Suomessa on paljon erilaisia palveluita, jotka auttavat maahanmuuttajia sopeutumaan, työllistymään ja oppimaan kieltä. Alkukartoitus, kotoutumissuunnitelma ja kotoutumiskoulutus ovat esimerkkejä Suomen tarjoamista palveluista. Myös maahanmuuttajien perheenjäsenillä on oikeus näihin palveluihin heidän Suomeen muuttaessa.
Suomeen muuttaneilla maahanmuuttajilla on oikeus saada perustietoa Suomesta. Kun maahanmuuttaja saa oleskeluluvan tai rekisteröi oleskeluoikeutensa saa hän heti kirjallista tietoa palveluista, yhteiskunnasta, työelämästä, oikeuksista ja velvollisuuksista.
Alkukartoituksen ideana on, että viranomainen arvioi maahanmuuttaja taustaisen kanssa mitkä palvelut häntä auttaisivat kotoutumisen suhteen. Viranomainen selvittää maahanmuuttajan koulutukset, työkokemuksen, sekä kielitaidon. Kartoituksen tekemisessä on kunnallisia eroja.
Kotoutumissuunnitelma tehdään, jos maahanmuuttaja tarvitsee tukea kotoutumiseen. Viranomainen tekee sen alkukartoituksen jälkeen. Suunnitelma tehdään, jos maahanmuuttaja on työtön, saa toimeentulotukea, tai on alle 18-vuotias ilman huoltajaa. Suunnitelma voi olla laaja ja jokaiselle luodaan henkilökohtainen. Suunnitelmassa voi olla erilaisia tavoitteita kuten esimerkiksi suomen kielen opiskelu, muita opintoja, tai työharjoittelu. Kotoutumissuunnitelman tulee tehdä viimeistään kolmen vuoden päästä siitä kun maahanmuuttaja on saanut ensimmäisen oleskeluluvan tai oleskeluoikeus on rekisteröity.
Nykyään aikuiselle maahanmuuttajalle tarjotaan kotoutumiskoulutusta, joka sisältää suomen kielen opetusta, yhteiskuntatietoa, arkielämän taitoja, kulttuurintuntemusta, sekä työelämään liittyvää ohjausta. Koulutus saattaa myös sisältää työharjoittelun työpaikalla. Koulutus on kestoltaan yleensä vuoden mittainen, sen aikana tehdään yleensä myös jatko-opintosuunnitelma, joka tähtää siihen, että maahanmuuttaja työllistyy Suomeen.
Mielestäni kotoutumiskoulutus on upea uudistus ja todella tarpeellinen. Isäni muutti Suomeen vuonna 1994 ja siihen aikaan tämmöistä koulutusta ei vielä ollut tarjolla, joten isäni suuntasi suoraan työelämään. Työelämässä ei sinällään ole mitään vikaa, mutta hänen suomenkielentaitonsa ei kehittynyt moneen vuoteen ja on vieläkin puutteellinen. Tilanne voisi olla eri, jos hän olisi heti päässyt opiskelemaan kieltä, eikä olisi oppinut sitä töiden ohella.
Maahanmuuttaja taustaisella on oikeus hakea myös ammatilliseen peruskoulutukseen, jotta hän saa työelämään tarvittavan ammatillisen pätevyyden. Koulutukseen voi hakea, kun hakijalla on peruskoulutodistus tai vastaava koulutustodistus ja vaadittava suomen kielen taso. Suomessa on myös paljon koulutuksia englannin kielellä, mutta hakijan tulee pohtia, että tarvitseeko kuitenkin työelämässä sen verran suomea, että se on kuitenkin parempi käydä suomen kielellä. Ammattitutkinto vahvistaa maahanmuuttajan asemaa työmarkkinoilla, joten se on kannattavaa suorittaa. Työttömille maahanmuuttajille tarjotaan myös työvoimapoliittista aikuiskoulutusta. Koulutus soveltuu hakijoille, jotka ovat suorittaneet jo kotoutumiskoulutuksen ja oppineet vaadittavan suomen kielen taidon. Koulutus on käytännönläheistä, ja johtaa yleensä ammatilliseen tutkintoon.
Suomessa tuotetaan koko ajan yhä enemmän koulutuksia ja toimintaa maahanmuuttaja taustaisille. Suomessa on selvästi ymmärretty integroitumisen tärkeys. Hyvänä esimerkkinä on Heinolan torin tuntumassa sijaitseva monikulttuurikahvila, joka toimii kantaväestön, sekä maahanmuuttajien äitien ja lasten kohtaamispaikkana.
Maahanmuuttajien lapsilla on oikeus suomalaiseen varhaiskasvatukseen. On todella tärkeää saada maahanmuuttajien lapset varhaiskasvatuksen piiriin, sillä on tärkeää, että lapset oppivat kielen ja integroituminen kulttuuriin voi myös alkaa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsi altistuu kielelle sitä parempi, sillä sen oppiminen on silloin helpompaa. Lasten ja nuorten osalta luotetaan siihen, että koulu ja varhaiskasvatus ovat riittävät kotouttamisprosessit, vaikkei näin aina ole. Tämä yleensä myös johtaa siihen, että maahanmuuttaja taustaiset lapset ja nuoret ystävystyvät vain keskenään. Tämä saattaa johtaa siihen, että ystävykset harvemmin puhuvat suomea keskenään ja näin he saattavat jäädä yhteiskunnasta ulkopuolelle. Maahanmuuttajien olisi tärkeää ystävystyä suomalaistenkin kanssa, jotta kulttuuri tulee tutuksi myös käytännössä.
Asuminen ja sen järjestäminen riippuu siitä, miten ja millä perustein maahanmuuttaja on tullut suomeen. Jos maahanmuuttaja muuttaa kiintiöpakolaisena on hänelle jo asunto valmiina hänen Suomeen muuttaessa ja vuokra maksetaan vuokranantajalle hänen puolestaan. Jos maahanmuuttaja muuttaa esimerkiksi opintojen perässä tulee hänen järjestää asuminen itse ja kustantaa se myös itse. Turvapaikanhakijat taas odottavat tuloksia vastaanottokeskuksissa.
Lähteet:
InfoFinland.fi, 2021. Kotoutuminen Suomeen. https://www.infofinland.fi/fi/elama-suomessa/asettuminen-suomeen/kotoutuminen-suomeen
Tilastokeskus. Maahanmuuttajat ja kotoutuminen. https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/index.htm
Yle. Kotoutuminen. Tuija Veirto, 2019. https://yle.fi/uutiset/3-10990910
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!