Turvapaikanhakijoiden opiskelumahdollisuudet Suomessa

Kun puhutaan turvapaikanhakijoista ja opiskelusta, monelle tulee ensimmäisenä mieleen suomen kielen opiskelu. Suomen kielen taito onkin tietenkin tärkeä asia kotoutumisen ja Suomessa työskentelyn kannalta mutta harva tietää tai tulee edes ajatelleeksi, että turvapaikanhakijoilla on myös muita opiskelumahdollisuuksia. Jonkin verran perehtymistä aihe kuitenkin vaatii ennen opiskelupaikan vastaanottoa.

Lue lisää Turvapaikanhakijoiden opiskelumahdollisuudet Suomessa

Tervetuloa! Toinen todellisuus -blogin esittely

Heippa hei! 

Olemme neljä ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijaa Laurean Tikkurilan kampukselta. Blogissamme aiomme perehtyä monipuolisesti pakolais- ja turvapaikanhakijaperheiden elämään sekä täällä Suomessa että matkalla Suomeen. Lisäksi selvitämme aiheeseen liittyvää terminologiaa ja perehdymme siihen, millaisia palveluja Suomessa järjestetään tänne pakolaisina tulleille perheille. Käsittelemme blogiteksteissämme esimerkiksi mitä tapahtuu, jos turvapaikanhakija tekee rikoksen tai kuuluu seksuaalivähemmistöön ja pääsemmepä myös haastattelemaan yhtä turvapaikanhakijana Suomeen tullutta henkilöä.

Toivottavasti viihdyt blogin parissa, tervetuloa mukaan!  

Pakolaiset – Mielenterveyden rooli kotoutumisen onnistumisessa

Pakolaisuus ja siihen suhtautuminen on jo pitkään, erityisesti vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen, jakanut mielipiteitä arjessa ja politiikassa. Lähiaikoina pahentunut Afganistanin tilanne ja sen mukana tuleva pakolaisaalto on herättänyt taas kiihtyvää keskustelua pakolaisuuteen liittyvistä aiheista. Tämä keskustelu vaikuttaa ihmisten tietoisiin tai vähintäänkin alitajuisiin ajatuksiin pakolaistaustaisista ihmisistä sekä yksilöinä, että ihmisryhmänä. On paljon mielipiteitä ja myöskin huolia siitä, pystyvätkö pakolaiset sopeutumaan ja kotoutumaan kunnolla suomalaiseen yhteiskuntaan, ja jos ei, niin mitä kaikkea siitä seuraa. Tämä huoli on aiheellinen ja ymmärrettävä. Tämänkaltaisten huolten takia tarvitaan kuitenkin nykyistä laajempaa ymmärrystä siitä, millaiset asiat uhkaavat ja mitkä taas edistävät kotoutumista, jotta sopeutumisen haasteisiin liittyviä vääristyneitä ennakkoluuloja voidaan minimoida. Uuteen yhteiskuntaan sopeutuminen voi olla pakolaistaustaisille haasteellista tai hidasta monesta eri syystä, mutta pakolaiskokemukseen liittyvät mielenterveysriskit ovat todella suuressa roolissa.

Lue lisää Pakolaiset – Mielenterveyden rooli kotoutumisen onnistumisessa

Erilaiset kokemukset

Hei

Olemme kaksi sosionomin polkuopiskelijaa Tikkurilan kampuksella. Erilaiset kokemukset blogissa käsittelemme maahanmuuttajien elämäntilanteita Suomessa, maahanmuuttajien kokemuksia kotoutumisessa, kirjoitamme turvapaikanhakijoiden ja turvapaikkaprosessin elämänkokemuksesta vastanottokeskuksessa.

Kuva, Diversity
Lue lisää Erilaiset kokemukset

“En ole rasisti, mutta…” – suomalaiset ja maahanmuutto

Kuva: Pixabay

Kukaan suomalainen ei ole voinut välttyä turvapaikanhakijoihin liittyvästä uutisoinnista viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2014 Euroopassa alkanut pakolaiskriisi toi Suomeen kymmenkertaisesti edellisvuosiin verrattuna turvapaikanhakijoita sekä herätti uusia kysymyksiä. Maahanmuutosta tuli yhä suurempi poliittinen keskustelunaihe, joka alkoi myös jakaa mielipiteitä. Nämä mielipiteet alkoivat näkyä myös mediassa polarisoituneina kannanottoina. Millaisessa valossa suomalainen media esittää turvapaikanhakijat?

