Kehitysvammaisilla on todettu olevan enemmän mielenterveys ongelmia verrattuna muuhun väestöön, arvioiden mukaan jopa noin 3-4 kertaa enemmän. Varmoja tilastoja aiheesta ei ole, sillä usein käyttäytymisen pulmat kätkevät sisäänsä myös muuta kuin mielenterveyden ongelmia, jolloin näiden havaitseminen ei ole niin helppoa. (Mielenterveystalo).
Mielenterveys on käsitteenä ihmisen voimavara ja hyvinvoinnin perusta. Siihen liittyy niin psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset tekijät. Mielenterveyden häiriöt usein viittaavat diagnosoitavaan ja hoidettavaan sairauteen, mutta myöskin elämän eri kriiseihin ja tapahtumiin. Kehitysvammaisen mielenterveysongelmia saattaa joskus olla vaikeaa tunnistaa, joten “arkiavun” lisäksi on tärkeää, että henkilö saa apua myös sosiaalisiin asioihin, kuten henkiseen hyvinvointiin ja vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen tukeminen näkyy seuraavassa viidessä aihealueessa: elämän ymmärrettävyys, elämänhallinnan tunne, elämän merkityksellisyys, sosiaaliset verkostot ja identiteetti. Muun muassa identiteetin käsitys saattaa joskus olla hankala, sillä omaa erilaisuutta on usein vaikea hyväksyä, sekä henkilö ei aina edes tunnista omaa kehitysvammaisuuttaan. Erilaisuuden kieltäminen tuo pahimmassa tapauksessa vain lisää pulmia mielenterveyteen. Kehitysvammaisuuteen liittyy usein myös haastavaa käytöstä, joka voi hankaloittaa henkilön ymmärrettävyyttä ja tätä kautta avun saantia, sillä muun muassa fyysiset vaivat ja vuorovaikutuksen vaikeudet lisäävät väärinkäsityksiä ja hankaloittavat kommunikaatiota. Tällöin avun tarpeessa oleva henkilö ei välttämättä saa tarvitsemaansa apua tulkintavaikeuksien takia. Esimerkiksi pahan olon tuntemuksia voi olla vaikeaa ilmaista, jolloin asiaan ei tartuta kunnolla. Väärinymmärrettävyys lisää stressiä ja näin kasaa myöskin mielenterveysongelmia. (Mielenterveystalo). Kehitysvammaisilla yleisimpiä mielenterveyden ongelmia lisääviä tekijöitä ovat kielteiset elämänkokemukset, toistuvat epäonnistumiset ja kiusatuksi tuleminen (Duodecim 2006).
Kehitysvammaisille on tarjolla monenlaista apua mielenterveyden ongelmiin. Niitä kuitenkin sovelletaan aina kehitysvamman ja henkilön omien ominaisuuksien mukaan. Muun muassa terapiassa saatetaan käyttää paljon kuvia apuna silloin, kun henkilöllä ilmenee puheen tuottamisen vaikeuksia. Kuvat toimivat havainnollistavana välineenä, ja niitä saattaa olla myös helpompi ymmärtää. Kuvien käyttäminen voi myös vahvistaa henkilön kuulluksi tulemisen tunnetta, sillä muuten hankala kommunikaatio helpottuu, kun itsensä ilmaiseminen on mahdollista. Myös hyvien asioiden löytäminen omasta elämästä on tärkeää, ja niiden avulla vahvistetaan positiivista minäkuvaa ja muistutetaan elämän mielekkyydestä.
Usein kehitysvammaisen henkilön saattaa olla vaikea kertoa masentuneesta mielialastaan tai muista mielenterveyden ongelmistaan. Jopa niiden tunnistaminen itse voi olla hyvinkin vaikeaa. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että kehitysvammaisen elämässä olevat läheiset ja hoitajat tarkkailevat hänen käytöstä. Muuttuva käytös kertoo usein jostakin mielenpäällä olevasta asiasta, jota itse on vaikea tunnistaa tai pukea sanoiksi. Tällaista käyttäytymistä voi olla muun muassa agressiivisuus, itsensä vahingoittaminen, ärtyneisyys, tunnereaktioiden puuttuminen, toimintakyvyn heikkeneminen, itkuisuus, pelokkuus, ruokahalun muutokset ja unihäiriöt. Näitä oireita on hyvä tarkkailla, sillä niiden lisääntyminen saattaa olla vahvasti masennukseen tai muihin milenterveysongelmiin viittaavaa. (Duodecim 2006).
