Leikkien oppia

Kuvituskuva

Leikin eri hyödyistä on puhuttu laajalti jo vuosikymmenien ajan. Leikki kehittää lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymistä, keskittymiskykyä kuin myös tunnetaitojen kehitystä. Leikistä on hyötyä lapsen kokonaisvaltaiselle kehittymiselle. Leikin kautta lapset hahmottavat maailmaa. Leikkimällä lapset löytävät itselleen leikkitovereita ja usein myös leikkimällä he käsittelevät omia tunteitaan ja rakentavat käsitystä itsestään kuin myös muista ihmistä.

Leikin merkitys varhaiskasvatuksessa tapahtuvassa toiminnassa suomessa on suuri. Lapsen oikeus leikkiin on Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman arvopohjana. Suomen varhaiskasvatuksessa keskitymme lapsilähtöisesti toteuttamaan pedagogista opetusta, mikä tarkoittaa, että opetus painottuu yhteiseen leikkiin, lauleluun ja pelailuun. Oppimisesta ja miten oppiminen tapahtuu, on käyty keskusteluja monilla eri saroilla ja kaikilla on eriäviä mielipiteitä.  Varhaiskasvatussuunnitelma määrittelee leikin keskeiseksi toimintatavaksi varhaiskasvatuksessa.

Mielestäni lapsi oppii parhaiten, kun hän saa tehdä itselleen mielestä toimintaa tai toteuttaa itseään omalla valitsemallaan tavalla. Jos tekeminen on mielekästä jää myös opetus paremmin mieleen, kun lapsi yhdistää sen itselleen mielekkääseen toimintaan.

Kasvattajan tehtävä on olla tukena leikkiä luodessa ja mahdollistaa turvallisen leikin. Riippuen lapsista, leikistä ja tilanteesta kasvattajan tehtävä voi olla tarkkailija, osallistuja tai sääntöjen laatija. Mielestäni on tärkeää, että kasvattajat ottavat päivästä aikaa ja istuvat lasten kanssa leikkiin oli se sitten pelailua tai mielikuvitusleikkiä. Pienetkin leikkihetket lasten kanssa voimistavat vuorovaikutusta ja sen laatua sinun ja lapsen välillä. Huomion kiinnittämien leikkiin on tärkeää varhaiskasvatuksenammattilaisena. Leikkiä tulee havainnoida ja valvoa, jotta kasvattajana voi ymmärtää lapsien väliset suhteet ja leikkitaitojen tason. Nämä auttavat omassa pedagogisessa työskentelyssä luomaan kehittävää ja stimuloivaa toimintaa ja leikkiä lapsille.

Lastentarhaopettajienliiton puheenjohtaja Anita Pakanen on kirjoittanut Leikkipäivä sivustolla artikkelissaan.

“Leikkiminen on keino, jonka avulla opitaan toimimaan toisten kanssa. Leikissä opitaan neuvottelemaan, tekemään myönnytyksiä ja odottamaan omaa vuoroa. Vertaissuhteilla on tunnetusti hiova vaikutus ja leikkitovereiden merkitys esimerkiksi kielen oppimisessa ovat tunnistettuja asioita.” Anita Pakanen Lastentarhaopettajienliito

Pakanen huomio mielestäni tärkeästi leikin pedagogisia puolia ja vertaissuhteiden huomioimisen tärkeyden. Leikkiessä lapselle muodostuu tärkeät vertaissuhteet muihin lapsiin. Näiden kautta hän oppii leikin monet ulottuvuudet, käytössäännöt ja mielikuvitusleikin tuomat tunteiden käsittely mahdollisuudet.

Lasten kanssa leikkimisestä ja sen hyödyistä on myös rantautunut Suomeen hanke Leikitään ja Keskitytään- hanke. Hankkeessa tutkitaan keskittymisen ja rauhoittumisen parantumista leikin avulla perheissä, joissa vanhemmat kokevat omat lapsensa vilkkaiksi. Hankkeessa ideana on, että vanhemmat/vanhempi leikkii lapsensa kanssa joka päivä 30 minuuttia seitsemän viikon ajan. Yle uutisoi hanketta myös artikkelilla, mistä oli mielenkiintoista lukea yhden osallistuneen perheen äidin mietteitä hankkeesta. Hän koki, että tästä oli apua lapsen kanssa pärjäämisessä, tunnereaktioiden ymmärtämisessä kuin myös lapsen vilkkauden kanssa, kun keskittyminen parani. Mielestäni hankkeen idea on loistava tapa myös lisätä vanhempien yhteistä aikaa lapsien kanssa, koska lapsiperhe arki on usein hektistä. Lasten kanssa leikkimiseen olisi hyvä vanhempien varata enemmän aikaa, koska ne ovat tärkeitä lapsen kehityksen kannalta ja vahvistavat vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta.

Heidi

Jätä kommentti

Vastaa