Edessä on uusi alku ja toive siitä, ettei vankilan muurien sisäpuolelle tarvitsisi enää koskaan palata. Vanha rikollinen elämä jää nyt historiaan, ja sopeutuminen yhteiskuntaan voi alkaa. Mutta kuinka tämä on mahdollista? Kuinka vanhan rikolliselämän voi jättää noin vaan taakseen, ja aloittaa kaiken puhtaalta pöydältä? Helpommin sanottu kuin tehty, sillä niin moni vapauden tuoma mahdollisuus voi herättää ajatuksia palata rikosten tielle takaisin. Tässä postauksessa kerron, millaiset asiat edesauttavat rikolliselämän taakse jättämistä, ja mitkä puolestaan madaltavat kynnystä ryhtyä tekemään rikoksia uudelleen.
Mikä sitten auttaa välttymään rikoksilta?
Jotta rikosten kierteestä pääsee eroon, vaaditaan avuksi usein erilaisia tukipalveluita. Päihdekuntoutus on yksi tukimuoto, joka edesauttaa päihteistä irrottautumista. Päihteettömänä pysyminen vapautumisen jälkeen on erityisen tärkeää, sillä päihteiden käytön on todettu olevan yhteydessä rikosten tekemiseen. Sen lisäksi oikeanlaisella tukiverkostolla on suuri merkitys tulevaisuuden suhteen. (Horila 2015.) Vanha rikoksia tekevä kaveriporukka kannattaa siis suosiolla jättää menneisyyteen, eikä heidän kanssaan kannata olla tekemisissä enää vapautumisen jälkeen.
Selkeät suunnitelmat vapautumisen jälkeiselle ajalle suojaavat riskiltä sortua rikosten tekemiseen uudelleen. Opiskelu- tai työpaikan saaminen on oiva mahdollisuus löytää uudenlainen elämäntyyli, jolloin yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen ja syrjäytyminen eivät välttämättä tapahdu niin helposti. Tulevaisuutta voi alkaa suunnittelemaan jo tuomion aikana, jolloin ajatukset sen suhteen muuttuvat positiivisemmiksi. Onkin todettu, että mitä pidempi tuomio on, sen suurempi mahdollisuus vapautuvalla vangilla on pysyä rikoksettomana. Tälle perusteluna pidetään sitä, että pitkän tuomion aikana henkilö ehtii paremmin kypsyä ajatukseen siviilielämästä. (Horila 2015.) Tämä oli mielestäni yllättävä tieto, sillä yhteiskuntaan sopeutumisen ja rikoksista pois pysymisen voisi kuvitella olevan vaikeampaa, mitä pidemmän tuomion henkilö on suorittanut. Vai mitä itse ajattelette?
Mitkä asiat madaltavat kynnystä rikosten uudelleen tekemiseen?
Tietenkin ne päihteet ja vanha kaveriporukka, mitkä jo mainitsinkin. Niiden lisäksi rikosten tielle uudelleen joutumista edesauttaa syrjäytyminen. Tämän vuoksi tärkeää olisi saada tarvittavat tukipalvelut heti vapautumisen alkaessa, jotta yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisen riksi pienenee. (Horlia 2015.) Asunnottomuus lisää myös osaltaan riskiä syrjäytyä, joten asunnon hankkiminen jo tuomioaikana on tärkeää (Pajukallio 2020).
Työttömyys vapautumisen jälkeen voi lisätä rikollisuutta. Työttömyys voi myös madaltaa kynnystä ryhtyä käyttämään päihteitä uudelleen. (Pajukallio 2020.) Ja päihteiden käyttö taas on yhteydessä mielenterveysongelmiin, joka taas on yhteydessä rikollisuuteen. Kaikki liittyy kaikkeen. Tämän vuoksi erityisen tärkeää olisi saada tukea ja apua kaikkiin sitä vaativiin elämän osa-alueisiin.
