Superleikki

Superleikki on useamman lapsen yhteisleikki. Se on usein äänekästä ja fyysistä. Se saattaa aikuisen mielestä olla liiankin hurjaa, päätöntä ja juonetonta. Superleikki voi saada aikuisen hermostumaan. Aikuinen saattaa pelätä, että jotain sattuu. Ja josku sattuukin. Aikuisen tehtävä on kuitenkin sallia lasten leikki niin pitkään, kun se on turvallista ja miellyttävää. Yleensä on kuitenkin niin, että lasten mielestä leikki on miellyttävää siihen saakka, kun jotain sattuu.

Lue lisää Superleikki

Leikki ja lapsen mielenterveyden tukeminen

Kuva: Pixabay

Ihmisen hyvinvoinnin perustana on mielenterveys. Mielenterveys muodostuu yksilön, ympäristön ja yhteiskunnan välisessä vuorovaikutuksessa. Ympäröivä yhteisö ja mahdollisuus osallisuuteen rakentaa jokaisen mielenterveyttä. Vahvistamalla mielenterveyttä, ihminen pystyy kohtaamaan eri elämänvaiheissa tulevia haasteita ja selviytymään niistä. Lapsen mielenterveyden tukemiseen on tärkeää kiinnittää huomiota jo varhain. Turvallinen kiintymyssuhde, hyväksytyksi tulemisen tunne ja läheisyyden kokeminen suojaavat lapsen mielenterveyttä. Näitä tekijöitä vahvistamalla voidaan vähentää riskitekijöitä, jotka vaikuttavat lapsen mielenterveyteen alentavasti. Varhaiskasvatuksessa voidaan tukea ja edistää lasten mielenterveyttä usein keinoin, joista leikki on yksi niistä.

Lue lisää Leikki ja lapsen mielenterveyden tukeminen

Ryhmätheraplay

Ryhmätheraplay on aikuisjohtoista, mutta samaan aikaan hyvin lapsikeskeistä, toimintaa. Theraplay perustuu normaaliin, hyvään äiti-lapsisuhteeseen ja siihen terveeseen vuorovaikutukseen, mitä näiden kahden ihmisen välillä on. Therapalyssa jäljitellään tätä suhdetta. Tavoitteena on luoda turvallisuutta ja iloa. Theraplay antaa lapselle rohkeuden ja vapauden kehittyä sekä riemuita hyväksyvässä ilmapiirissä omasta itsestä ja omista tekemisistä.

Lue lisää Ryhmätheraplay

Leikki lapsen kielen kehityksen tukena

Lapsen kielen kehitys alkaa jo kauan ennen ensimmäistä sanaa. Yleensä lapsi sanoo ensimmäiset sanansa noin yhden vuoden iässä tai viimeistään toisen ikävuoden ensimmäisellä puoliskolla. Pohja puhutulle kielelle luodaan kuitenkin paljon aikaisemmin. Lapsen puhumaan oppimista edeltää vaihe, joka muodostaa pohjan sekä kielen käytölle että vuorovaikutustaidoille. Lapsi tarvitsee turvallista sekä tarpeet huomioivaa ja tyydyttävää ihmisyhteisöä ja ympäristöä, jossa on mahdollista kuulla kieltä ja osallistua ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

Lue lisää Leikki lapsen kielen kehityksen tukena

Lapsen leikki ja mielikuvitus

Leikin avulla lapsen mielikuvitus ja luovuus kehittyvät, mikä auttaa häntä monenmoisissa tehtävissä ja haasteissa. Leikin avulla lapsi kehittää tarkkaavaisuuttaan ja oppii syy-seuraussuhteita. Leikissä lapsi oppii onnistumaan ja epäonnistumaan, jotta hän uskaltaisi onnistua ja epäonnistua elämässä jatkossakin. Se ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä. 

Lue lisää Lapsen leikki ja mielikuvitus

Satuhieronta vuorovaikutuksen tukena

Kuva kirjasta : Satuhieronta. Läsnäolevan kosketuksen ja sadun taikaa.

Satuhieronta on menetelmä, jossa kosketus kuvittaa satua hierottavan keholle. Kädet voivat maalata selkään, käsiin, jalkoihin ja päähän. Satuhieronnassa tarina tuodaan kahden eri aistin kautta, joka helpottaa keskittymistä. Myönteinen kosketus lähentää hierojaa ja hierottavaa. Tämä vahvistaa luottamusta. Satuhieronnan arvoja ovat arvostus, luottamus, ilo, leikki, ihmisyys sekä yhteisöllisyys. Satuhieronta on leikinomaista ja luovaa toimintaa. Sen kautta voidaan opettaa lapselle koskettamisen sääntöjä ja arvostamista.

Lue lisää Satuhieronta vuorovaikutuksen tukena

Suomen kieltä leikkien

Monikielisten lasten osuus on kasvanut hyvin paljon viimeisten vuosien aikana ja näkyy varsinkin suurimmissa kaupungeissa. Monissa paikoissa monikielisten lasten osuus on jakautunut painottuen tietyille alueille, ja on päiväkoteja, joissa monikielisten lasten osuus on jopa 100%. Suomen kielen oppiminen on iso haaste, jos päiväkotiryhmässä ei ole suomenkielisiä lapsia, tai heitä on vähän.

Lue lisää Suomen kieltä leikkien

Osallisuus on lasten leikkiä !

Pohdin postauksessani lasten osallisuutta leikin näkökulmasta, sekä varhaiskasvatuksen työntekijän roolia leikin ja osallisuuden mahdollistamisesta. Helsingin varhaiskasvatussuunnitelman (2019) mukaan osallisuutta vahvistaa myönteinen kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Lapsi haluaa tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenään, saada mielipiteensä kuulluksi ja olla mukana päätöksenteossa. Kasvattajan tehtävänä on mahdollistaa lapsen osallisuus ja edellä mainittujen asioiden toteutuminen.

Lue lisää Osallisuus on lasten leikkiä !

Leikitään tunteella

Kuvituskuva

Tunnetaidot ja niiden säätely on oleellinen taito lapselle, jotta hän pystyy leikkimään kavereiden kanssa ja muodostamaan vuorovaikutussuhteita toisiin.  Lapsen pystyessä tunnistamaan omat tunteensa leikin aikana hän pystyy paremmin käsittelemän mahdollisen konflikti tilanteen. Leikin kautta on mielestäni lapsilähtöisintä opetella tunteiden säätelyä lasten kanssa.

Lue lisää Leikitään tunteella

Leikkien oppia

Kuvituskuva

Leikin eri hyödyistä on puhuttu laajalti jo vuosikymmenien ajan. Leikki kehittää lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymistä, keskittymiskykyä kuin myös tunnetaitojen kehitystä. Leikistä on hyötyä lapsen kokonaisvaltaiselle kehittymiselle. Leikin kautta lapset hahmottavat maailmaa. Leikkimällä lapset löytävät itselleen leikkitovereita ja usein myös leikkimällä he käsittelevät omia tunteitaan ja rakentavat käsitystä itsestään kuin myös muista ihmistä.

Lue lisää Leikkien oppia