Puhutaan paljon negatiivisesti internetin käytöstä ja sen lisääntyneen käytön ongelmista. Näitä aloin selvittämään ja haastattelemaan nuoria. Peilaten tutkimaani tietoa old-shcool aikaan, eli aikaan, jolloin itse olin nuori. Opiskellessa menimme kirjastoon etsimään tietoa, ellei tietoa löytynyt kotona olevista sanakirjoista. Miten helppoa nykyään on löytää tietoa ja pysyä ajan tasalla! Meidän on opittava somenkäyttöä enemmän. Siitä onkin kehitteillä monia tutkimuksia ja hankkeita. Oulun yliopistolla, Turun yliopistolla ja Sosped- säätiöllä on menossaan SomeSurvey2020 kysely internetin ja somen käytön yhteyksistä 18-35 vuotiaiden hyvinvointiin (Sosped 2020). Tämä on hyvä, koska tietoa tarvitaan, jotta saisimme turvallisen käytön käyttöohjeet.
Mitä aktiivisempi käyttäjä on sitä enemmän siitä voi olla haittaa. Sosiaalinen media on toki hyvä renki, mutta pahimmassa tapauksessa huono isäntä. Somessa jaettua tietoa tulee käyttää harkitusti. Ihmisten pitäisi muistaa tietty herkkyys käytön kanssa. Kaikkea ei kannata ottaa vakavasti ja henkilökohtaisesti.
Erilaiset kanavat ovat myös yhdistäneet ihmisiä. On jaettu tietoa urheilusta ja on pystytty osallistumaan näihin myös kannattajan roolissa etänä. Kaikki lajit eivät pääse valtamediaan, jolloin eri kanavat lähettävät suoria lähetyksiä meneillään olevista otteluista ja kilpailuista.
Vaikuttamisen määrä on myös lisääntynyt. Pandemian aikoina, se on lisännyt osallisuuden erilaisiin tapahtumiin ja mahdollistanut muun muassa koulunkäynnin reaaliaikaisena. Monet yritykset ovat pystyneet käymään neuvotteluita etäyhteyden välityksellä.
Saksalainen tutkimus kertoi vuonna 2020 sosiaalisen median käytön monipuolisuuden olevan yhteys lisääntyneeseen masennus oireisiin sekä myös ahdistukseen. Näihin ja niihin liittyviin pelkoihin, samaa herkkyyttä on käytettävä myös tässäkin. Tieto ja tietoisuus myös lisää turvallisuuden tunnetta ja hyvät uutiset lisäävät toivoa. Oxford English Dictionary sanakirja nimesi doomscrolling-sanan (tuomioselailu) vuonna 2020 yhdeksi vuoden sanoista ja se on lisätty sanakirjaan. On hyvä rajoittaa s-median käyttöä, jos käyttö menee ns. päämäärättömäksi surffailuksi. (Merinen 2022.) Nostin tämän siksi, että sana oli itselleni uusi.
Jotkut nuoret ovat myös kertoneet fyysisen kiusaamisen loppuneen ja sen muutenkin vähentyneen. Etäkoulu oli heille helpotus. Mielestäni nuorilla voisi tulevaisuudessa olla mahdollisuus suorittaa koulu tarvittaessa myös etänä.
Siinä missä siellä nostetaan kehonegatiivisuutta, siellä on myös paljon kehopositiivisuutta. Erilaisilta kanavailta löytyy paljon mielenharjoituksia, jumppavideoita ja ohjeita terveyteen liittyvissä asioissa. Myös nuoret ja monet aikuiset ovat löytäneet vertaisryhmiä. Pandemia aikoina tämä on ollut jopa pelastus, jotta kontaktit ihmisiin ovat säilyneet, tämä on verrattavissa face to face kontakteihin. (Haikola & Tyni 2021.)
Merinen, V. 2022. Helsingin sanomat. Miksi synkkien uutisten imuun jää koukkuun? Psykoterapeutti kertoo, mihin merkkeihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos kännykkä on koko ajan kädessä. Viitattu 4.3.2022.
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008648287.html
Haikota, A. & Tyni, V. 2021. Somen molemmat puolet 3.3.2022.
https://psykologilehti.fi/somen-molemmat-puolet/
Sosped 2020. Sosped ja Oulun yliopisto selvittävät internetin ja somen käytön yhteyksiä hyvinvointiin – kysely auki 18–35-vuotiaille. Viitattu 5.3.2022.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että internet on hyvä renki, mutta huono isäntä. Pandemian aikana se on ollut korvaamaton apu sosiaalisessa kanssakäymisessä ja onhan etäkokouksia toki hyödynnetty jo ennen pandemiaakin, koska se tehostaa työajan käyttöä, kun ei osallistujien tarvitse matkata mihinkään. Tosin huonona puolena tässäkin on se, että tehokkuuden ja taloudellisuuden nimissä vähennetään sitä face to face sosiaalista aikaa, mikä mielestäni on myös tärkeää. Kokoukset ja palaverit ovat ehkä ok etänä, mutta esimerkiksi psykologien ja terapeuttien vastaanotot etänä eivät mielestäni palvele enää 100 prosenttisesti tarkoitustaan; moni sanaton viesti jää vastaanottamatta kun tavataan netin välityksellä.
Nostaisin internetin hyviin puoliin vielä erilaiset vertaistukiryhmät, joita on useita. Niitäkin on tietysti moneen lähtöön, mutta hyvin ylläpidettyinä ne ovat loistava tuki ja apu. Itsekin olen mukana useammassa ja se tuki ja ihan konkreettiset arjen ongelmien vinkit niissä ovat korvaamattomia! Ja mainitsemasi fyysisistä ominaisuuksista kiusaaminen on netissä vähäistä, kun itse voi vaikuttaa, paljonko tietoa itsestään sinne lataa.
Hyvä kirjoitut someen liittyen. Nykypäivänä itsekkin käyttää paljon somea ja välillä huomaa kuinka onkin muka paljon puhelimella tai koneella. Lapset mukaan lukien.
Somessa on nykyään enemmän nostettu esimerkiksi kehopositiivisuutta esiin ja se on mielestäni hyvä asia teineille. Huomaan omassa tytössäni negatiivisuutta kroppaan kohtaan, mikä tosin saattaa kuulua ikäänkin (teini). Tästä ollaan käyty pitkiäkin keskuteluja ja perusteltu somessa näkemää. Somessa toki on huonona puolena esimerkiksi tiktok, jossa näkyy kaikkenlaisia videoita, jossa tapahtuu myös paljon nettikiusaamista.
Etäkoulu ei meidän nuorilla toiminut, oli haastavaa kun on nepsy taustaa. Itse taas kuitenkin pidän tästä vaikka ajoittain meinaa olla itselläkin haastavaa ymmärtää ohjeistuksia ja keskittyminen on huonoa etätunneilla. Mutta moni muu asiaa mikä hoituu etänä, on ihan superjuttu. Esimerkiksi, Terapia.
Hyvin sanottu “netti hyvä renki, mutta huono isäntä”. Se on justiin noin.