DigiIN-hankkeen tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukulttuuria, saada parempia ja helppokäyttöisempiä palveluita kaikille, ehkäistä haavoittuvassa asemassa olevien syrjäytymistä (kuten he, joilla ei ole kokemusta digilaitteiden tai -palveluiden käytöstä) ja pyrkiä luomaan ratkaisuja, jotta jokainen pysyisi mukana palveluiden digitalisoitumisessa.
Linkki aikaisempaan blogipostaukseeni: https://showcase.laurea.fi/projektiblogit/2022/opintojen-aloitus-ja-projektityoskentely-uuden-opiskelijan-nakokulmasta-digiin-hanke-2022-kevat/
DigiIN-projekti edistyy ja loppu häämöttää.
Tietoperustat ovat kirjoitettuna ja enää jäljellä on toimeksiantajatapaaminen, jonka jälkeen on viimeiset viimeistelyt loppuraporttiin ja projekti alkaa hiljalleen olla pulkassa.
DigiIN-projektin aikana saatiin hyvää dataa siitä, millaisia toimintamalleja ikäihmisillä on, liittyen digitaalisten laitteiden ja palveluiden käyttöön.
Havaintoja
Erilaisista haastateltavien vastauksista saatiin selville, että suurin syy miksi ikäihmisillä on vaikeuksia palveluiden kanssa, on joko liian vähäinen tietotaito tai osittainen virheen tekemisen pelko.
Henkilöt, jotka ovat jo käyttäneet digilaitteita ja -palveluita, tuntuvat osaavan asiansa pääsääntöisesti mutkitta sekä tietävät mistä apua saavat.
Monet turvautuvat perheen ja läheisten tukeen avun tarpeessa, mutta on myös joitakin jotka ottavat yhteyttä sivustojen tai laitteiden tukeen tai ammattilaiseen ongelmien ratkaisemiseen liittyen, varsinkin jos läheinen ei päässyt apuun tai osannut neuvoa.
Kehityskohteet tulevaisuuteen
Haastattelujen avulla tuli pari hyvää vinkkiä ja ideaa mahdollisiin kehityskohteisiin liittyen sekä palveluiden helppokäyttöisyyden lisäämisen edistämiseksi. Tiimin kanssa pohdimme myös yhteisesti ideoita ja kehityskohteita palveluiden kehitystä ajatellen, joihin pystyimme haastatelluilta kysymään mielipidettä, olisiko jokin idea heidän mielestään hyvä, vai voisiko palveluita kehittää toisin.
Kehitysideoihin ja -aatteisiin kuuluivat muun muassa mahdollisesti jokin universaali logo tai kuvake, jossa olisi ohjeet sivuston tai palveluiden käyttöön, palvelu- ja sivukohtaisesti, joka pitäisi sisällään juuri sille tietylle sivustolle kehitetyn ohjeen, mitä tapahtuu mistäkin. Toki monella sivulla on vastaavat ohjeet jo olemassa, mutta että tästä voisi tulla vielä laajempi asia useammille sivuille.
Toisena oli vaihtoehto saada tekstien kokoa suuremmaksi, jotta huononäköisemmät pystyisivät lukemaan sivustojen tekstejä paremmin, koska monella yleispalvelusivustolla kuten Kela tai pankkipalvelut, tekstiä on paljon ja tekstit sen mukaan pienempiä. Voisi olla iäkkäämmillekin ihmisille helpompaa tulkita sivujen tekstiä, kun se on suurempana. Samoin tähän liitännäisenä mietittiin erillistä vaihtoehtoa, jos olisi olemassa jokin tapa, jolla sivustolla navigointi pystyttäisiin automatisoimaan siten, että sivusto näyttäisi korostettuna seuraavan kohteen, josta klikata eteenpäin.
Helppokäyttöisyysliittymä
Yhtenä ideoista projektitiimin kanssa oli niin kutsuttu ”helppokäyttöisyysliittymä”, jossa olisi vaihtoehto jossa ikään kuin ”turhan” tekstin saisi piilotettua. Eli esimerkiksi sivulla jäisi vain usein käytetyt tai tärkeimmät linkit, koska liiasta tekstistä ja kohdista ”joista painaa väärin” on tullut vastaan kommenttina haastatelluilta, kysyttäessä palveluiden helppokäyttöisyydestä.
Helppokäyttöisyysliittymään liittyen, keskustelimme haastateltavien kanssa siitä, mitä toimintoja tällaisessa olisi hyvä olla ja olisiko tällaiselle vaihtoehdolle käyttöä. Monet haastateltavat olivat sitä mieltä, että tällainen vaihtoehto olisi hyvä ja sen pääpiirteinä saatiin paljon ideoita ja mielipiteitä, minkä pohjalta tällaista voisi työstää. Pääpiirteitä helppokäyttöisyysliittymän toimintoihin olivat: isommat tekstit, yksinkertaistettu ulkoasu ja sisältö, vähemmän mainoksia (pop-up mainokset, että yleisesti sivujen laidoilla olevat), vaihtoehto sisällön kuuntelemiseen, opastusvideo, opastuspolku ja näiden käyttöohjeiden lukumahdollisuus.
Työelämän vaikutus osaamiseen
Haastatelluilta kysyttiin myös, onko työelämällä ollut vaikutusta palveluiden tai digitaalisten laitteiden käyttöön. Monet olivat sitä mieltä, että työnantajien pitäisi panostaa perehdyttämisessä laitteiden käyttöön kuten työpuhelimet tai tietokoneet sekä digitaalisten palveluiden käyttöönotossa järjestämällä esimerkiksi pienimuotoisia kursseja. Mainittiin myös, että tietotekniikan käytön lisäämisellä työpaikalla voisi olla hyvä vaikutus ihmisten tottumiskokemuksiin laitteisiin ja niiden käyttöön liittyen, vaikka eläkeiässä.
Lopputulos
Helppokäyttöisyysliittymän mahdollisuutta on syytä harkita ja viedä ehkä asiaa eteenpäin, jos tällaisesta saataisiin uusi apu iäkkäämmille ihmisille, joilla ei ole kunnollista taitoa itsenäisesti hoitaa peruspalveluiden käyttöä kuten Kela tai pankkipalvelut. Moni saattaa tarvita esimerkiksi näiden asioiden kanssa apua, ehkä sinunkin lähipiirissäsi on joku joka voisi tällaisesta hyötyä.
Projektitiimi: Kalle Kantelinen, Veronica Friari, Sami Färm, Ena Saare, Tanya Kivachuk, Roosa Koivisto, Marusja Tolvanen
Kirjoittanut: Sami Färm
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!