Teksti: Emma Blomqvist, Katriina Ruokamo ja Noora Jokinen
ADHD, eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, on neurokehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa monella tavalla yksilön arkeen, opiskeluun ja työelämään. Vaikka ADHD saattaa tuoda mukanaan haasteita, kuten keskittymisvaikeuksia, ylivilkkautta ja impulsiivisuutta, se ei estä opiskelua. Erityisesti, kun tunnistetaan omat vahvuudet ja haasteet sekä kehitetään sopivia työtapoja. Tässä tekstissä tarkastelemme, kuinka ADHD vaikuttaa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluun sivuten heidän arkeaan ja työelämää. Haastattelimme neljää ADHD-diagnoosin saanutta korkeakouluopiskelijaa, joiden kokemukset tuovat esiin, miten ADHD näkyy heidän opinnoissaan ja arjessaan sekä millaista tukea he ovat saaneet opiskelujensa tueksi.
ADHD on kehityksellinen häiriö, jonka pääoireita ovat vaikeudet keskittyä, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Nämä oireet voivat ilmetä joko yhdessä tai erikseen. Jos ne esiintyvät erikseen, jompikumpi oireista voi olla erityisen voimakas – joko keskittymisvaikeudet tai yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. ADHD:tä esiintyy noin 4–7 prosentilla lapsista ja nuorista sekä 2–3 prosentilla aikuisista. (Mielenterveystalo 2025.)
ADHD vaikuttaa monella tapaa opiskeluun, työelämään ja arkeen. ADHD voi näkyä arjessa esimerkiksi unohteluna, tavaroiden kadottamisena, vaikeutena aloittaa asioita ja järjestellä niitä sekä lyhytjänteytenä, eli keskittymiskyvyn heikkenemisenä (TAMK 2025). Monilla ADHD:stä kärsivillä kiinnostuksen kohteet vaihtelevat nopeasti, ja turhautuminen, uupumus sekä kyllästyminen voivat johtaa usein työpaikan tai alan vaihtoon. Yksi haastateltavista kertoikin, että hänen työpaikkansa ovat vaihtuneet usein ja työsuhteet kestäneet maksimissaan kaksi vuotta.
Tehtäväparalyysi on haastateltavien kesken yleinen ongelma, jossa tehtävien aloittaminen tuntuu mahdottomalta. Tätä pahentavat pitkät ja epäselvät tehtävänannot sekä sekavasti organisoidut oppimisympäristöt. ADHD-oireisilla tehtävien tekeminen vaatii enemmän energiaa, ja pienikin vastoinkäyminen voi estää tehtävän loppuunsaattamisen. Esimerkiksi eräs haastateltavista kertoi, että tehtävänannossa ollut linkki ei toiminut – tämä voi kuulostaa pieneltä ongelmalta, mutta se voi olla juuri se ratkaiseva tekijä, joka estää tehtävän suorittamisen.
Haastatteluissa nousi esiin myös pari- ja ryhmätöiden haasteet, kun tehtäviä ei voida toteuttaa omannäköisinä vaan täytyy ottaa myös muiden mielipiteet huomioon. Toisaalta pari- ja ryhmätöiden tuoma ryhmäpaine koetaan eduksi tehtävien saattamisessa loppuun. Haastateltavat kertoivatkin, että tehtävien loppuunsaattaminen koetaan haastavaksi, mikäli aihe ei herätä mielenkiintoa. Monille tehokkaimpia tapoja saada tehtävät tehtyä ovat joko edellä mainittu ryhmäpaine tai palautuspäivän lähestyminen. Tämä voi kuitenkin johtaa tilanteisiin, joissa opiskelija istuu koko päivän tai yön yhtäjaksoisesti työstäen tehtävää viime hetkellä. Lyhyellä aikavälillä tämä saattaa toimia, mutta pitkällä aikavälillä se altistaa uupumukselle.
ADHD-diagnoosin omaaville ajankäytön suunnittelu voi olla hankalaa, eikä aina ole selvää, kuinka kauan tehtävien tekeminen oikeasti vie aikaa. Myös tehtävien saattaminen loppuun voi olla vaikeaa: vaikka alussa onkin innostusta ja motivaatiota, kiinnostus saattaa hiipua kesken kaiken ja tehtävän loppuunsaattaminen tuntuu vaikealta. ADHD voi myös ilmetä alisuoriutumisena, kuten huonoina arvosanoina, opintojen junnauksena paikallaan tai jopa opintojen keskeytymisenä. (Haapala, S. ja Siitonen, S. 2021.)
Haastatteluissa nousi esiin myös hyperfokus, joka koetaan ADHD:n hyvänä puolena. Hyperfokuksessa opiskelija saattaa uppoutua mielenkiintoiseen aiheeseen ja saada kyseisen opintojakson tehtäviä suoritettua hyvinkin nopeasti ja hyvillä arvosanoilla. Esimerkiksi yksi haastateltavista oli suorittanut kokonaisen kurssin parissa päivässä, koska oli kokenut aiheen äärettömän mielenkiintoisena.
