Spesiaalikeissi

Loppusanat

Matkamme blogikirjoittelun parissa on tullut päätökseen, ja haluammekin kiittää lukijoitamme sekä kommentoijia osallistumisesta. On ollut mielenkiintoista niin kirjoittaa kuin lukeakin postauksia tärkeistä aiheista, joista meille on jäänyt käteen paljon uutta tietoa ja näkemystä myös ammatillisesta näkökulmasta. Tutustuimme vammaisuuteen eri teemojen ja näkökulmien kautta; työntekijä, läheiset, yhteiskunnallinen asema, yksinäisyys, työllistyminen, vanhemmuus, seksuaalisuus, mielenterveysongelmat, tunne-elämän vaikeudet, digiosaaminen … Lue lisää

Digiosaaminen kuuluu kaikille

Ei ole uutinen tai yllätys, että nykymaailmassa tarvitaan yhä enemmän digiosaamista yhä useammassa paikassa. Pankkiasioita hoidetaan verkkopankin kautta, lääkärikäynti siirtyi etävastaanotoksi, liput konserttiin tai tapahtumaan saakin vain netistä, ja bussilippu toimii enää sovelluksessa. Digitalisaatio kiihtyy kiihtymistään, ja siinä voi olla itse kunkin hankala pysyä mukana. Digitaidot avaavat mahdollisuuksia itseilmaisuun, sosiaalisiin verkostoihin, opiskeluun ja työntekoon, joten … Lue lisää

Yhteiskunnallisesta asemasta

YK:n vammaissopimus velvoittaa sen hyväksyneitä maita yhdenvertaisempaan yhteiskuntaan. Vammaisilla tulisi olla täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä ihmisarvon kunnioittamista tulisi edistää. Tästä huolimatta Suomessa tämän todelliseen toteutumiseen on vielä matkaa. Vielä viime vuosisadan alkupuolella vammaiset olivat enemmänkin hyväntekeväisyyden kohteita. Sittemmin lääketieteellisenä ja hoidollisena kysymyksenä. Vammaisuutta pidettiin tutkimuksellisena objektina itsemääräämisoikeuden omaavan subjektin sijaan. Tämän … Lue lisää

Työntekijänäkökulmaa vammaistyöhön

Vammaistyö ei ole sosiaalialalla suurinta huomiota herättävä aihe, sillä julkinen keskustelu keskittyy lähinnä työvoima- ja hoitajapulaan. Vammaistyön ero hoitoalaan on se, että vammaistyössä työskennellään yleensä ohjaajana, ryhmäkodeissa tai asuntoloissa. Työntekijä tarvitsee tietoa vammaisten erityistarpeista, jotta voi auttaa heitä toteuttamaan omannäköistä ja mielekästä elämää parhaalla mahdollisella tavalla. (Verneri.net 2022.) Sosionomiopiskelijan näkökulmasta on kiinnostavaa, millaista on itse … Lue lisää

Läheiset kehitysvammaisen tukena

On tärkeää, että kehitysvammaisella on turvallisia ihmisiä elämässään. Tällaisia ovat yleensä perhe, ystävät ja joskus jopa hoitajat. Läheisten tuki on tärkeää ja se mahdollistaa kehitysvammaiselle laadukkaamman elämän. Läheinen, jos kukaan, ymmärtää, auttaa ja huolehtii.  Monissa tapauksissa läheiset pysyvät kehitysvammaisen rinnalla läpi elämän. Etenkin tilanteissa, joissa läheinen itse toimii omaishoitajana tai edunvalvojana.  Läheiset tukevat kehitysvammaisen itsenäisyyttä … Lue lisää

Kehitysvamma saattaa aiheuttaa tunne-elämän vaikeuksia

Kehitysvammaisella ihmisellä on tunteita yhtä lailla kuin vammattomalla ihmisellä. Kehitysvamma kuitenkin vaikuttaa ihmisen keskushermoston toimintaan, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia tunne-elämässä, ja vaikeuttaa oppimista, ymmärtämistä ja tunteiden säätelyä. Keskushermoston poikkeavuus vaikuttaa eniten tunteiden kokemiseen, tunteiden ilmaisuun ja niiden tulkintaan (Terveyskylä 2021). Tunne-elämän ongelmat ovat usein sidoksissa sosiaalisiin tilanteisiin. Jos henkilön on vaikea tulkita ja ymmärtää toisia … Lue lisää

Työllistyminen kehitysvammaisena

Monen kehitysvammaisen toimeentulo perustuu työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläkkeen saaja voi käydä töissä, kunhan tulot eivät ylity 848,57€ kuukaudessa. (Tukiliitto.fi.) Tulorajojen ylittymiseen on harvemmin pelkoa, sillä korvaus tehdystä työstä on usein minimaalinen. Avotyötoiminta on tavallista työntekoa oikealla työpaikalla, mistä ei kuitenkaan makseta palkkaa, vaan siitä saadaan työosuusrahaa. Miia oli aikaisemmin viitenä päivänä viikossa avotyötoiminnassa, jossa työvuoron pituus oli … Lue lisää

Tukea lievästi kehitysvammaisen vanhemmuuteen

”Vaikka kehitysvammaisilla on oikeus haaveilla ja hankkia lapsia, on myös lapsella oikeus turvallisiin vanhempiin ja huolehtivaan kasvatukseen.” Vanhemmuus kehitysvammaisena ei ole perusteena lastensuojelun asiakkuudelle, mutta avuntarve tulisi arvioida lapsen eri kehitysvaiheissa. Haasteita kohdatessa on suotavaa hakeutua ehkäisevän lastensuojelun palveluihin. Palvelut turvaavat lapsen kasvun ja kehityksen sekä tukevat vanhemmuutta. (THL 2022.) Vanhemmuus kehitysvammaisena voi herättää erilaisia … Lue lisää

Lievien kehitysvammojen näkymättömyys

Kehitysvammaisuus ilmenee muun muassa vaikeutena oppia ja ymmärtää uusia asioita. Osa kehitysvammaisista tarvitsee paljon tai jatkuvaa tukea arjessaan, ja osa taas pärjää itsenäisesti tarviten tukea vain tietyissä asioissa. Tuen tarve ja kehitysvamman vaikutus yksilön arkeen ja elämään on siis hyvin vaihtelevaa. (Kehitysvammaliitto 2022.) Syitä kehitysvammaisuudelle on monia. Osa on perintötekijöistä johtuvaa, lapsuusiän sairaudesta tai esimerkiksi … Lue lisää

Mielenterveysongelmat piilossa kehitysvamman takana?

Kehitysvammaisilla on todettu olevan enemmän mielenterveys ongelmia verrattuna muuhun väestöön, arvioiden mukaan jopa noin 3-4 kertaa enemmän. Varmoja tilastoja aiheesta ei ole, sillä usein käyttäytymisen pulmat kätkevät sisäänsä myös muuta kuin mielenterveyden ongelmia, jolloin näiden havaitseminen ei ole niin helppoa. (Mielenterveystalo). Mielenterveys on käsitteenä ihmisen voimavara ja hyvinvoinnin perusta. Siihen liittyy niin psyykkiset, fyysiset ja … Lue lisää