Digiloikka

Nykyaikana monet palvelut ovat alkaneet siirtyä mitä enenemissä määrin verkkoon ja erilaisiin sähköisiin palveluihin. Palveluiden muuttuminen sähköisiksi on tapahtunut todella nopeasti ja monet yritykset saattavat ajatella sähköisiin palveluihin siirtymisen saavuttavan enemmän asiakkaita heidän luokseen. Kuitenkin olisi hyvä miettiä, ovatko näiden yrityksen palveluista vastaavat henkilöt unohtaneet kokonaan sen ihmisryhmän, jolta puuttuu mahdollisuus käyttää sähköisiä palveluita, syystä tai toisesta. 

On arvioitu, että yli puolelta miljoonalta yli 65- vuotiaalta henkilöltä puuttuvat tietokoneet ja niiden käyttämiseen vaadittavat taidot.

Valli.fi

Syitä laitteiden ja taitojen puuttumiseen voi olla monia. Kaikilla ei ole varaa ostaa laitteita, joilla pääsisi verkkoon tai heillä ei ole olemassa tarvittavia tukiverkostoja, joiden avulla he saisivat apua ja tukea laitteiden käytön aloittamisen kanssa. Ikäihmisillä voi olla suurempi kynnys lähteä kokeilemaan jotakin aivan uutta tapaa esimerkiksi pankissa asioimiseen. Sama tapa on toiminut jo vuosikymmeniä ja siitä voi olla jopa mahdotonta oppia uusille tavoille, ainakin ilman riittävää tukea alussa. Kuitenkin esimerkiksi pankkipalvelut ovat jokaiselle ihmiselle sellaisia palveluita, joiden saatavuus pitäisi taata, eikä kenenkään pitäisi sitä varten hankkia laitetta. Jokaisella on oikeus hoitaa omia asioitaan.

Monet järjestöt ja esimerkiksi kirjastot järjestävät erilaisia avoimia tilaisuuksia, joissa opetellaan esimerkiksi älypuhelimen käyttöä ikäihmisen kanssa. Monella voi olla suuri kynnys käydä pyytämässä apua esimerkiksi älypuhelimen käyttöön liittyvissä pulmissa. Se voi olla yksi syy, miksi tavallista puhelinta ei haluta eikä uskalleta vaihtaa uuteen älypuhelimeen. Pelätään, että sitä ei osata käyttää ja ei uskalleta tai tiedetä mistä voisi saada puhelimen käyttöön apua. Älypuhelimen hankinta ei kuitenkaan saisi olla pakollista ainakaan välttämättömien palveluiden hoitamisen takia.

Palveluiden nopea siirtyminen sähköisiksi palveluiksi voi aiheuttaa ikäihmisissä pelkoa ja epävarmuutta. Ei välttämättä tiedetä, miten palvelut muuttuvat, kun ne siirtyvät verkkoon ja mitä toimenpiteitä siirtymisestä voi aiheutua. Kaikilla ikäihmisillä ei ole käytettävissä sellaista tukiverkostoa, jolta saisi apua sähköisissä palveluissa ja niihin liittyvissä pulmissa. Jotkut voivat siirtää esimerkiksi pankkipalvelut omien lastensa hoidettavaksi, koska eivät pysty oppimaan sähköisien palveluiden käyttöä tai luottavat, että lapset osaavat ne paremmin. Kuitenkin palveluiden pitäisi olla kaikille tasavertaisia ja yhtä helposti saavutettavissa. Jos ikäihminen pystyisi muuten hoitamaan esimerkiksi omat pankkiasiansa, mutta haluaa väistyä niiden hoitamisesta sähköistymisen takia, ei se ole hyvä asia.  Omien asioiden hoitaminen on kuitenkin jokaisen oikeus ja se tuo turvaa, kun tietää esimerkiksi oman pankkitilinsä tapahtumat itse ilman välikäsiä.

Sähköistyvien palveluiden takia joku voi kokea tippuvansa kelkasta ja jäävänsä täysin ulkopuoliseksi omien asioidensa hoitamisen suhteen.  On tärkeää ajatella kaikkia ikäryhmiä ja miettiä, onko nopea palveluiden sähköisiksi muuttaminen välttämätöntä nopealla aikataululla ja onko se varmasti ainut toimiva ratkaisu kaikkien kohdalla. Meidän jokaisen olisi hyvä tarjota apua sähköisten palveluiden käytössä, jos sitä pyydetään esimerkiksi naapurin tai isovanhemman toimesta.  

Tämä poikkeustilanne voi saada joitakin ikäihmisiä opettelemaan netin ja älypuhelimen käyttöä, jos he vain saavat jostakin tarvittavaa apua ja tukea. Tällaisessa tilanteessa netin käyttötaidoista voisi olla apua yllättävänkin paljon erilaisten asioiden hoitamisessa.  Tilanne voi vielä enemmän tuoda ilmi ikäihmisten eroja siinä, miten jotkut ovat todella taitavia netin käytön kanssa ja joku taas vastaavasti ei osaa käyttää nettiä ollenkaan hyödyksi.

Linkit lähteisiin:

Kuva: pixabay

https://www.valli.fi/ikaihmisten-tarpeet-tulee-huomioida-kun-lakimuutos-vaikuttaa-pankkipalveluihin/

https://omaaikalehti.fi/artikkeli/digiloikka-syrjii-ikaihmisia-6.147.121605.87d0682a7f

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

1 ajatus aiheesta “Digiloikka”

  1. Hyvä ja tärkeä aihe. Jatkuvasti kehittyvä digitalisaatio valitettavasti eriarvoistaa ja pudottaa kelkasta monia “mökin mummoja ja pappoja” ja miksei myös muitakin joilla ei nämä atk-taidot ole sisäänrakennettuja ja teknisten asioiden oppimisessa on haasteita. Palveluiden siirtyminen enenevissä määrin nettiin heikentää monien vanhuksien mahdollisuuksia entisestään hoitaa asioitaan. On perusteltua kysyä voiko suuri enemmistö päättää, että lakkautetaan tietyt palvelut ja siirretään kokonaan nettiin.

    Kun iäkkäämpi ihminen tarvitsisi apua niin voiko vastaus olla että katso netistä tai “googleta”. Ei monet vanhemmat ihmiset edes ymmärrä tuollaisia sanoja. Se ei tarkoita että he olisivat tyhmiä. Monilla heillä on sellaisia taitoja joita meillä nuoremmilla ei ole lainkaan, useat pärjäävät/pärjäisivät vielä yli 80-vuotiaina maalla, metsän keskellä asuen omavaraisesti. Löytyy taidot kalastaa ja metsästää kesät talvet, pärjätä vaikka ilman sähköä, ilman vesiputkia jne. He pärjäisivät kyllä mainiosti päivästä toiseen vuoden ympäri hankkien ruoan ja kaiken jokapäiväisessä elämässä tarvittavan. Mutta kun ei niitä taitoja ole koskaan tarvinnut että tietokoneella kirjoittaisi, puhumattakaan jostain “hipaisupuhelimesta” johon sormet ei enää taivu ja osu pieniin virtuaalinäppäimiin.

    Ja kun noita taitoja ei ole, onko se syy laittaa nämä virkeät ja muuten hyvin pärjäävät vanhukset hoitolaitoksiin taantumaan? Tuleeko kuitenkaan paljon halvemmaksi tämä palvelujen alasajo kun ei asiakaspalvelua enää saa pankeissa yms. virastoissa ja kohta terveydenhuollossakaan. Puhumattakaan sitten siitä mitä se tekee näiden ihmisten ihmisarvolle.

Kommentoi