa ei ole. Noidankehä on syntynyt.
Työttömyys aiheuttaa omat vivahteensa myös parisuhteen solmimiseen sekä mahdollisessa parisuhteessa elämiseen. Näistä mahdollisesti tulossa tekstiä tämän blogin myöhemmissä vaiheissa, pysykää mukana!
Lähteet:
Tilastokeskus 2022. Työmarkkinatilastot. Viitattu 8.10.2022 https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&course_id=tkoulu_tmt&lesson_id=5&subject_id=7
Vaarama, M., Moisio, P. & Karvonen, S. (toim.) 2010. Suomalaisten hyvinvointi. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 8.10.2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80297/8cec7cec-5cf3-4209-ba7a-0334ecdb6e1d.pdf?sequence=1%23page=127#page=235
Kuvat: Pixabay.com
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!