Kehitysvammaisella ihmisellä on tunteita yhtä lailla kuin vammattomalla ihmisellä. Kehitysvamma kuitenkin vaikuttaa ihmisen keskushermoston toimintaan, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia tunne-elämässä, ja vaikeuttaa oppimista, ymmärtämistä ja tunteiden säätelyä. Keskushermoston poikkeavuus vaikuttaa eniten tunteiden kokemiseen, tunteiden ilmaisuun ja niiden tulkintaan (Terveyskylä 2021). Tunne-elämän ongelmat ovat usein sidoksissa sosiaalisiin tilanteisiin. Jos henkilön on vaikea tulkita ja ymmärtää toisia ihmisiä, se aiheuttaa tunnepurkauksia ja epävarmuutta tunne-elämässä. Täytyy muistaa, että kehitysvammaisen elämä on monesti kuormittavampaa, kuin vammattoman ihmisen. Kuormittavuuteen vaikuttaa usein tiiviit asumismuodot ja tämän aiheuttama yksityisyyden puute, kova meteli ja pelottava käytös sekä se, että ympärillä pyörii koko ajan useita ihmisiä ohjaamassa ja neuvomassa, sekä tarkkailemassa tai jopa vahtimassa toimintaa. Tällainen hälinä vaikuttaa tunteisiin ja näin herättää jopa negatiivisia tuntemuksia, jotka saattavat aiheuttaa häiriökäyttäytymistä. Kehitysvammaisilla tunteiden näyttäminen poikkeaa myös siten, että tunnetilat saattavat olla joko todella hitaasti ilmeneviä, eli reaktiot ovat hitaita tai jopa olemattomia, tai puolestaan nopeita ja kiihtyviä. Pienikin asia saattaa aiheuttaa voimakkaita ja räväköitä purkauksia. (Grönstrand 2018.)
Kehitysvamman vuoksi voi olla myös vaikea nimetä omia tunnetiloja. Tämä voi tietenkin johtua kommunikoinnin hankaluuksista tai ihan vain sitä, ettei ymmärrä. Kehitysvammaisen tunne-elämän vaikeuksia voidaan helpottaa muun muassa haastattelulla, jossa yritetään ymmärtää henkilön tunteita ja eri reaktioita aiheuttavia tilanteita. Haastatteluihin on olemassa monenlaisia menetelmiä, kuten tunnekortteja, joilla kommunikointi saattaa olla joillekin helpompaa. Myös pysyvyyden tunne helpottaa kehitysvammaisen tunne-elämän ongelmia. Jos henkilön avustajat, hoitajat ja muut henkilöt lähipiirissä ovat pysyviä, eivätkä muutu koko ajan, voi tunteisiin liittyvät ongelmat helpottua. Kun kehitysvammainen saa luotua luottamuksellisen ja pitkän suhteen esimerkiksi hoitajaansa, hän oppii kommunikoimaan ja kokee myös tulevansa ymmärretyksi paremmin. Kommunikointi on siis myös tunteiden tulkitsemista ja niihin reagoimista. Jos ympärillä olevat asiat muuttuvat jatkuvasti, ja sopeutumisessa on ongelmia, voi syntyä vakaviakin tunne-elämän ongelmia. Sopeutumiskyvyn puute haittaa tunne-elämää. Jos henkilöllä on vaikeuksia sopeutua muuttuviin ympäristöihin, voi se aiheuttaa häiritsevää käyttäytymistä, aggressiivisuutta, levottomuutta ja agitaatiota, keskittymisvaikeuksia, itseä vahingoittavaa käyttäytymistä, somaattisia oireita, unihäiriöitä ja ruokahalun muutoksia. (Koskentausta 2006.)
Tunteet ovat tärkeä osa jokaisen ihmisen elämää, ja niillä on suuri vaikutus kokemukseen omata elämästä ja sen mielekkyydestä.
Heljä Korhonen
Lähteet:
Grönstrand, E. 2018. Tunteita on, ja niitä saa käyttää. Ketju-lehti. Viitattu 9.11.2022.
https://ketju-lehti.fi/numerot/2018-nro-4/tunteita-on-ja-niita-saa-nayttaa/
Yllättävä elämänmuutos ja tunnereaktiot. 2021. Terveyskylä. Viitattu 9.11.2022.
https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivot-ja-toimintakyky/toimintakyvyn-muutos-ja-sopeutuminen/yll%C3%A4tt%C3%A4v%C3%A4-el%C3%A4m%C3%A4nmuutos-ja-tunnereaktiot
Koskentausta, T. 2006. Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöt – mitä etsitään ja miten hoidetaan? Duodecim-lehti. Viitattu 9.11.2022.
https://www.duodecimlehti.fi/duo95909
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!