Management by happiness

Työelämän murroksen myötä yhä useampi meistä pohtii omaa työtään ja sen merkityksellisyyttä. Ei ole yhdentekevää, millaisessa yhteisössä ja kenen kanssa vietämme suurimman osan arjestamme. Töissä ei aina voi olla kivaa, mutta pääosin sen parissa vietetyn ajan tulisi olla miellyttävää. Työn merkitykselliseksi kokeminen ja hyvä työilmapiiri ovat jaksamisen kannalta avainasioita. Inspiroivassa ympäristössä ideat lentävät ja työn imu vie mukanaan. Tehdään tulosta ja kaikilla on enemmän motivaatiota tehdä parhaansa.

Johtamiskirjallisuudessa onkin yhä enemmän kirjoitettu tunteiden merkityksestä työyhteisöissä. Tutkimusten mukaan myönteinen ilmapiiri selittää 20-30 prosenttia yrityksen liikevaihdosta.

Hyvä johtaja osaa tunnistaa tunteita itsessään ja muissa sekä johtaa ja viestiä niiden kautta. ”Management by perkele” ei vaan ole enää tätä päivää. Peruskoulussa on lisätty tunnekasvatusta opetussuunnitelmaan, ja jopa aivan pienille lapsille opetetaan tunteiden sanottamista taaperoiästä lähtien. Kuka siis kestäisi tunneilmaisultaan robottia esimiehenä, kun emme halua murahtelevaa mörköä parisuhteeseenkaan? Onnellinen, empaattinen, itsensä tunteva ja hyvinvoiva ihminen säteilee positiivista energiaa myös lähiympäristöönsä. Johtajana hän saa alaisistaan parhaat puolet esiin ja koska ihmisethän tuloksen tekevät, näkyy tämän vaikutus myös positiivisena viivan alla.

Onnellisuus on nykyisin myös arvo, joka määritellään jo usean yrityksen strategiassa. Onnellinen työntekijä tekee myös asiakkaista onnellisia, sanovat. Miten tuon palvelulupauksen onnesta voi saavuttaa, kun työn todellisuus on monessa organisaatiossa sitä, että resurssit ovat niukassa ja kaikesta kiristetään? Juuri tästä syystä työhyvinvointi ja oikeanlainen resursointi johdetaan organisaatiossa ylhäältä käsin. Vasta perusasioiden ollessa hallussa voidaan keskittyä tähän onnellisuushömppään.

Jos todellisuus on sitä, että arjessa kamppaillaan jaksamisen äärirajoilla, siitä on hyvinvoinnin tasapaino kaukana. Jos arki on liian kuormittavaa, niin pitkäksi venyneiden työpäivien takia ei jaksa tehdä mitään ns. ylimääräistä, ja tämä saattaa toistua kuukaudesta, jopa vuodesta toiseen. On sanomattakin selvää, että näin saadaan latistettua kaikki onnen ja elämän eliksiirit ihmisestä.

Monesti pitkään jatkunut kuormitus työssä onkin omiaan ruokkimaan negatiivista kehää, ja se voi johtaa vakaviin ongelmiin ja jopa loppuunpalamiseen.

Väsymykseen ja stressiin haetaan helpotusta pitkistä lounastapaamisista ja työillalliset venyvät toistamiseen yön pikkutunneille. Tissuttelu kostautuu huonona unenlaatuna, painonnousuna ja vireystilan laskuna, minkä seurauksena työhyvinvointi, energisyys ja tulokset laskevat.

Tällaisessa tilanteessa työnantajan palkan päälle maksama liikuntaraha on laiha lohtu, mikäli vapaa-ajan harrastuksille ei vain yksinkertaisesti löydy enää aikaa. Ajan puutteessa läheiset ihmissuhteet ja sosiaalinen elämä kärsivät ja noidenkehä on valmis.

Työhyvinvointi tulisi nähdä strategisina linjauksena ja henkilöstöjohtamiselle on varattava tarvittava määrä resursseja. Loppuun kulutettu ihminen ei ole paras johtaja myöskään työhyvinvoinnin kannalta. Omalla esimerkillä voidaan luoda kulttuuria joko terveeseen tai päinvastaiseen suuntaan. Hyvinvointitrendin myötä ruokavalioon ja terveyteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja pelkkä työssä paahtaminen onkin aika vanhanaikaista meininkiä. Milleniaalien sukupolvelle palkkaa tärkeämpiä asioita ovat työn ja vapaa-ajan terve suhde, elämäntilanteen mukaan joustavat työn järjestelyt esimerkiksi etätyön muodossa ja yrityksen eettiset arvot. Näiden asioiden korostamisella uskoisin olevan työnantajabrändin luomisessa merkittävä vaikutus työpaikan houkuttelevuudessa.

Lienee sanomattakin selvää, että työhyvinvointi ja yrityksen menestys kulkevat käsi kädessä. Ihminen on kokonaisuus ja väistämättä myös kotiasiat kulkeutuvat työpaikalle. Ja päinvastoin.

Onnellisuuteen vaikuttavat monet asiat, mutta työllä ja siitä palautumisella on kokonaisuudelle hyvin keskeinen rooli. Ihan perusasioita, mutta arjessa niin helposti unohtuvia. Vietä siis aikaa läheistesi kanssa ja panosta hyviin ihmissuhteisiin. Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan ja liikunta on hyväksi aivoterveyden kannalta. Mitäpä, jos sopisit seuraavan iltapäiväpalaverin ulos kävelylenkin muodossa?

Kirjoittaja: Suvi Vähäkangas

Yrityksen kasvuun johtaminen -blogisarjan tekstit ovat Laurea-ammattikorkeakoulun YAMK opiskelijoiden kirjoittamia. YAMK-opiskelijat ovat omien alojensa asiantuntijoita ja opiskelevat pääosin työnteon ohella.
YAMK-koulutukseen pääsyyn vaaditaan Tradenomi (AMK) tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan kolmen vuoden soveltuva työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Lisätietoa Laurean Yrityksen kasvuun johtaminen -koulutuksesta.

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!