Teksti: Hanna Dahlqvist, Saana Kraatila, Jonne Peltola, Iina Petäjämäki, Mari Teinilä
“Mä tiedän, että osaan. Mutta kun istun tietokoneen ääreen ja yritän aloittaa tehtävän, pää lyö tyhjää. Yhtäkkiä huomaan, että olen käyttänyt kaksi tuntia ihan muuhun.”
Oletko koskaan istunut luennolla ja huomannut, kuinka ajatuksesi pyrkivät karkaamaan jonnekin aivan muualle? Ehkä olet päättänyt olla tänään tehokas ja viimein aloittaa koulutehtävän, mutta löydätkin itsesi pian järjestelemässä huonettasi uuteen uskoon, selaamassa uutisia tai hakemassa inspiraatiota YouTubesta. ADHD:n kanssa tämä ei ole satunnaista harhailua – se on normaalia arkea.
ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden vaikeus) on neurobiologinen häiriö, jonka piirteenä ovat keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ylläpitämisen vaikeudet. Siihen voi liittyä myös ylivilkkautta ja impulsiivista käyttäytymistä. Vaikka ADHD ei ole oppimisvaikeus itsessään, se kuitenkin usein vaikuttaa negatiivisesti opiskelukykyyn ja laajemminkin yksilön elämään ADHD:ta on eri muotoja. Jotkut kamppailevat ensisijaisesti keskittymisen kanssa (ADHD-I), toiset taas ovat hyperaktiivisia ja impulsiivisia (ADHD-H). Suurin osa kuuluu yhdistelmätyyppiin (ADHD-C), jossa molemmat piirteet ovat läsnä (Klenberg 2018). Kaikki ADHD-opiskelijat eivät ole ylivilkkaita tai ”pää pilvissä” -tyyppejä, vaan haasteet ja vahvuudet vaihtelevat yksilöittäin.
Opiskelu ADHD:n kanssa on jatkuvaa keskittymisen kamppailua. Luennoilla tai itsenäisesti opiskellessa ajatukset harhailevat helposti, eikä kiinnostava aihekaan aina pidä fokusta yllä (Klenberg 2018).
Ajanhallinta tuottaa vaikeuksia, sillä ADHD-opiskelijat kokevat usein “aika-illuusion” – deadlinet saattavat yllättää, vaikka ne on merkitty kalenteriin. Aika voi tuntua katoavan kokonaan tai venyvän loputtomiin, mikä johtaa viime hetken paniikkiin ja syyllisyyden tunteisiin (Huttunen & Socada 2019).
Esimerkiksi etäopiskelu on yksilöllisesti monille ADHD-opiskelijoille joko pelastus tai painajainen. Yhdelle se tuo vapauden rytmittää opiskelua oman mielen mukaan, toiselle taas rakenteiden katoaminen tekee tehtävien aloittamisesta mahdotonta (Nissi 2022). ADHD-diagnoosi voi tuoda ymmärrystä omista toimintatavoista ja auttaa löytämään työkaluja opiskelun tueksi.
Vaikka ADHD tuo mukanaan haasteita, se tuo myös vahvuuksia, kuten luovuutta, nopeaa ajattelua ja kykyä yhdistellä asioita uudella tavalla. Hyperfokus auttaa syventymään kiinnostaviin aiheisiin niin täysin, että ulkomaailma katoaa. Ongelma on se, että perinteiset opiskelumenetelmät eivät aina tue tätä vahvuutta (ADHDtutuksi 2025).
Korkeakoulujen on varmistettava, että opiskelijat saavat riittävän tuen, olipa heillä diagnoosi tai ei. Selkeät ohjeistukset, pidennetyt aikarajat ja mahdollisuus yksilöllisiin suoritustapoihin voivat auttaa merkittävästi (Sommarberg & Tiittanen 2024). Esimerkiksi tenttimismahdollisuudet rauhallisissa tiloissa voivat vähentää stressiä ja parantaa tuloksia (Nyyti Ry 2021).
Opettajien tulisi ymmärtää ADHD:n vaikutuksia ja mukauttaa opetustapojaan. Selkeät ohjeistukset, pidennetyt aikarajat ja mahdollisuus yksilöllisiin keskusteluihin auttavat ADHD-opiskelijoita suoriutumaan paremmin (Sommarberg & Tiittanen 2024).
Monet ADHD-opiskelijat kokevat yksinäisyyttä ja tuen puutetta. Diagnoosin saaminen voi olla helpotus, sillä se auttaa ymmärtämään omia vaikeuksia paremmin ja mahdollistaa armollisemman suhtautumisen itseensä (ADHDtutuksi 2025).
Kun ADHD-opiskelijoiden vahvuudet huomioidaan ja valjastetaan osaksi oppimisprosessia, ADHD ei ole pelkkä rasittava este, vaan parhaimmillaan voimavara. Näin inkluusio ei jää pelkäksi periaatteeksi, vaan muuttuu käytännöksi, joka tukee ihan jokaista opiskelijaa yksilöllisesti – oli ADHD tai ei.
Lähteet:
- Huttunen, M. & Socada, L. 2019. ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Terveyskirjasto. Duodecim.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00353 - Jauhiainen, J. 2022. Oppimisvaikeuksien vaikutukset lukio-opiskelijoiden jatkoopintosuunnitelmiin ja jatko-opintoihin hakeutumisen ohjaustarpeeseen
https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/58c07e66-5713-4475-a309-a5581edb7ccf/content - Klenberg , L. 2018. ADHD-oireisten oppilaiden vahvuudet opettajien arvioimina. Niilo Mäki Instituutti
https://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2021/01/ADHD-oireisten_oppilaiden_vahvuudet_opettajien_arvioimina.pdf - Sommarberg, A. & Tiittanen, H. 2024, ADHD-oireita – tukea korkeakouluopiskelijoille, LabOpen.
https://www.labopen.fi/lab-pro/adhd-oireita-tukea-korkeakouluopiskelijoille/ - ADHDtutuksi.fi 2025. Aikuispotilasopas. Opiskelu. Espoo: Algol Pharma Oy. https://adhdtutuksi.fi/adhd-arjessa/opiskelu/
- Nissi, A. 2022. ADHD-diagnoosin saaneiden korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia opiskelukyvystään etäopintojen aikana. Jyväskylän yliopisto.
https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_83413?sequence=1
- Nyyti RY 2021. ADHD ja korkeakouluopiskelu
www.nyyti.fi/adhd-ja-korkeakouluopiskelu/?
Julkaisemattomat lähteet:
- Anonyymi haastattelu. 13.2.2025
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!