Muutto uuteen maahan tuo mukanaan odotetun psykologisen taakan, lähinnä siksi, että se vaatii valmistautumista käsitelläkseen muuttoon kuuluvia oikeudellisia järjestelyjä. Usein ei heti tule mieleen, että uuteen elämään astuessa uuteen maahan sopeutumiseen kuuluu myös sopeutuminen uuden maan tapoihin ja kulttuuriin.
Joissakin maissa maahanmuuttajien odotetaan käsittelevän paikallista kulttuurista assimilaatiota luonnollisemmin ja sulautuvan paikalliseen väestöön rauhallisemmin ja luonnollisemmin jättäen kulttuuritaustansa. Joillekin muille kuitenkin ymmärretään, että kulttuuri, kieli ja muut näkökohdat säilyvät myös tässä uudessa maassa eläessään. Suomi kuuluu tähän toiseen ryhmään, joka antaa maahanmuuttajille oikeuden säilyttää kulttuurinsa ja kielensä oikeuksia ja mahdollisuuksia rajoittamatta. Suomalainen ajatus perustuu EU:n vuonna 2004 hyväksymiin kotoutumisen perusperiaatteisiin, joiden mukaan kotoutuminen tapahtuu kahdenvälisellä prosessilla, jossa maiden ja maahanmuuttajien välinen assimilaatio ja keskinäinen sopeutuminen tapahtuu.
Kotouttamispoliittisilla toimilla on toki vaikutusta, mutta kotoutumisen prosesseihin liittyy myös muita sitä edistäviä, haittaavia tai hidastavia tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi maahanmuuttajien erilaiset taustat ja ominaisuudet, yhteiskunnan etniset ja kulttuuriset rakenteet, yhteiskunnallinen kehitys kohdemaan tai -paikkakunnan eri sektoreilla
Saukkonen, 2016
Minun mielestäni kysymys kuuluu: Miten löytää tasapaino kunnioituksen ja kulttuurisen suvaitsevaisuuden välillä, jonka on oltava olemassa, jotta maahanmuuttajaa ja paikallisyhteiskunnan tapoja kunnioitetaan myös sen maan kulttuuria, joka avasi ovensa vastaanottamaan muita kansoja? Kuinka rakentaa molemmille monikulttuurinen identiteetti, jossa usein havaitaan kulttuurista etäisyyttä? Miten löytää yhteisiä asenteita yhteiselon rakentamiseksi? Kuinka edistää paikallisyhteiskunnan monikulttuurisuutta?
Monikulttuurisuus auttaa modernia yhteiskuntaa monin tavoin: suvaitsevaisuuden käsitteen rakentaminen laajalla näkemyksellä – esimerkiksi kulttuurinen, rodullinen, seksuaalinen, sukupuoli ja elämäntapa. Monikulttuurisen perheen äitinä näen, että se ei ole helppo tehtävä. Olen kokenut erilaisia tilanteita, lasteni vaikeutta sopeutua suomalaisen isän ja brasilialaisen äidin alkuperän kulttuuriin, joiden kulttuuriset näkökohdat ovat toisinaan täysin päinvastaisia. Tähän on lisätty se, että kahdella vanhimmalla teini-ikäiselläni, jotka ovat syntyneet ja asuneet viiden vuoden ikään asti Suomen ulkopuolella, on vaikeuksia rakentaa selkeästi määriteltyä kulttuuri-identiteettiä. He tuntevat olevansa repeytyneitä kahden kulttuurin välillä tietämättä, miten toimia ja tuntea, ja pohtivat, ovatko he suomalaisia vai brasilialaisia. Näyttää siltä, että ollakseen suomalaisia heidän täytyy kieltää olevansa brasilialaisia myös äitinsä kulttuurin vuoksi.
Arvo- ja asenneilmapiiri vaikuttaa myös oman paikkansa löytämiseen. On vaikea alkaa kokea itseään suomalaiseksi ja suhtautua Suomeen tai Helsinkiin myönteisesti, jos ympäristössä suhtaudutaan jatkuvasti kielteisesti tai syrjien.
Saukkonen, 2016
Kulttuuri-identiteetin määritelmä on ihmisen lähtökohta tuntea kuuluvansa johonkin paikkaan tai ryhmään, mutta kärsimä paine saada määritelmä ja sijoittua oikeaan vastaavaan sosiaaliseen laatikkoon ei hyödytä yhteiskuntaa.
Ihmisten erilaisia kokemuksia tulee käsitellä vain osana monikulttuurisen ympäristön rakentamista, ei emotionaalista taakkaa, jonka pelko syrjäytymisestä tai erilaisina ihmisinä näkemisestä voi estää heitä integroituminen täysin yhteiskuntaan.
Monikulttuurisen perheen täytyy siis ponnistella kenties vieläkin enemmän näinä aikona lunastaakseen paikkansa valtaväestön keskuudessa ja sulattakseen ulkopuolelta tulevat ennakoluulot. Ympäristön odotukset ovat aivan kuin kasvaneet samaan aikaan monikulttuurisuuden kanssa.
Kookas, 2023
Kasvuympäristö, jossa on tilaa puhua erilaisista kulttuureista, kielistä, elämäntavoista, edistää monikulttuurisen ja suvaitsevan ympäristön rakentamista. Monikulttuurisuuden edistäminen tekee yhteiskunnasta rikkaamman ja kykenevän sopeutumaan vaikeuksiin ja johdattamaan uusia sukupolvia tasa-arvoisemmin.
Lähteet
Saukkonen, Pasi. 2016. Mitä on kotoutuminen? Viitattu 3.02.2023. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/mita-kotoutuminen
Kookas. 2023. Monikulttuurinen perhe lapsen kasvualustana. Viitattu 3.02.2023. https://www.kookas.fi/perhe/perhetyypit/monikulttuuriset-perheet/monikulttuurinen-perhe-lapsen-kasvualustana
Kookas. 2023. Ympäristön aiheuttamat paineet. Viitattu 3.02.2023. https://www.kookas.fi/perhe/perhetyypit/monikulttuuriset-perheet/ympariston-aiheuttamat-paineet
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!