Vielä mainitsen yhden asian, joka vaikuttaa rikosten uudelleen tekemiseen, mutta johon henkilö itse ei ole pystynyt vaikuttamaan; Lapsuuden traumat. Usealla rikosten uudelleen tekevällä on tapahtunut jo lapsuudessa asioita, jotka seuraavat aikuisuuteen rikosten tekemisen muodossa. Lapsuuden perheen taloudellinen tilanne tai kasvuympäristö on voinut olla haastava, eikä tarvittavaa tukea ole tuolloin välttämättä saatu. Perheessä on voinut myös olla päihteiden käyttöä tai muuta rikollisuutta, jota henkilö on lapsuudessaan joutunut todistamaan. (Lampinen 2022.) Olisi tärkeää, että lapsuudessa tapahtuvia asioita pääsisi työstämään esimerkiksi psykologin vastaanotolla, jotta omia käyttäytymis- ja ajatusmallejaan pystyisi ymmärtämään paremmin.
Lopuksi
Listattavia asioita olisi vaikka kuinka lisää, mutta johonkin se on rajattava, jotta postaus pysyy maltillisen pituisena. Kiitos, kun jaksoit lukea tänne asti, ja kerro ihmeessä kommentteihin, mitä mieltä olet postauksesta!
Lähteet
Horila, H. 2015. Vapautumisen jälkeinen vartti määrää ex-vangin elämän. Kirkko ja kaupunki. Viitattu 6.10.2022. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/vapautumisen-jalkeinen-vartti-maaraa-ex-vangin-elam-1
Lampinen, A. 2022. Rikollinen elämäntapa – Millainen on minuus ja maailmankuva rikollisen uran eri vaiheissa? Tieteellisten seurain valtuuskunta. Viitattu 6.10.2022. https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/1-2022/rikollinen-elamantapa-millainen-minuus-ja-maailmankuva-rikollisen-uran-eri-vaiheissa
Pajukallio, A. 2020. Elämää vankilan jälkeen -dokumentti seuraa vapautuvien vankien sopeutumisvaikeuksia. Seura. Viitattu 6.10.2022. https://seura.fi/tv/poiminnat/elamaa-vankilan-jalkeen-dokumentti-seuraa-vapautuvien-vankien-sopeutumisvaikeuksia/
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kirjoitat kiinnostavasta aiheesta ja opin uusia asioita lukiessani tekstiäsi. En olisi uskonut, että pidemmän tuomion myötä vapautuva vanki pysyy helpommin rikoksettomalla tiellä. Jäin miettimään tekstisi luettuani, että uuden kaveriporukan löytäminen vapauduttuaan voi olla todella vaikeaa. Hetkellisesti varmasti kokee olevansa todella yksinäinen ja toisaalta varmasti monen tahdonlujuus ei riitä tämänkaltaiseen elämänmuutokseen. Kiinnostava aihe ja vapautuvista vangeista sekä heidän elämästään luen mielelläni lisää.
Moikka Maarit!
Ja kiitos kommentistasi. On hyvin todennäköistä, että uuden kaveriporukan löytäminen voi koitua hankalaksi vapautumisen jälkeen. Siihen tarvitaan myös paljon motivaatiota henkilöltä itseltään.
Mikäli aihe kiinnostaa enemmän, tutustu ihmeessä blogimme muihin postauksiin!
Moikka! Tosi hyvä teksti ja olisi ihan mielellään lukenut asiasta vielä lisää. Hienosti rajattu teksti, sillä se jätti juuri sellaisen kivan tiedon tarpeen joka innoittaa lukemaan asiasta lisää. Tukiverkot on kyllä tosi tärkeitä ja tekstissäsi nostit hyvin esiin erilaisia lähestymistapoja niiden vahvistamiseksi/luomiseksi. Liityn näihin aikaisempiin kommenteihin tuosta kaveriporukan vaihtamisesta. Se on tosi viheliäinen asia kenelle tahansa, eikä se tapahdu välttämättä edes vuodessa tai parissa, eikä siihen ole sellaista konkreettista käsikirjaa. Kaverisuhteet kaikkien kanssa vain yksinkertaisesti eivät toimi ja niitä pitäisi pystyä työstämään tosi paljon, ihan kuin ei muutenkin olisi työstettävää elämän muilla osa-alueilla. Enpä itsekään ollut tuota pitkien tuomioiden “positiivista” vaikutusta ennen tiennyt.
Moikka!
Ja kiitos kivasta kommentistasi. Kaveriporukan vaihtaminen ei todellakaan ole helppoa, ja se vaatii varmasti paljon aikaa. Kiva kuulla, että opit postaukseni kautta uutta tietoa aiheesta!
Moikka Siiri!