Korkeakouluopiskelun haasteisiin liittyy myös keskittymistä häiritsevät tekijät luennoilla. Haasteltavat kokevat häiritsevänä muiden opiskelijoiden aiheuttamat keskeytykset sekä opettajien epäselvät ilmaisutavat, jotka vaikeuttavat opetuksen seuraamista. Tarkkaavuuden ongelmat ilmenevätkin vaikeutena keskittyä ja pitää huomiota tietyssä asiassa. On haastavaa suunnata tarkkaavuutta ja pitää sitä yllä valitussa kohteessa. Tämän vuoksi työskentely isoissa koululuokissa voi olla vaikeaa ja tehotonta. Lisäksi tarkkaavuuden ja työmuistin ongelmat voivat näkyä esimerkiksi unohtamisena sovituista asioista, puhutuista ja luetuista asioista, yksityiskohtien huomaamatta jättämisenä sekä vaikeutena seurata annettuja ohjeita. (Leppämäki, Saari ja Sainio 2016, Haapala, S. ja Siitonen, S. 2021 mukaan.)
Tuen saaminen opiskeluun koetaan haastateltavien kesken hankalaksi. Vaikka useimmat haastateltavista tietävät, miten tukea haetaan, itse hakuprosessi koetaan raskaaksi ja monimutkaiseksi. Jos tuen hakeminen itsessään tuntuu työltä, eikä sen hyödyllisyydestä ole varmuutta, moni jättää sen kokonaan tekemättä. Tämä voi johtaa siihen, että koululla on vääristynyt käsitys tuen tarpeesta ja siitä, kuinka moni opiskelija oikeasti kaipaisi lisäapua. Toisaalta osa haastateltavista koki, ettei ole kokenut tarvitsevansa koulun tarjoamaa yksilöllistä tukea, vaan ovat itse keksineet keinot suoriutua opinnoista. Opiskelijoiden onkin tärkeä tunnistaa omat vahvuudet ja haasteet sekä kehittää itselle sopivia työtapoja. Keskittymistä tukevat työkalut voivat myös olla hyödyksi opiskelussa. (TAMK 2025.)
Erityistä tukea tarvitsevilla opiskelijoilla on lain mukaan oikeus saada apua opintojensa aikana. Opintojen esteettömyys on turvattu muun muassa ammattikorkeakoululaissa ja yhdenvertaisuuslaissa. Korkeakoulujen tavoitteena on tarjota opiskelijoille opiskeluympäristöt, jotka ovat kaikille saavutettavissa ja esteettömiä. Opiskelijoilla on oikeus opiskella omien kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Korkeakouluissa opiskelijoille tarjotaan yksilöllistä tukea, kuten opinto-ohjausta ja hyvinvointipalveluja, joita voivat olla esimerkiksi kuraattori, opintopsykologi tai opiskeluterveydenhuolto. Korkeakouluopiskelussa otetaan huomioon opiskelijan tarpeet ja tarjotaan tarvittaessa erityisiä opetusjärjestelyjä ja ohjausta. Tuen lisäksi huomioidaan myös opiskelijan hyvinvointi ja osallisuus, vuorovaikutus, oppilaitoksen tilat ja ympäristö, sekä käytettävissä oleva tietotekniikka, viestintä ja oppimateriaalit. (Haapala, S. ja Siitonen, S. 2021.) Haastateltavien toiveina nousi esiin saada selkeämpiä tehtävänantoja sekä yksilöllistä ohjausta, jotta tehtävien tekeminen ja opiskeluista suoriutuminen olisi mahdollisesti sujuvampaa.
Onko sinulla kokemusta opiskelusta ADHD-diagnoosin omaavana opiskelijana? Miten opinnot ovat sujuneet, ja oletko saanut oppilaitokselta tukea suoriutuaksesi, vai oletko löytänyt omia keinoja edetä opinnoissasi? Jaa kokemuksesi kommenteissa!
Lähteet
Haapala, S. ja Siitonen, S. 2021. Nyyti ry. ADHD ja korkeakouluopiskelu. Viitattu 10.3.2025. https://www.nyyti.fi/adhd-ja-korkeakouluopiskelu/
Mielenterveystalo. Perustietoa ADHD:stä. Viitattu 10.3.2025. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/neuropsykiatriset-vaikeudet/perustietoa-adhdsta
Tampereen ammattikorkeakoulu 2025. Oppimisvaikeudet. Viitattu 15.3.2025. https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/kasikirja/tamk/opiskelun-ja-hyvinvoinnin-tuki/opiskelutaitojen-vahvistaminen/oppimisvaikeudet
Julkaisemattomat lähteet
Neljän ADHD-diagnoosin omaavan korkeakouluopiskelijan anonyymit haastattelut
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!