Lue lisää “En ole rasisti, mutta…” – suomalaiset ja maahanmuutto

Miksi traumatisoituneet turvapaikanhakijat jäävät ilman apua?

Kuva: Pixabay

Suurin osa Suomeen saapuvista pakolaisista on kokenut kotimaassaan järkyttäviä asioita, joita monen suomalaisen on tarvinnut nähdä vain elokuvissa tai lukea uutisista: sotaa, kuolemia, seksuaalista väkivaltaa ja kidutusta. Herääkin kysymys: miten pakolaiset ja turvapaikanhakijat selviävät kokemistaan kauheuksista ja miten he elävät normaalia elämää joukossamme muistot verkkokalvoille piirtyneinä?

Joka neljännellä on diagnosoitavissa oleva mielenterveyden häiriö

Tilastojen perusteella pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tyypillisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen artikkelin mukaan jopa neljänneksellä on diagnosoitavissa mielenterveyden häiriö, minkä lisäksi vielä useammalla ilmenee oireita. Tämä on hyvin huomattava määrä, ja siihen tulisi puuttua.

Kuten alussa jo mainitsin, hyvin moni, jopa kolme neljästä on kokenut järkyttäviä tapahtumia vanhassa kotimaassaan. Pakomatka itsessäänkin on hyvin vaarallinen ja siihen kuuluu usein vanhan kodin ja ihmissuhteiden jättäminen taakse. Lapset tekevät usein matkaa yksin ja heidät voidaan erottaa perheestään. Kaikki eivät selviä edes perille asti. Kaikkien kotimaassa sekä pakomatkalla kohdattujen asioiden lisäksi Suomeen saavuttuaan pakolaiset kokevat usein yksinäisyyttä sekä syrjintää yhteiskunnasta ja rasismia.

Toiset sairastuvat mielenterveyden häiriöihin ja toiset eivät. Ratkaisevina tekijöinä toimivat usein tapahtumien voimakkuus sekä toistuvuus, yksilölliset tekijät sekä turvaverkko eli turvapaikanhakijan tai pakolaisen saama tuki.

Tästä kaikesta voisi ajatella, että pakolaiset sekä turvapaikanhakijat käyttäisivät mielenterveyspalveluita huomattavasti enemmän. Totuus on kuitenkin toinen. Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista vain 9% käyttää mielenterveyspalveluita.

Miksi turvapaikanhakijat eivät käytä mielenterveyspalveluita?

Syitä tähän hämmästyttävän pieneen lukuun voidaan katsoa olevan useita. Esimerkiksi pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla tyypillinen mielenterveyden häiriö post-traumaattinen stressihäiriö voi olla vaikea tunnistaa ja täten hoitaa. Henkilöillä itsellään ei välttämättä itsellään ole tietoisuutta mielenterveyspalveluista. Näiden syiden lisäksi esimerkiksi tulkkauksen puute voi olla osasyy siihen, ettei hoitoon hakeuduta. Lisäksi kulttuuriset tekijät sekä stigma vaikuttavat hoitoon hakeutumiseen.

Mitä voimme tehdä tilanteen korjaamiseksi?

Mitä voisimme tehdä, jotta voisimme tukea pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden mielenterveyttä nykyistä paremmin? Sosiaalialan ammattilaisina pakolaisten kokemuksia ja omaa kulttuuria tulee kunnioittaa. Mielenterveyden häiriöistä sekä oireista että palveluista kertominen ja tukeminen palveluiden käyttöön. Tulkkipalvelut ovat tärkeässä roolissa, jos yhteistä kieltä ei löydy. Arkipäivän kohtaamiset ovat ratkaisevassa asemassa kun katsotaan, tuleeko turvapaikanhakija kohdatuksi arvokkaasti.

Suomeen 2010-luvun puolessa välissä rantautunut pakolaiskriisi ei näytä loppumisen merkkejä, ja tästä syystä meidän on onnistuttava reagoimaan näihin uusiin haasteisiin. Kaiken kaikkiaan meidän tulisi katsoa järjestelmäämme ja tarjota apua yhä useammalle turvapaikanhakijalle, jotta heidän kotoutumisensa onnistuisi paremmin.

Lähteet:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020. “Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveys” https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-mielenterveys/turvapaikanhakijoiden-ja-pakolaisten-mielenterveys

Castaneda, Anu E. jne. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa – PALOMA-käsikirja. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136193/7.8.PALOMA_KA%cc%88SIKIRJA_WEB.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Lue lisää Miksi traumatisoituneet turvapaikanhakijat jäävät ilman apua?