Turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (2019, 261) mukaan kolmasosa Suomeen tulleista aikuisista turvapaikanhakijoista kokee terveytensä keskitasoiseksi tai huonoksi. Nuorista ja alakouluikäisistä turvapaikanhakijoista alle viidesosa kokee terveytensä keskitasoiseksi tai huonoksi. 0-6 –vuotiaiden joka kymmenes vanhempi kokee lapsensa terveyden keskitasoiseksi tai huonoksi.

Turvapaikanhakijoiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. huoli perheestä ja läheisistä, pitkä hakuprosessi turvapaikkaan liittyen sekä hakuprosessin aiheuttama epävarmuus. Lisäksi hyvinvointiin voi vaikuttaa myös koettu syrjintä. Turvapaikanhakijoiden terveyttä edistäviä tekijöitä ovat puolestaan esimerkiksi psykososiaalisen tuen saaminen, tiiviit perhesuhteet, uudet ihmissuhteet, aiempi koulutustaso, kielitaito sekä tunne itsenäisestä pärjäämisestä. Turvapaikanhakijoiden terveydessä ja hyvinvoinnissa merkittäviä asioita ovat infektiotaudit ja rokotukset, mielenterveys sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys (THL 2022.) Nämä tekijät on syytä huomioida turvapaikanhakijoiden terveydenhuollossa, jotta voimme edistää heidän hyvinvointia.

Infektiotaudit

Turvapaikanhakija voi tulla Suomeen sellaiselta alueelta, jossa esiintyy tartuntatauteja enemmän kuin Suomessa. Kotimaassa turvapaikanhakijoille ei ole välttämättä pystytty tarjoamaan tarvittavia rokotuksia kriisin ja vaikeiden olosuhteiden vuoksi. Tämän vuoksi aiempien rokotustietojen selvittäminen Suomessa on haasteellista. Suomessa turvapaikanhakijoille tarjotaan mahdollisuutta osallistua tartuntatautien seulontaan ja rokotuksiin. Näiden avulla voidaan ehkäistä tartuntatautien leviämistä sekä hoitaa todettuja tartuntoja (THL 2022.)

Mielenterveys sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys

Useat turvapaikanhakijat ovat kokeneet kotimaassaan sotaa, väkivaltaa, kidutusta ja mahdollisesti vaarallisen pakomatkan. Näiden syiden vuoksi turvapaikanhakijoilla voi olla mielenterveysongelmia ja psyykkistä kuormitusta. Lisäksi turvapaikanhakijat voivat kohdata uudessa maassa haastavia asioita, jotka voivat kuormittaa henkilön mielenterveyttä. Esimerkiksi pitkä hakuprosessi turvapaikkaan liittyen voi aiheuttaa kuormitusta ja vaikuttaa turvapaikanhakijan mielen hyvinvointiin. Tämän vuoksi on tärkeää, että turvapaikanhakijoiden mahdolliset mielenterveyshaasteet tunnistetaan ja ohjataan oikean avun piiriin (THL 2022.)

Turvapaikanhakijoiden tieto sukupuolitauteihin ja raskaudenehkäisyyn liittyen voi olla vaihtelevia. Turvapaikanhakijan tietotaitoon vaikuttaa mm. henkilön koulutustausta ja lähtömaa. Useat henkilöt tulevat maista, joissa seksuaali- ja lisääntymiskasvatuksen ohjaus ja neuvonta on vähäistä.  Tämän vuoksi on tärkeää, että turvapaikanhakijoille tarjotaan tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyen (THL 2022.)

Turvapaikanhakijoiden terveydenhuoltoon kannattaa investoida

Blogin alussa mainittiin, että moni turvapaikanhakija tulee maista, joissa terveydenhoitopalvelut ovat rajoitettuja ja puutteellisia maan tilanteen vuoksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että turvapaikanhakijoille tarjotaan Suomessa välttämätön sairauden- ja terveydenhoito. Turvapaikanhakijoiden sairauden- ja terveydenhoidon tarjoaminen on koko yhteiskunnan kannalta kannattavaa, koska näillä toimenpiteillä voimme ehkäistä esimerkiksi mahdollisten tarttuvien tautien leviämistä yhteiskunnassamme ja toisaalta terveysongelmiin päästään puuttumaan niin pian kuin se on mahdollista.

Turvapaikanhakijoiden henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on myös yhtä tärkeää kuin fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen. Useat turvapaikanhakijat ovat kokeneet kotimaassaan esimerkiksi sotaa tai vainoamista ja nämä voivat vaikuttaa henkilön mielenterveyteen. Huolehtimalla turvapaikanhakijoiden mielenterveyspalveluista, voidaan vaikuttaa siihen, että turvapaikanhakijat voivat paremmin ja heillä on edellytyksiä sopeutua uuteen elinympäristöönsä. Hyvinvoivat turvapaikanhakijat pystyvät paremmin integroitumaan yhteiskuntaamme ja siten olemaan myös jonain päivänä tuottavia yhteiskuntamme jäseniä.

Lähteet

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2022. Viitattu 13.2.2022. https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/turvapaikanhakijat/turvapaikanhakijoiden-terveys-ja-hyvinvointi

Skogberg, N., Mustonen, K-L., Koponen, P., Tiittala, P., Lilija E., Omar, A., Snellman, O., Castaneda, A. 2019. Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi. Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista. Helsinki: PunaMusta Oy.

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!