E-urheilua ja nuorisotyötä

Nuorisotyön tekemiseen etsitään jatkuvasti uusia tapoja ja keinoja, joista yhdeksi on viime vuosien aikana muodostunut e-urheilu eri muodoissa. Digitaaliseen pelaamiseen liittyy usein paljon ennakkoluuloja ja halusinkin kirjoittaa aiheesta blogiimme, koska haluan tuoda e-urheilun harrastamisen positiiviset puolet esiin sekä lisätä tietoisuutta sen mahdollisuuksista. Tässä postauksessa tutustutaan e-urheiluun käsitteenä sekä siihen minkälaisia mahdollisuuksia ja hyötyjä se on tuonut mukanaan nuorisotyön tekemiseen.

Kuva: Pixabay.com

Ei, sinun ei tarvitse olla ammattilainen kutsuaksesi itseäsi e-urheilijaksi. E-urheilua voi harrastaa kuka tahansa, joka käyttää tietoteknistä laitetta pelatakseen. Pelata voi joko yksin tai yhdessä, lähiverkossa (eli LAN:ssa) tai internetin välityksellä. Urheilu määritelmänä tulee mukaan kuvioon, kun puhutaan kilpaa pelaamisesta, joko toisia vastaan tai pelin asettamaa haastetta vastaan. Aktiivisesti, eli kerran tai useammin kuukaudessa, e-urheilu pelejä pelasi vuonna 2018 yli 80 000 10-75 vuotiasta suomalaista. Pelaaminen kehittää mm. reaktionopeutta ja keskittymiskykyä sekä opettaa yhteistyö- ja sosiaalisia taitoja. E-urheilu pelejä on monia erilaisia, kuten ajo-, ammunta- ja strategiapelit sekä tanssi- ja rytmipelit. SEUL:in eli Suomen elektronisen urheilun liiton netti sivuilta löydät kaiken mitä e-urheilusta voit haluta tietää lisää.

Nuorisotyö mahdollistaa e-urheilun harrastamisen mm. tarjoamalla pelaamiseen tiloja (tilalistaukseen tästä), muodostamalla joukkueita ja järjestämällä tapahtumia, esimerkiksi turnauksia ja kisakatsomoita. Nuorisotyö tarjoaa, pelilaitteiden käyttömahdollisuuden, mahdollisuuden tavata samoja kiinnostuksen kohteita omaavia nuoria, mahdollisuuden solmia elinikäisiä ystävyyssuhteita ja ennen kaikkea mahdollisuuden nauttia olostaan ja pitää hauskaa.  Nuorisotyön ja e-urheilun yhdistelmän etuna on nuorisotyön ammattilaisen tietämys pelikasvatuksesta (Pelikasvattajan käsikirjasta lisää tietoa), joka mahdollistaa turvallisen harrastamisen. Pelaaminen ja e-urheilu tuovat nuorisotyön pariin myös ne, joita nuorisotyö ei välttämättä muuten tavoittaisi. Etuna e-urheilun ja nuorisotyön yhdistämisessä on myös se, että tämä kaikki voidaan tehdä verkossa esimerkiksi Discordissa, Twitchissä tai muissa digitaalisissa palveluissa. Verkossa järjestettäviin palveluihin ei tarvitse osallistua omalla nimellä, vaan niin kuin pelimaailmassakin voit osallistua niihin keksimälläsi nimimerkillä.

Ammattilaiseksi, eli elantonsa pelaamalla tienaavaksi, e-urheilijaksi päätyy vain murto-osa harrastajista ja se vaatii kovaa työtä niin kuin mikä tahansa muukin työ. E-urheiluun liittyy kuitenkin paljon muutakin, kun vain pelaaminen ja pelit.  Joukkueita on tuhansia ja jokaisen takana organisaatioita ja sponsoreita, joissa työskentelee ammattilaisia eri osa-alueilla. Turnauksien järjestämiseen tarvitaan mediatuotantoa, markkinointia, suoralähetys eli stream osaamista, selostajia, analyytikoita, tulkkeja sekä muuta henkilökuntaa. E-urheilun harrastamisesta voi siis avautua monelle myös tulevaisuudessa osa- tai kokoaikainen työpaikka.

