Voimmeko pelastaa kaikki?

Asuessamme hyvinvointivaltiossa uppoutuneina omaan arkeemme ja omiin ongelmiimme on helppo olla ajattelematta kaikkea pahuutta, mitä maailma pitää sisällään. Meille ajatus sodasta ja sen tuomasta tuskasta voi tuntua kaukaiselta. Tai elämä mudasta ja kepeistä rakennetussa talossa, maassa jossa kapinallisjoukko voi tulla yöllä kotiisi, murhata perheenjäsenesi ja voit itse joutua seksiorjaksi. Tällaiset ihmiskohtalot eivät varmastikkaan ole mielessämme joka päiväisessä arjessamme.

Meille kaikille varmasti tutuin kriisi on Syyrian kriisi. Syyrian tilanteesta uutisoidaan paljon ja pakolaisten määrä on niin suuri että se pysyy ihmisten mielessä. Maailmassa on myös muita kriisejä joihin YK:n pakolaisjärjestö tarjoaa apuaan. Toiseksi suurin kriisi on ollut Etelä-Sudanin kriisi.

Etelä-Sudanin ja sen naapurimaiden tilanne on kehittynyt humanitaariseksi katastrofiksi. Joulukuussa 2013 alkaneen konfliktin myötä yli toista miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan. Koflikti on johtanut sisällissotaan joka on vaatinut satojatuhansia kuolonuhreja. Naapurimaihin paenneet ihmiset asuvat pakolaisleireissä ja valtaosa pakolaisista on naisia ja lapsia. Pakolaisuuden lisäksi ihmiset joutuvat taistelemaan nälkää ja sairauksia vastaan. Afrikan suurimpaan pakolaiskriisiin on nyt odotettavissa helpotusta. Sudanissa on tänä vuonna tehty rauhansopimus jonka toivotaan lopettavan väkivaltaisuudet.

Asuessamme turvallisessa Suomessa on tämän mittakaavan kriisit kaukana tavallisesta arjestamme. Työssämme tulevina sosionomeina voimme kuitenkin kohdata ihmisiä erilaisilla taustoilla ja näihin on tärkeä tutustua. Suosittelen tutustumaan Nakoutin tarinaan oheisen linkin takana.

https://www.unhcr.org/neu/fi/35181-siepattu-aiti-loysi-vihdoin-turvaa-suomesta-mutta-kaipaa-kovasti-lapsiaan.html

Pakolaisleiri Eritreassa. Kuva: pixabay

Omasta kodistaan ja kotimaastaan pakoon lähtevät ihmiset päätyvät usein pakolaisleireille joista heitä voidan uudelleen sijoittaa maihin jotka vastaanottavat pakolaisia kuten Suomeen. Pakolaisia vastaanotetaan maihin kuitenkin todella vähän tarvitavaan määrään nähden. Vuonna 2019 vain 4,5% tarvittavista uudelleensijoituksista toteutui. Valitettavasti tilanteeseen ei odoteta helpotusta.

Yli yksi prosentti ihmiskunnasta on joutunut siitymään pois kotimaastaan ja nykyään yhä harvempi pääsee palaamaan takaisin kotiin. UNHCR:n tekemän raportin mukaan näköpiirissä ei ole helpotusta pakolaisten ahdinkoon. Vielä 1990-luvulla 1,5 miljoonaa pakolaista pystyi palaamaan kotiin kun viime vuosikymmenen aikana tämä luku on pudonnut 385 000 henkilöön.

Tulevina sosionomeina kohtaamme varmasti työssämme ihmisiä jotka pakolaisena ovat Suomeen saapuneet. Emme pysty auttamaan kaikkia maailman pakolaisia mutta voimme panostaa kohtaamisiin jotka eteemme tulevat.

kuva: pixabay

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

1 ajatus aiheesta “Voimmeko pelastaa kaikki?”

  1. Nakoutin tarina oli sydäntä raastavaa luettavaa, luin lopun tarinasta itkien. Eikä itku meinaa loppua.
    Nämä ja monet muut vielä hirveämmät tarinat tulisi meidän oppia käsittelemään ja miettimään millä työkaluilla voimme auttaa hädässä olevia.
    Meidän tulisi ehdottomasti tutustua alueen historiaan ja kulttuuriin paremmin, jotta voimme ymmärtää heidän tarpeensa. Suomen päässä avunanto on jo paljon helpompaa, kun täältä löytyy rauha ja turvalliset puitteet.

Kommentoi