Kela ja THL ovat seuranneet vuosia 2001-2014 maahanmuuttaneiden pakolaisten työtuloja, työttömyyttä sekä perhevapaiden yleisyyttä. Tanja Nuotion kirjoittamassa artikkelissa todetaan, että tutkimusten mukaan naiset, jotka jäävät perhevapaille Suomeen muuttaessaan, ovat työllistymisen kannalta heikoimmassa asemassa. Heidän kohdallaan kotouttamisen keinot jäävät vähemmälle. Kysymys kuuluukin; pystytäänkö kotouttamista kohdentamaan nykyistä enemmän kotona lastensa kanssa oleville maahanmuuttaja-äideille?
Jos todistetusti kotuttamissuunnitelma ja siihen liittyvät toimenpiteet edistävät maahanmuuttajien työllistymistä, niin miksei tässä suunnitelmassa otettaisi huomioon molempien perheen aikuisten kielitaidon edistämistä kotoutumisen elementtinä. Artikkeli kertoo, että joissakin kunnissa järjestetään äideille kielenopetusta ja kurssien ajaksi lastenhoitoapua. Tarkemmin ei kerrottu, kuka järjestää kurssit ja kuka hoitaa lapset. Itse näkisin tässä oivan kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyökuvion. Niin lastenhoito kuin opetuskin voisi tulla kummaltakin taholta ja sillä olisi myös työllistävä vaikutus. Tässäpä hanke-ideaa eteenpäin vietäväksi?
Kuinka äidit sitten saataisiin tällaisen kielenopiskelun pariin? Olisiko tämä velvoittavaa toimintaa järjestäjälle, mutta myös osallistujille? Onko suurta vääryyttä velvoittaa asukas oppimaan uuden kotimaansa kieltä ja sopeutumaan sen myötä paremmin? Eikö sen voisi katsoa kaikkien eduksi? Ihmiset kokoontuisivat, saisivat vertaistukea ja oppisivat yhdessä, kenen oikeuksia siinä poljettaisiin? Tuskin kenenkään.
Elämä ei ole yksinkertaista ja ihmiset ovat erilaisia. Kuitenkin koen, että tehtäessä tällaisesta toiminnasta yksi osa kotouttamista, saavutettaisiin huomattavasti suurempi osa maahan muuttaneista äidestä ja edesautettaisiin heidän sopeutumistaan. Ei myöskään tällaisen järjestäminen ole yksinkertaista. Tässä kohtaa kotuttamistoimenpiteiden priorisointi ja avoin yhteistyö eri tahojen kesken näyttelisi suurta roolia. Voisiko toimintaa vahvistaa selkeä tavoite sekä konkreettiset toimenpiteet, sen sijaan että vielä tutkitaan ja puhutaan?
Lähde:
Nuotio, T. Perheenyhdistämisellä saapuneet pakolaisnaiset työllistyvät muita hitaammin – “Voidaanko kotouttamista kohdentaa lisää lasta kotona hoitaville äideille?”. Forssan Lehti 20.10.2020.
https://www.forssanlehti.fi/uutiset/perheenyhdistamisella-saapuneet-pakolaisnaiset-tyollistyvat-muita-hitaammin-voidaanko-kotouttamista-kohdentaa-lisaa-lasta-kotona-hoitaville-aideille-803694
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
On totta että kielen oppimalla kotoutuminen onnistuu helpommin. Mitä helpommaksi opiskelu on tehty, sen todennäköisemmin siihen myös osallistutaan. Haasteena opiskelulle voi olla, ettei sopivan tasoista kurssia löydy. Kotona pieniä lapsia hoitavilla äideillä ei myöskään ole välttämättä mahdollisuutta lähteä kursseille ilman lapsia. Helsingissä tähän tarjotaan hyvänä ratkaisuna Kotiva-kursseja ja kotoklubi Kanelia.
Olen itse työni kautta päässyt tutustumaan kotoklubi Kaneliin, leikkipuistoissa toteutettavaan suomen kielen opiskeluun. Kaneli-tuokioihin ovat tervetulleita kaikki ja leikkipuisto kokoontumispaikkana on sopivan neutraali ja helposti saavutettavissa. Parhaimmillaan asiakkaat tutustuvat alueen muihinkin lapsiperheisiin ja solmivat uusia ystävyyssuhteita. Kanelissa käytetään toisto-metodia. Menetelmä on siinä mielessä erinomainen, että luku- tai kirjoitustaitoa ei tarvita. (http://suomenkielisanootervetuloa.fi/metodi/) Näin osallistumiskynnys madaltuu entisestään.
Jo hieman pidemmälle suomen kielen opinnoissa ehtineet voivat hakea Kotiva-kursseille. Maksuttomat kurssit järjestetään eri puolilla Helsinkiä ja lastenhoito on tarvittaessa järjestetty.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kasvatus-ja-koulutus/leikki-ja-avoin-toiminta/perheiden-aamupaivatoiminta/suomea-toiminnallisesti-ryhmissa
https://www.hel.fi/ammatillinen/fi/koulutukset/koulutukset-maahanmuuttajille/kotiva-kotivanhempien-suomen-kielen-kurssit
Kaikkia nämä vaihtoehdot eivät tavoita syystä tai toisesta, ja varmasti tarvittaisiin lisääkin erilaisia tapoja toteuttaa kielen oppiminen. Kieli on avain uusiin kulttuureihin ja kotoutumiseen.