On selvää, että työ, työttömyys, toimeentulo ja mielenterveys liittyvät vahvasti toisiinsa. Liian kuormittava ja itselle sopimaton työ sekä työilmapiiriin liittyvät ongelmat voivat altistaa uupumiselle, mielenterveysongelmille ja johtaa työttömyyteen esimerkiksi irtisanoutumisen kautta. Pitkäaikaistyöttömyys, johon liittyvät myös esimerkiksi toimeentulo-ongelmat ja sosiaalinen ulkopuolisuus mielenterveysongelmille vasta altistavatkin. Ongelmia voivat syventää vielä päihteet, jotka voivat olla niin ikään työttömyyteen liittyvä syy tai seuraus.
Työttömillä on tutkimusten mukaan todettu olevan huonompi terveys ja mielenterveys kuin työssäkäyvillä (Reini, Forsman & Whalbeck 2018). Sosiaali- ja terveysministeri Henna Sarkkinen viittaa Helsingin Sanomissa 12.2.2022 selvitykseen, jonka mukaan työttömyyden ongelmat Suomessa piilevät kannustinloukkujen sijaan etenkin työttömien (mielen)terveysongelmissa sekä sopivien työmahdollisuuksien puutteessa. (Muhonen 2022). Suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen ovatkin nykyään mielenterveyden sairaudet, joista masennus on yleisin. (Eläketurvakeskus 2022).
Työttömän työkyvyn arvioiminen jää helposti yksilön omalle vastuulle. Työtön ei ole oikeutettu työterveyshuoltoon ja julkisissa terveyspalveluissa ajan saamiseen voi mennä pidempään. On todennäköisesti paljon työttömyysetuuksia nostavia pitkäaikaistyöttömiä, joiden työkyky on heikentynyt ja jotka olisivat oikeutettuja esimerkiksi sairauspäivärahaan ja tulisi ohjata kuntoutukseen, mutta jotka eivät hakeudu terveyspalveluiden piiriin. Tutkimuksissa onkin havaittu, että pitkäaikaistyöttömillä on tunnistamattomia mielenterveysongelmia. Lisäksi on jo terveyspalvelujen piirissä olevia työkyvyttömäksi todettuja työttömiä, jotka saavat vuorotellen sairauspäivärahaa ja työttömyysetuuksia, mutta joiden työkyvyttömyyseläkehakemuksensa hylätään. Tällaiset todellisuudessa työkyvyttömät työttömät voivat jäädä väliinputoajiksi, joiden paikkaa palvelu- ja etuusjärjestelmässä tulisi selkiyttää. (Blomgren & Hiljanen 2020.)
Työelämä voi toisaalta näyttäytyä kuormittavana taakkana, mutta suurelle osalle se on merkittävä terveyttä tukeva asia, josta työttömät jäävät osattomaksi. Käypä hoito -suosituksen mukaan psyykkisten sairauksien hoidossa olisi tärkeää pyrkiä takaisin töihin mahdollisimman pian. (Kasurinen 2022). Tämä lienee helpompaa, jos ei ole työtön, vaan on vanha työpaikka, johon palata. Vaikka mielenterveysongelmista puhuminen ja esimerkiksi terapiassa käyminen ei ole enää yhtä suuri tabu kuin ennen, on ilmiön normalisoimisessa vielä tekemistä. En usko, että kovin moni uskaltaa vielä kertoa esimerkiksi työhaastattelussa, jos on aiemmin kärsinyt mielenterveysongelmista tai muista haasteista, kun jo pelkkä pitkäaikaistyöttömyys voi herättää työnantajien epäluuloja. Työntekijän palkkaaminen on kuitenkin työnantajalle aina taloudellinen riski, mitä ei välttämättä haluta ottaa, jos tiedetään, että työnhakijalla on aiempaa sairaushistoriaa.
On selvää, että mielenterveyden ja voimavarojen tulee olla riittäviä töitä hakiessa tai niihin palatessa. Työelämässä olevien asenteiden tulisi kuitenkin muuttua sallivammiksi ja ennakkoluulottomammiksi niin mielenterveysongelmia kuin pitkäaikaistyöttömiä kohtaan. Olisi tärkeää, että jokainen voisi tehdä työtä voimavarojensa ja osaamisensa mukaan. Harva on koko työuransa ajan täysin työkykyinen tai täysin työkyvytön. Varhainen tunnistaminen ja palveluiden oikea-aikaisuus auttavat ihmisiä pysymään työelämässä mukana. Tällaisesta tilanteesta toimii kannustavana esimerkkinä Ylen jutussa haastateltu 29-vuotias Laura, joka oli vuosia poissa työelämästä kaksisuuntaisen mielialahäiriön takia. Sairaalahoidon, lääkityksen ja terapian avulla hän on kuntoutunut takaisin työkykyiseksi. Nyt hän on työskennellyt puoli vuotta järjestöassistenttina Viola-yhdistyksessä. Voimavarat otetaan huomioon lyhennetyllä työviikolla. Välillä Laura tarvitsee sairauslomaa, joka kestää yleensä viikon. Työkaverit Laura kokee ihanina ja empaattisina ihmisinä, kenelle Laura uskaltaa puhua. He toimivat myös peilinä ja huomaavat, jos vauhtia on liikaa. (Kasurinen 2022.)
Pitkäaikaistyöttömät ovat hyvin moninainen joukko. Hyvä kysymys onkin, miten kaikki työkyvyttömät työttömät saataisiin avun ja riittävien palvelujen piiriin ja parhaassa tapauksessa Lauran tavoin kuntoutumaan ainakin osatyökykyisiksi?
Lähteet:
Blomgren, J. & Hiljanen, I. 2020. Työtön vai työkyvytön? Tutkimusblogi. Kela. Viitattu 21.10.2022. https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5606
Eläketurvakeskus. 2022. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi ennätyksellisen vähän ihmisiä. Viitattu 21.10.2022.
https://www.sttinfo.fi/tiedote/tyokyvyttomyyselakkeelle-siirtyi-ennatyksellisen-vahan-ihmisia?publisherId=1634&releaseId=69934481
Kasurinen, R. 2022. Psykologi kannustaa mielenterveyden ongelmista kärsiviä pikaisesti takaisin töihin: “Kun kotona alkaa olla tylsää, on aika palata”. Yle Uutiset. Viitattu 21.10.2022.
https://yle.fi/uutiset/74-20001594
Muhonen, T. 2022. Ministeri Sarkkinen: Suomessa pitäisi keskittyä sosiaalitukien leikkaamisen sijaan työttömyyden suurimpiin syihin. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.10.2022.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008609423.html
Reini, K., Forsman, A., & Whalbeck, K. 2018. Mielenterveyden ja työttömyyden välinen yhteys. Mitä kertovat kansainväliset tutkimukset? Yhteiskuntapolitiikka-lehti 4/18. Viitattu 21.10.2022.
julkari.fi/bitstream/handle/10024/137548/YP1804_Reiniym.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!