Tosi mielenkiintoinen teksti ja otsikko herätti heti kiinnostuksen päästä lukemaan lisää. Vankien ja vangista vapautuneiden kanssa työskentely on ollut pitkään jo minulla kiinnostuksen kohteena ja mahdollisesti yksi uravaihtoehto, mitä haluaisin lähteä tutkimaan, joten luin suurella mielenkiinnolla tekstisi!
Vapauduttua vangit kohtaavat monia uusia haasteita uuden elämän aloittamisen yhteydessä ja yrittäessä sopeutua kenties jopa uuteen yhteiskuntaan, jos vankilassa vietetty elämä on useampia vuosia. Uudelleen elämän aloittaminen vankilan ulkopuolella vaatii vangilta paljon jaksamista, minkä takia vapautuneille vangeille suunnatut tuet ja ohjelmat ovat tärkeässä roolissa pitämässä ex-vangit rikollisesta elämäntyylistä kaukana.
Usein vangit eivät edes tiedä elämäntyylistä, joka ei pyörisi rikollisuuden ympärillä, joten rikollisuudesta irtautuminen voi olla todella haastavaa entiselle vangille, sillä rikollisuuteen palaaminen tuntuu kodilta ja turvalta. Tällaisissa tilanteissa ammattilaisen apu ja tuki ovat suuressa roolissa vapautuneen vangin rinnalla.
Annoit hyviä esimerkkejä, kuinka vapautunut vanki välttyisi rikoksilta. Yhtenä esimerkkinä oli vanhan kaveriporukan jättäminen ja siitä irtautuminen. Tämä on iso muutos vapautuneen vangin elämässä ja sosiaalisissa piireissä ja voi olla todella haastavaa, mutta myös todella tehokas keino pysyä kaukana kannustuksesta tehdä rikoksia. Vanhan kaveriporukan jättäminen voi johtaa yksinäisyyteen ja sitä kautta syrjäytymiseen, minkä takia esimerkiksi erilaisten vertaistukiryhmien tarjoaminen vapautuvalle vangille voisi auttaa vanhan kaveriporukan jättämisessä.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että yhteiskuntaan sopeutumisen voisi kuvitella olevan vaikeampaa, mitä pidemmän tuomion henkilö on suorittanut. Yhteiskunta voi olla muuttunut tuomion alusta vankilasta vapautumiseen eikä vangeilla välttämättä oikein ole ketään, joka pitäisi heidät yhteydessä yhteiskunnan muutoksiin ja niihin sopeutumiseen.
Mielestäni on myös tärkeää, että mahdollisia lapsuuden traumoja pääsisi käsittelemään ja työstämään. Sen tulisi tapahtua mahdollisimman nopeasti ja aikaisin jo vankeustuomion aloitettua eikä vasta vapauduttua. Tällöin omien käyttäytymis- ja ajatusmallien peilaaminen alkaisi jo vankilan sisäpuolella, jolloin siitä on enemmän hyötyä vapauduttua.
Heippa Siiri ja kiitos tosi mielenkiintoisesta postauksesta! Itsekin hämmennyin tuosta tiedosta, että pidempi vankeusrangaistus edistäisi rikoksetonta elämää paremmin kuin lyhyt. Yleensä pitkien tuomioiden aikana tapahtuu laitostumista, jossa ihmisen oma-aloitteisuus ja kyky itsenäiseen päätöksentekoon heikentyvät ja hänestä voi tulla passiivisempi kaikille ulkoisille ehdotuksille. Toki kuulostaa järkevältä myös se, että pitkän tuomion aikana ehtii kyllä kelailla asiat moneen kertaan läpi ja kypsyä rikolliseen elämäntapaan.
Yksi oleellinen seikka rikoksettomuuteen pyrkimisessä heti vapautumisen jälkeen on se, että jokaisella olisi edes yksi tukihenkilö, joka tulee vaikka vankilan porteille vastaan ja auttaa kirjaimellisesti kädestä pitäen uuden elämän alkuun. Monille rikokset ovat ainoa opittu tapa hankkia rahaa ja saada leipä pöytään, ja pois oppimisen prosessissa tarvitaan varmasti vertaistukea. Esimerkiksi KRIS-Suomi ry (Rikollisten revanssi yhteiskunnassa) tarjoaa tällaista tukea heti vapautumisen alkumetreiltä alkaen.