Mitä on rasismi?

Olen toisen vuoden sosiaalialan opiskelija Tikkurilan Laureassa ja tehdessämme ryhmätyönä tätä blogia turvapaikanhakijoista, päätin kirjoittaa hyvinkin isosta asiasta monen Suomeen tulleen monikulttuurisen turvapaikanhakijan elämässä; rasismista. Nykypäivänä rasismista on tullut jo yleisesti ottaen yhteiskunnassamme paheksuttua, mutta siltikin arkipäivän rasismia tapahtuu jatkuvasti. Rasismi on määritelmänä jo niin laaja, että päätin käyttää ensimmäisen blogi-kirjoitukseni pelkästään sen purkamiseen. Seuraavassa blogissani keskityn siihen, miten voimme kohdata monikultturiset turvapaikanhakijat kunnioittavasti sekä siitä, miten voimme kaikki konkreettisilla teoilla työskennellä rasismia vastaan.

Rasismista yleisesti

Rasismi voi olla esimerkiksi vihapuhetta, syrjintää tai jopa väkivaltaa sekä erilaisia käytäntöjä, jotka sulkevat osan ihmisistä ulos. Rasismia voi ilmetä yksilöiden tai ryhmien välillä ja se voi olla tahallisia tekoja, sekä tahattomia ennakkoluuloihin ja pelkoihin perustuvia rodullistavia käytöksiä. Rasismin vakavuuden ja laajuuden hahmottavat parhaiten henkilöt, joihin rasismi kohdistuu ja siksi näiden asioiden kanssa tulisi kuunnella juurikin heitä.

Pahin ja ikävä kyllä yleisin rasismin muoto on rakenteellinen rasismi, joka tarkoittaa siis sitä, että rasismi on muodostunut systeemiksi, jossa politiikka, instituutiot, käytännöt, kulttuuri sekä normit ylläpitävät rodullistettuja yhteiskunnallisia valta-asetelmia. Näitä rakenteita on yhä olemassa sekä kouluissa, että työelämässä, kuin myös muissa julkisissa palveluissa. Rodullistetut ihmiset voivat joutua hyvinkin kamaliin ja vaarallisiin tilanteisiin tämän johdossa, jos kohtaavat rasismia esimerkiksi julkisessa terveydenhuollossa.

Rodullistaminen, mikroaggressiot ja valkoisuusnormi

Rodullistamisella tarkoitetaan prosessia, jonka kautta ihmisiin liitetään esimerkiksi ihonvärin tai oletetun etnisen taustan takia oletuksia, stereotypioita, ennakkoluuloja tai hierarkioita, jotka voivat liittyä esimerkiksi ihmisen moraaliin, kykyihin tai tapakulttuuriin. Rodullistamista voi tapahtua esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, kun Suomessa syntynyt henkilö kokee ulkonäkönsä tai vaikkapa nimensä vuoksi jatkuvaa ulossulkemista arjessa. Tämä rodullistamisprosessi johtaa rasistiseen ja syrjivään toimintaan, eli siihen, että stereotypioiden pohjalta ihmisiä kohdellaan tahallisesti tai tahattomasti eriarvoisesti.

Mikroaggressioksi taas kutsutaan sellaista tahallista tai tahatonta toimintaa, jolla ylläpidetään rasistisia tai muuten syrjiviä stereotypioita. Tällaista voi tapahtua esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa ei-valkoiseksi rodullistettu ihminen puhuu suomea ja valkoinen ihminen kehuu, kuinka hyvin hän puhuu suomea. Tämä osoittaa, että kehujan mielestä ei-valkoinen ihminen ei voisi puhua suomea äidinkielenään. Tällainen harmittomaksi koettu kommentti voi olla hyvinkin harmillista ja toiseuttavaa.

Valkoisuusnormista puhuttaessa ei puhuta oikeastaan niinkään ihonväristä, vaan ennemmin näkymättömistä sosiaalisista hierarkioista ja valtasuhteista, joissa länsimaalaisuus nähdään yhteiskunnallisia rakenteita määrittelevänä normina. Usein tämä normatiivisuus tulee esiin vasta sitten, kun se tehdään näkyväksi.

Lähteet:

https://syrjinta.fi/rasismi

https://www.istockphoto.com/es

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

1 ajatus aiheesta “Mitä on rasismi?”

  1. Rasismi on aina ajankohtainen aihe. Avasit Riina hienosti rasismin eri muotoja. Olin kuukausi sitten vaihdossa Teneriffalla, jossa yhden päivän teemana oli rasismi. Meitä oli 18 kurssilaista 9 eri Euroopan maasta keskustelemassa asiasta. Saimme erilaisia teemoja käsiteltäväksi ryhmissä ja yhtenä tehtävänä oli määritellä 4 eri termiä, jotka olivat: aktiivinen rasismi, passiivinen rasismi, aktiivinen anti-rasismi ja passiivinen anti-rasismi. Näistä termeistä piti vielä keksiä esimerkit. Asiaa pohtiessamme meille nousi kysymys; jos huomaat esimerkiksi jotakuta kiusattavan ihonvärinsä vuoksi, etkä puutu siihen, onko kyseessä passiivinen rasismi? Tekeekö ihmisestä rasistin se, että et tee mitään, vaan käännät katseesi pois? Tekeehän se.
    Meille ajatuksiaan tuon päivän aikana jakoi myös Vicky, joka oli tullut Teneriffalle pakolaisena Senegalista. Keskustelimme siitä, miten on soveliasta ja toivottavaa kutsua esimerkiksi Senegalista tulleita henkilöitä ja opinkin uuden termin POC, people of colour, siksi he haluavat itseään kutsuttavan.
    Vicky esitti meille myös esimerkin siitä, miten sana tai ilmaisu voidaan kokea rasistisena. Sanasta exotic käytiin pitkään keskustelua ryhmässä; Vicky kuvasi sanan tarkoittavan jotakin halpaa, jotakin sellaista, jota on vapaus käyttää hyväksi, sana, jolla on seksuaalinen vivahde ja joka halventaa sitä mihin sillä viitataan. Eurooppalaisina me ryhmäläisemme emme oikein tätä ymmärtäneet, koska meille eksoottisuus merkitsee yleensä jotakin lämmintä, uutta, mukavaa. Minulle Teneriffa oli eksoottinen lomakohde. Tämä siis esimerkkinä, kuinka sanomisesi, tekemisesi tai tekemättä jättämisesi voi jonkun silmissä olla rasistista, vaikka et sitä itse sellaiseksi koe.

Kommentoi