Toki nuorisotyön ammattilaisten kouluttaminen kuuluu asiaan, jotta työtä digitaalisesti voidaan tehdä tuloksellisesti. Maaliskuussa 2020 Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskuksiksi Helsingin kaupungin hallinnoiman Verken ja Oulun Kaupungin hallinnoiman Koordinaatin. Osaamiskeskuksien tavoitteena on kehittää nuorisoalan osaamista, asiantuntijuutta ja tiedonkulkua nuorisolain mukaisesti sekä lisätä nuorisoalan kasvatuksellista osaamista digitalisaatioon liittyen sekä tukea nuorisoalaa kehittämään palveluja ja toimintamuotoja, joissa hyödynnetään digitaalista mediaa ja teknologiaa. (Verke). Työ digitaalisen nuorisotyön mahdollistamiseksi jatkuu ja kehittyy siis jatkuvasti, hyvä niin!

Osallistu keskusteluun kommentoimalla ja kerro oma kokemuksesi E-urheilun tai digitaalisen pelaamisen harrastamisesta 😊

Palaillaan! Terkuin, Yzma

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

2 ajatusta aiheesta “E-urheilua ja nuorisotyötä”

  1. Nettipelaaminen voi ihmisellä näyttää monet puolensa. Se voi olla kaksiteräinen miekka, monipäinen hydra tai antiikin tarujen sankari.

    Olette blogissanne hyvin löytäneet pelaamisen positiiviset puolet, joten keskityn kommentissani lähinnä omiin, ehkä negatiivisempiin kokemuksiin.

    Parhaimmillaan pelaaminen on viihdyttävää, kehittävää ja jopa taloudellisesti kannattavaa. Pahimmillaan se passivoi muuhun elämään, koteloittaa ihmisen neljän seinän sisälle, koukuttaa ja näivettää. Alun pelipiiri on vuosien saatossa näivettynyt muutamaan satunnaiseen ja lopulta huomaat olevasi ainoa, joka yhä jauhaa sitä ikuista samaa.

    Oma kokemus alkoi vuonna 2006 World of Warcraftilla ja se oli menoa ensimmäisellä loggauksella. Koukutus jatkui noin kymmenisen vuotta, jona aikana vapaa-aikaan ei tuntunut muuta mahtuvan. Pelikavereita tuli ja meni, into WoWiin välillä laantui ja kokeilin muita MMO:ta, kun en enää muuta ymmärtänyt. Pelaamisesta oli tullut elämäni. Onneksi jotain positiivista sattui, joka tempaisi kertaheitolla pois pelaamisesta 🙂

    YLE:llä näytetty Logged In -sarja kuvasi hyvin realistisesti himopelaajien maailmaa ja arkea, raadollisesti jopa. Nettipelaamisessa on se ikävän hauska juju, että se ei vaadi suuria investointeja, eikä fyysisiä ponnistuksia. Ei ole mikään mahdottomuus istua 16 tuntia koneella grindaten, mutta sama tuskin onnistuu jalkapallotreeneissä tai kuntosalilla.

    Hienoisia merkkejä olen havainnut, että tietokonepeliriippuvuudesta on tulossa jonkinasteinen ongelma. Alle parikymppisten ongelmapelaaminen on helpommin havaittavissa ja siihen saumaan pitäisi pystyä puuttua. Vaan miten kaivaa se 26-vuotias gameri pimenneysverhojen takaa ulos happea saamaan, jos hänen ainoat ystävänsä viimeiset kahdeksan vuotta ovat olleet pelikavereita ympäri maata, maailmaa?

    Toivottavasti käsittelette tietokonepeliriippuvuutta laajemmin jossain blogissanne 🙂

    T. Samu

  2. Itse en ole koskaan, innostunut pelaamisesta oikeastaan missään e-urheilun muodossa, mutta mieheni kautta olen satunnaisesti ruvennut erillaisia pelejä katsomaan esim. encen pelejä. Mielestäni on hyvä lisätä e-urheilun tietoisuutta perusteellisemmin.

Kommentoi