Superleikki on useamman lapsen yhteisleikki. Se on usein äänekästä ja fyysistä. Se saattaa aikuisen mielestä olla liiankin hurjaa, päätöntä ja juonetonta. Superleikki voi saada aikuisen hermostumaan. Aikuinen saattaa pelätä, että jotain sattuu. Ja josku sattuukin. Aikuisen tehtävä on kuitenkin sallia lasten leikki niin pitkään, kun se on turvallista ja miellyttävää. Yleensä on kuitenkin niin, että lasten mielestä leikki on miellyttävää siihen saakka, kun jotain sattuu.
Superleikki on loistava keino saada myös ne yksinäiset lapset sosiaalisemmiksi. Aikuisen oma panos on tässä erityisen tärkeää. Lähes aina, kun aikuinen itse heittäytyy aidosti mukaan lasten leikkiin, on tuloksena superleikki. Aikuisella on valta pyytää kenet vain mukaan leikkiin, ja leikki säilyy silti samana. Superleikki vaatii aikuiselta spontaania heittäytymistä sekä antautumista oppimiselle ja epäonnistumiselle. Superleikki tuo mukanaan hassuttelua ja naurua. Se on kiireetöntä eikä siihen kuulu aikuisen luomat säännöt.
Superleikki on siis aikuisen lasketumista lasten pariin. Superleikki on tunteena jotain ainutalaatuista. Superleikki ei ole aikuisen suunnittelemia leikkejä, kuten pihapelit tai laululoruttelut. Se on täysin päätöntä menoa. Se kikatuttaa ja saa aikaan hepuleita.
“Superleikki saa välittäjäaineet aivoissamme vuotamaan hunajaa.”
Mirja Köngäs, Tunneälyä varhaiskasvatuksessa
Kaikkien vanhempien rakastama iltavilli
Ilta on se hetki, jolloin lapsen aivot ovat virittyneet vastaanottamaan ja kokemaan riemua. Vanhemmat voivat ennakoida iltavillin tulemisen esimerkiksi siten, että aloittavat lasten kanssa iltapuuhat aikaisemmin. Tällöin aikaa jää myös hullutteluun. Lasten kanssa voi painia, kutitella tai muuten vain pitää hulvattoman hauskan hetken. Villittelyä ei kuitenkaan tarvitse sietää kymmeniä minuutteja, vaan lasten kanssa voi käyttää lausetta: “Vielä kolme kertaa.” Superleikin jälkeen iltapuuhat voivat jatkua normaalisti.
-Anu
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Juuri kuluvana viikkona puhuimme työpaikalla tästä superleikistä. Miten se onkaan aikuiselle niin vaikea asia kestettäväksi. Kuuluu meteliä ja lapset juoksevat “ihan kuin päättömät kanat”. Kuitenkin juuri nämä päättömältä vaikuttavat juoksemiset ja riehumiset ovat juuri niitä toimintoja jotka keräävät koko päiväkodin lapset samaan puuhaan.
Kyllä, ihan varmasti jossain vaiheessa leikkiä joku lapsista itkee, koska ei pysy muiden perässä eikä jaksa enää juosta eikä muut tee nyt juuri niinkuin hän haluaisi. Ei haittaa, sitten pysähdytään sen yhden lapsen kanssa miettimään, että mitäs sitten tehdään. Riittääkö tuumailutauko, jonka jälkeen jalat taas jaksaa juosta, vai todetaanko että nyt taiotaa meno olla niin villiä että keksitään jotain muuta tekemistä, juuri sille lapselle sopivaa.
Ja annahan olla, kun olet se aikuinen joka juoksee siellä leikissä mukana yhtenä niistä päättömistä kanoista. Silloinhan sitä vasta ringissä jupistaankin, että kun ei se nyt yhtään vahdi lapsia, riehuu vain. Mutta siellä keskellä leikkiähän sitä parhaiten näkee ja kuulee mitä siellä tapahtuu. Voi toimia vaikka turvapaikkana niille, jotka kaipaa sitä pientä taukoa, ja juoksuttaa lisää niitä, jotka sitä kaipaavat.
Meillä saatiin aiheesta ainakin hyvät keskustelut aikaan, toivottavasti sen anti kantaa pitkälle vielä, ja siellä superriehuleikissä näkyisi muitakin aikuisia.
Hei Anu!
Ihana hyvänmielen teksti! En ole aikaisemmin kuullut superleikki termistä, vaikka lasten parissa ehdin pitkään työskennellä. Superleikille on monia nimiä ja vaatii kyllä aikuiselta heittäytymistä ja tilannetajua, jotta superleikki on sujuvaa.
Meillä lapset rakastavat näitä tällaisia leikkihetkiä, joissa aikuinen osallistuu hullutteluun. Välillä lapset aloittavat aamun heidän mielestä ihan parhaalla “herätetään äiti” leikillä, jossa ylätetään nukkuva äiti ja sitten hassutellaan, höpötellään ja pelleillään sängyssä. Iloisen leikin jälkeen on paljon kivempi mennä aamupuuhiin ja yleensä aamutkin sujuvat paremmin, kun on saanut aloittaa leikillä. Välillä täällä on menossa koko perheen iltasirkus ja tehdään kaikkea mitä lapset keksivät. Leikkihetket toimivat hyvin myös kokkailun lomassa, kun lapsi kaipaa huomioita ja malttamattomana odottelee ruokaa. Pieni kiva leikkihetki, muutama temppu ja sitten jaksaa taas odotella paremmin.
Mahtavaa.
Samaa mieltä, että superleikillä on monta nimeä. Olen myös työssäni varhaiskasvatuksessa kohdannut paljon sellaista ajattelua, että riehumisleikit ovat jollain tapaa aina kiellettävä. Siitä nimenomaan kuuluu ääntä ja “kohta sitten sattuu jotain”. Mielestäni meidän kasvattajina pitäisi päästä tällaisista vanhoista ajattelumalleista pois ja nähdä niistä superleikeistä ja riehumisleikeistä tulevat positiiviset puolet. Oikein hyvä on se, että jos aikuinen on mukana leikissä, mutta itse kyllä sallin riehumisleikit myös lapsille ilman aikuista. Toki varhaiskasvatuksessa on hyvä seurata sekä havannoida leikin kehitystä läheltä ja sillä tavalla, että on kartalla jatkuvasti, että mitä leikissä tapahtuu.
Näihin leikkeihin juuri aloittajan ajatuksentavalla pääsee myös lapsia, ketkä eivät ehkä muuten pääsisi mukaan leikkiin. On myös todettu lapsen kehityksen kannalta hyviä asioita riehumisleikkien johdosta.
Mukava aihe näin omasta näkökulmastani ja toivoisinkin todella, että näistä asioista puhuttaisiin enemmän. Lasten saamat hyödyt ja ajatus siitä, että nykypäivänä kaikki varhaiskasvtussuunnitelmat sekä opetussuunnitelmat kannattavat lapsilähtöisempää ja osallistavampaa näkökulmaa työhön. Tuntuu vain, että osalla päiväkotien henkilökunnasta tulee uudistuneissa ajatusmalleissa vähän myöhässä. Tällä saralla koulutus olisi avainasemassa ja olis hienoa, että työnantajat järjestäisivät sopivaa koulutusta vielä enemmän.
Toivottavasti tulevaisuudessa asiat etenesivät juuri superleikkien suuntaan.
Kaisa