Pitkäaikaistyöttömien henkilöiden joukko on yhtä moninainen, kuin työssäkäyvienkin. Työttöminä on ihmisiä jokaisesta koulutustasosta ja ikäryhmästä. Pitkäaikaistyöttömien enemmistö koostuu henkilöistä, jotka ovat motivoituneita ja työorientoituneita ja suhtautuminen työllistymiseen on positiivisen toiveikas. Voidaan todeta, että vaikka työttömyys olisi pitkittynyt pitkäaikaistyöttömyydeksi, näissä työn hakijoissa on työvoimapotentiaalia. (Pitkäaikaistyöttömien joukossa paljon työvoimapotentiaalia 2019.)
Ihmisen työkyky koostuu monesta tekijästä. Terveys ja toimintakyky muodostavat työkyvyn perustan. Osaaminen, jonka pohjana on peruskoulutuksen lisäksi ammatillinen tieto ja taito sekä uusien työmallien omaksuminen vahvistavat kykyä työhön. Myös työn mielekkyys ja arvot sekä asenteet vaikuttavat kokemukseen työstä ja omasta toimintakyvystä. Voidaan olettaa, että jos työn kokee itselleen mielekkäänä ja haasteellisuudeltaan sopivana, se toimii työkykyä vahvistavana. Jos taas työ tuntuu pakolta osana elämää, eikä vastaa omia odotuksia, heikentää se varmasti työkykyä. (Työkyky.)
Osatyökykyisyys
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ”osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen”. Osatyökykyiselle ei kuitenkaan ole erityisen virallista ja yksinkertaista määritelmää, eikä osatyökykyisistä työn hakijoista ole tarkkaa tilastoa. Osatyökykyisyyden arvioidaan koskettavan melko monia työikäisiä, ainakin työuran jossain vaiheessa.
Osatyökykyisyys on moninaista, ja sitä on monenlaista. Osatyökykyisiksi voidaan ajatella ihmiset, joilla on jokin vamma, pitkäaikaissairaus tai jonkin kriisin elämässään kokeneet. Osatyökykyinen voi olla myös pitkäaikaistyötön, jonka työ- tai toimintakyky on alentunut sairauden tai sosiaalisten syiden vuoksi. Elämän aikana ihmisen työkyky voi vaihdella ja osatyökykyisyys voikin olla hetkellistä, tilapäistä.
Nykytyöelämän joustavammat mahdollisuudet ja monipuolistuminen vaikuttavat positiivisesti niihin osatyökykyisiin, joille etätyömahdollisuus tai lyhyempi työviikko on ratkaisevassa asemassa, jonka avulla he selviytyvät työstään. Joustavalla mallilla, jossa työ ja arki voidaan yhdistää erityisjärjestelyin, voidaan ehkäistä myös uupumusta tai muista mielenterveyden haasteista johtuvaa työkyvyttömyyttä, jotka ovatkin työterveyslaitoksen arvioin mukaan yksi merkittävimmistä työkyvyttömyyden aiheuttajista.
Osatyökykyisyyttä ja vaikeasti työllistyvien tukemiseen on vielä vuoden 2022 käynnissä sosiaali- ja terveysministeriön avustusohjelma nimeltään -Paikka auki-. Se pyrkii tukemaan kohderyhmää työllistämällä ja tarjoamalla työpaikkoja eri sosiaali- ja terveysalan järjestöissä̈. Suosittelen tutustumaan Paikka auki– avustusohjelman verkkosivustoon, jos haluat saada lisää tietoa tai kokemustoimijoiden ajatuksia avustusohjelman vaikutuksista työllistymiseen.
Työkyvyttömyys
Suomessa on työttömien ryhmä, joiden työkyky ei mahdollista työllistymistä. Ja kuten työkykyisten ja osatyökykyisten, myös työkyvyttömien joukko ei ole yhtenäinen. Osa työkyvyttömistä ovat henkilöitä, jotka ovat olleet jo sairauspäivärahalla enimmäisajan, mutta saaneet hylkäävän päätöksen työkyvyttömyyseläkettä hakiessaan, ja siirtyneet vaihtoehtojen puuttuessa työttömiksi. Toisekseen joukosta löytyy ihmisiä, joiden työkyvyttömyys on jäänyt piiloon. Näiden ihmisten toimeentulona on ollut mahdollisesti jo useampia vuosia työttömyysetuus, vaikka heillä todennäköisesti on myös terveyteen ja työkykyyn liittyviä ongelmia. He eivät kuitenkaan ole jostain syytä hakeutuneet terveyspalveluiden tai työkyvyttömyysetuuksien piiriin. Useissa tutkimuksissa on todettu, että pitkäaikaistyöttömillä on melko paljon jäänyt havaitsematta terveysongelmia, erityisesti mielenterveyden haasteita.
Noin 20 000 ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle joka vuosi. Työkyvyttömyyseläkettä hakee suurempi joukko, mutta hakemuksista hyväksytään noin 70 %. Työttömyystaustaiset hakijat ovat se ryhmä, jotka tyypillisimmin saavat kielteisiä päätöksiä. Heidän terveyden- ja sairauksien hoito tai kuntoutus on usein ollut niukkaa, tai se on puuttunut kokonaan. (Bolmgren & Hiljanen 2020.)
Valitettavasti on myös niitä henkilöitä, joiden siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle ei mahdollistu byrokratian ja säädösten vuoksi, saati inhimillisesti. Yksi heistä on Twitterissä kommentoiva “Nanni”, jonka twiitti kuului muutama päivä sitten näin ”300 päivää sairauspäivärahaa tulee täyteen ja olet palliatiivisessa hoidossa. Sun tarvitsee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, jos haluat saada jotain rahaa. Sitten sinun pitää hakea työkyvyttömyyseläkettä, jossa käsittelyajat ovat kuukausia. Tällä hetkellä teet kuolemaa. Onko tässä järkeä?”.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!