Viime viikolla julkaistiin jälleen uudet Great Place to Work –kilpailun voittajat. Kilpailu perustuu yrityksissä henkilöstölle tehtävään Trust Index ©-kyselyyn, jossa kartoitetaan henkilöstön viihtyvyyttä, ja kokemuksia työnantajastaan sekä Culture Audit© –johtamistapojen selvitykseen. Great Place to Work©-kyselyä on tehty Suomessa vuodesta 2002 alkaen, ja erityisesti viime vuosina työhyvinvoinnin trendin kasvaessa on kysely alkanut saada entistä laajempaa huomiota. Kysely on työkalu ja mittari jonka avulla yritykset voivat kehittää ja luoda henkilöstön kokemukset ja mielipiteet huomioivaa työpaikkakulttuuria.
Tänä vuonna voittajiksi nousivat suuryritys sarjassa DNA, keskisuurten yritysten sarjassa Nitor, digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen keskittynyt yritys ja myös viimevuoden voittaja. Pienyritysten sarjassa voiton vienyt, viime vuonna kuudennella sijalla ollut Koti puhtaaksi, onkin erinomainen esimerkki, kuinka kehittämällä ja henkilöstöä osallistamalla voidaan kehittyä ja napata se kirkkain palkinto.
Kuitenkin on arvokasta muistaa, että Great Place to Work© ei ole vain kilpailu, jossa voittajat keräävät kunnian. Kyselyyn osallistuminen ja sen tulosten hyödyntäminen antaa kaikille osallistujille lisää eväitä oman toimintansa kehittämiseen. Parempi työilmapiiri, työssajaksaminen ja yrityksen kehittyminen työnantajana ovat arvokkaita palkintoja mitä kysely tuottaa kaikille osallistujille, ei vain niille parhaille jotka mainitaan uutisotsikoissa.
Tänä päivänä yrityksen käyvät tiukkaa taistelua osaavista ja motivoituneista työntekijöistä. Henkilöstö on voimavara, jonka todellista arvoa on vaikea mitata yrityksen taseeseen, mutta todellisuudessa ilman heitä ei ole yrityksiä. Valitettavasti joskus tämä tuntuu unohtuvan kun yrityksen kuluja, ja tuottoja kirjatessa mietitään mistä voitaisiin säästää, tai kuinka voitaisiin karsia kuluja ja saada tulosta paremmaksi. Olisiko hyödyllisempää pysähtyä miettimään kuinka voitaisiin tehostaa toimintaa niin että ihmiset jotka tekevät työtä tuntisivat olonsa arvostetuiksi, ja voisivat auttaa prosessien kehittämisessä oman ammattitaitonsa kautta?
Tällöin voitaisiin saavuttaa kauaskantoisempia tuloksia kun henkilöstö kokisi oman panoksensa merkityksellisenä, motivaatio kasvaisi ja saataisiin kehitettyä yhteistyöhenkinen vuorovaikutteinen työympäristö. Oman kokemukseni kautta olen nähnyt että arvostettu, ja kehittämistyöhön osallistuva henkilöstö on huomattavasti sitoutuneempi, ja myös työnantajaa kohtaan joustavampi. Tämä puolestaan vähentää vaihtuvuutta, ja henkilöstökuluja. Osaaminen ja vastuunottaminen myös kehittyvät synergiassa, ja johtaminen saa uusia kaikkia hyödyttäviä näkökulmia.
Edellä mainittuja yrityksiä yhdistää erityisesti joustava, ja salliva työympäristö. Työntekijät ovat arvokas osa yrityksen kehittämistä, ja heitä kuunnellaan aidosti kun pohditaan kuinka organisaatiossa voidaan parantaa asioita. Muutos on osa nykyajan liiketoimintaa, ja kokonaisvaltaisesti onnistuvan muutoksen osana on ratkaisevan tärkeää että koko organisaatio saa osallistua niihin ja henkilöstön mielipiteet tehdään kuuluviksi. Voittajiksi selviytyneissä yrityksissä myös korostuu henkilöstön oma-ohjautuvuus, ja arvokkuus. Kun kokee oman roolinsa arvokkaana, ja omia mielipiteitä arvostetaan, on myös valmis kantamaa vastuuta ja kehittymään omassa työssään.
Toivon että tulevaisuudessa kaikki yritykset ottaisivat entistä paremmin huomioon henkilöstön tarpeet, toiveet, ja pyrkisivät jatkuvasti kehittämään työympäristöä siten että henkilöstö viihtyisi ja kokisi työnsä merkitykselliseksi. Henkilöstö on arvokas voimavara, ja usein heidän arvonsa huomataan vasta kun vaihtuvuus kasvaa, ja vahinko on jo tapahtunut. Muistetaan kaikki tukea, ja kehua kollegoitamme, ja tehdä itse parhaamme jotta kaikki tuntisivat olonsa työpaikallaan arvostetuksi, ja arvokkaaksi.
Essi Väntsi, Inside Sales Representative
Lähteet:
https://www.greatplacetowork.fi/blogit/suomen-parhaat-tyopaikat-2019
Yrityksen kasvuun johtaminen -blogisarjan tekstit ovat Laurea-ammattikorkeakoulun YAMK opiskelijoiden kirjoittamia. YAMK-opiskelijat ovat omien alojensa asiantuntijoita ja opiskelevat pääosin työnteon ohella.
YAMK-koulutukseen pääsyyn vaaditaan Tradenomi (AMK) tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan kolmen vuoden soveltuva työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Lisätietoa Laurean Yrityksen kasvuun johtaminen -koulutuksesta..
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Essi, työntekijät voivat myös luoda hyvän työympäristön yhdessä työnantajan kanssa! Yhteiskehittäminen kunniaan!