Ajattelin tässä blogitekstissä paneutua yhdenvertaisuuteen, sillä vammaisten syrjintä ja yhdenvertaisuuskysymykset ovat olleet esillä julkisuudessa lähiaikoina. Vammaiset henkilöt kokevat syrjintää monilla elämän osa-alueilla, niin myös näkövammaiset. Syrjintää voi tapahtua esimerkiksi työelämässä tai opinnoissa, mutta myös palveluissa tai niiden saavutettavuudessa ja esteettömyydessä (Näkövammaisten liitto 2020). Opintoihin liittyvästä näkövammaisten syrjinnästä voi olla esimerkkinä se, että näkövammainen henkilö ei voi osallistua yliopiston pääsykokeeseen, koska koetta tehdäkseen pitäisi nähdä, vaikka opintojen suorittaminen ei useinkaan ole tästä kiinni (Yhdenvertaisuus.fi 2023).
Näkemäni uutinen koski sitä, että vammaiset henkilöt eivät saa heille kuuluvia palveluita, vaikka niistä säädetään laissa. Näkövammaisten liiton juristi Taina Kölhi kertoi haastattelussa (MTV-uutiset 2023), että pahimmillaan tämä on johtanut vuosia kestäviin oikeusprosesseihin ja on yleistä, että vammaispalvelupäätöksiä kierrätetään koko oikaisuvaatimuskäsittelyn, hallinto-oikeuden ja jopa korkeimman hallinto-oikeuden kautta ennen kuin asiakas saa päätöksen palvelusta. Tämä voi johtaa siihen, että asiakkaan toimintakyky voi huonontua entisestään ja hän tarvitseekin raskaampia palveluita. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossakin asia on tuttu ja syynä ovat usein taloudelliset syyt. Mielestäni on uskomatonta, että näin voidaan toimia.
THL:n (2023) mukaan hyvinvointialueiden tulisi varata tarvetta vastaavat määrärahat erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisiin palveluihin ja tukitoimiin, kuten esimerkiksi vammaispalvelulaissa määriteltyihin kuljetuspalveluihin, palveluasumiseen tai henkilökohtaiseen apuun. Hyvinvointialue ei voi myöskään päätöksenteossaan vedota siihen, ettei näihin palveluihin ole varattu riittävästi määrärahoja ja nämä palvelut ja tukitoimet tulee myöntää tuen saamisen edellytykset täyttäville henkilöille määrärahoista riippumatta.
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) taas määrää, että ketään ei saa syrjiä mm. iän, alkuperän, kansalaisuuden, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä voi olla välitöntä tai välillistä. Välittömästä syrjinnästä on kyse silloin, kun henkilöä kohdellaan häneen liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta. Välillisestä syrjinnästä on kyse silloin, kun näennäisesti puolueeton, neutraali säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin nähden. Tämä voi johtaa syrjintään esimerkiksi silloin, kun henkilöllä ei ole mahdollisuutta päästä palvelun käyttäjäksi, koska palvelu ei ole esteetön. (THL 2022.)
Kuinka vammaisten syrjintään voitaisiin sitten puuttua? Se onkin vaikeampi ja varmaan myös yhteiskunnallinenkin kysymys. Vammaispalvelujärjestöt ovat ainakin tärkeässä osassa tuomassa esiin epäkohtia. Ehkä jokainen meistä voisi myös harjoittaa suvaitsevaisuutta omassa arjessaan. Se, että yleensäkin hakee tietoa siitä, millaista syrjintää erilaiset asiakasryhmät kokevat, voi auttaa itseäkin ymmärtämään ja tunnistamaan, missä syrjintää esiintyy. Ainakin itse tulevana ammattilaisena voi täten yrittää ottaa huomioon yhdenvertaisuuskysymyksiä. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin vammaispalvelut toimivat uusilla hyvinvointialueilla.
Lähteet:
MTV uutiset 20.1.2023. Vammaisjärjestöt: Miksi viranomaiset saavat olla noudattamatta lakia? Moni vammainen saa palvelunsa vasta vuosien oikeusprosessien kautta: “Piittaamattomuutta!”. Viitattu 27.1.2023. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vammaisjarjestot-miksi-viranomaiset-saavat-olla-noudattamatta-lakia-moni-vammainen-saa-palvelunsa-vasta-vuosien-oikeusprosessien-kautta-piittaamattomuutta/8615464
Näkövammaisten liitto 2020. Lausunto yhdenvertaisuusvaltuutetun yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Viitattu 27.1.2023. https://www.nkl.fi/fi/artikkeli/lausunto-yhdenvertaisuusvaltuutetun-yhdenvertaisuussuunnitelmaan
THL 2022. Vammaispalvelujen käsikirja. Yhdenvertaisuus. Viitattu 27.1.2023. https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/yhdenvertaisuus-ja-syrjinta
THL 2023. Vammaispalvelujen käsikirja. Palvelujen järjestämisvastuu. Viitattu 27.1.2023. https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/johtaminen-valvonta-ja-tilastot/palvelujen-jarjestamisvastuu
Yhdenvertaisuus.fi 2023. Syrjintä eri väestöryhmissä. Viitattu 27.1.2023. https://yhdenvertaisuus.fi/vahemmistot-suomessa
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Hei Leena ja kiitos tärkeästä aiheestasi! Olen seurannut blogianne mielenkiinnolla, sillä aiheenne on ollut itselleni suoraan sanottuna aika uutta – tai ehkä sellaista, jota en ole vain pysähtynyt ajattelemaan. Näkökulma bloginne on todellakin tuonut uutta näkökulmaa itselleni näkövammaisista ja heihin liittyvistä teemoista, kiitos tästä.
Olet oikeassa siinä, että syrjintää tunnistamalla ja ymmärtämällä, täytyy asiasta itse ottaa selvää ja harjoittaa suvaitsevaisuutta. Turhan usein on tullut vastaan ihmisten vähätteleviä kommentteja syrjintää kohtaavista asiakasryhmistä ja oletan, että suurin syy tähän on juurikin riittämätön tieto. Ei oikein edes tiedetä minkälaista syrjintää esimerkiksi juuri näkövammaiset voivat kohdata, sillä tähän ei ole edes perehdytty.
Tärkeän aiheen äärellä ollaan ja erittäin hyvä muistutus tulevana sosiaalialan ammattilaisena ottaa huomioon yhdenvertaisuuskysymyksiä.