Kehitysvammaisten henkilöiden mielenterveysongelmien hoitaminen ei ole helppoa. Liian usein jonkinlainen häiriökäytös tai muu oire tulkitaan väärin, eikä sitä osata yhdistää milenterveyden ongelmaksi. Mielen järkkymisen oireet saatetaan vaikkapa tulkita virheelisesti lääkehoitoa vaativaksi fyysiseksi kivuksi, jolloin henkilö saattaa tahattomasti joutua syömään väärää lääkitystä ja saa vaivaansa täysin väärää hoitoa. Tämän vuoksi on tärkeää, että kehitysvammaisten kanssa työskentelevät ja heidän läheisensä osaavat kommunikoida heidän kanssaan ja ymmärtävät toisiaan. On tärkeää, että puhetta ymmärretään ja huomiota herättäviin muutoksiin käyttäytymisessä puututaan. (Nuotio. 2017).
Kehitysvammisten mielenterveysongelmat ovat yhteiskunnassamme liiankin piilossa. Niistä puhutaan liian vähän ja ongelmien tunnistaminen on vieläkin hyvin vaikeaa. Olisi hyvä, jos pystyttäisiin kehittämään keinoja kehitysvammaisten mielenterveysongelmien tunnistamiseksi, jotta luku suhteessa vammattomiin henkilöihin pienenisi. Suuri ero vammaisten ja vammattomien välillä kertoo aiheen tärkeydestä, ja siitä, että sille on tehtävä jotakin. Usein kehitysvammaisten mielenterveyteen liittyvät oireilut sivuutetaan, sillä kehitysvamma-käsitteen alle on helppo piilottaa kaikki “normaalista poikkeavat” oireet. On epäreilua, että esimerkiksi puhekyvyn puutos ja kommunikoinnin vaikeus/osaamattomuus vaikuttaa näinkin paljon siihen, mitä apua henkilö saa. Lähtökohtana tulisi olla, että ei odotettaisi oireiden alkamista tai pahenemista, jolloin joudutaan hätäisesti tekemään hoitopäätöksiä ja diagnooseja. Kehitysvammaisen elämää tulisi seurata kokoajan ja puuttua pieniinkin muutoksiin käyttäytymisessä, tai ainakin miettiä, mistä ne johtuvat. On myös tärkeää tutustua kehitysvammisen historiaan ja mahdollisiin traumohin, kuten koulukiusaamiseen, ja tätä kautta tehdä ehkäisevää työtä kehitysvammaisten mielenterveysongelmien estämiseksi.
– Heljä 16.10.2022
Lähteet
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_kehitysvammaisten_mielenterveydesta/Pages/default.aspx Mielenterveystalo. Tietoa kehitysvammaisten mielenterveydestä. Viitattu 16.10.2022. Mielenterveystalo.
https://www.duodecimlehti.fi/duo95909 Koskentausta, T. 2006. Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöt – mitä etsitään ja miten hoidetaan?. Viitattu 16.10.2022 .Duodecim-lehti.
https://yle.fi/uutiset/3-9937873 Nuotio, J. 2017. Kehitysvammaisen mielenterveysongelmaa ei aina tunnisteta – “Omaiset saattavat olla hyvinkin väsyneitä. Viitattu 16.10.2022. Yle.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Todella tärkeä postaus vaietusta aiheesta! Voisin kuvitella, että tässä on erityisala, jolla toimiminen osaavana ammattilaisena vaatii runsaasti perehtymistä, kouluttautumista ja aitoa halua nähdä kehitysvamman “takana” vaikuttaviin asioihin. Kun miettii, kuinka paljon kehitysvammaiset kohtaavat meidänkin niin kutsutussa hyvinvointivaltiossamme syrjintää, kiusaamista ja väkivallan uhkaa, on suorastaan ihme, mikäli kehitysvammainen henkilö selviää elämässään ilman mielenterveydellisiä haasteita. Hienoa, että nostit tätä asiaa esille!