On tullut aika päättää blogimme, vieraalla maalla. Blogimme nimi kuvaa hyvin niin pakolaisten elämää, kuin oman blogi urakkamme aloitusta. Olimme täysin vieraalla maalla tämän aiheen kanssa, joka meille valikoitui. Kuitenkin voimme sanoa maailmamme avartuneen taas hieman lisää tämän aiheen parissa.
Tässä vaiheessa meistä tuntuu ettemme haluaisi enään kuulla mitään korona viruksesta. Virus on voinut aiheuttaa elämäämme paljon hankaluuksia. Liikumistamme rajoitetaan ja ihmisten taloudellinen ahdinko kasvaa. Sosiaaliset tilanteemme ovat tällä hetkellä etäisiä ja kasvojamme peittää maskit. Tämä voi tuntua meistä ärsyttävältä, mutta mitä korona virus tarkoittaa maailman pakolaisille?
Suomen Pakolaisapu on jakanut Vuoden pakolaisnainen -palkinnon vuodesta 1998. Vastaava palkinto vuoden pakolaismiehelle on jaettu vuodesta 2016. Palkinnon tarkoituksena on tuoda esiin kannustavia esimerkkejä onnistuneesta kotoutumisesta sekä rohkaista pakolaisia toteuttamaan omia tavoitteitaan ja unelmiaan uudessa kotimaassaan.
Sisäministeriö on kertonut tiedotteessaan, että tänä vuonna 2020 Suomi vastaanottaa 850 kiintiöpakolaista. Syyrialaisia (Libanoninsta ja Turkista) 400 henkeä, Sambiasta 200 kongolaista sekä Nigeristä 130 henkeä. Loput 120 kiintiöpaikkaa varataan hätätapauksien vastaanottoon ja näille ei ole etukäteen määritelty kansalaisuus- tai aluerajauksia. Tiedättekö, minkälainen prosessi näiden pakolaisten valitseminen sitten todellisuudessa on?
Rasismista puhuttaessa tulee ensimmäisenä mieleen rasistiset vitsit tai sanat toiselle. Voimme ajatella toimivamme suvaitsevasti toisiamme kohtaan vaikka todellisuudessa voimme tiedostaen tai tiedostamatta kohdella ihmisiä eriarvoisesti. Olemmeko me suomalaiset suvaitsevaista kansaa vai löytyykö yhteiskunnastamme rasismia ja syrjintää?
Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan työssäkäyvistä maahanmuuttajista? Et ehkä ensimmäisenä ajattele korkeakoulutettuja ihmisiä. Ajattelet kenties siivoojia, bussikuskeja tai hoiva-alan työntekijöitä. Helsingin Sanomissa oli mielenkiintoinen ja havainnollistava artikkeli siitä, millaisia ennakkoluuloja maahanmuuttajataustaiset korkeakouluopiskelijat voivat kohdata.
Kävin tässä taannoin lyhyen ja ytimekkään keskustelun maahanmuuttajista. Minä; Tutustuin tuossa juuri ulkomaalaislakiin ja maahanmuuttoon. Toinen; Mutta Suomihan rikkoo maahanmuuttolakia. Minä; Miten muka? Toinen; Kun ne lähetti sen yhden sinne takaisin kotimaahansa ja sit se kuoli ja sitten Suomi sai kauheet sanktiot EU:lta ja sit se olikin huijaus. Minä; Ei se suoraan liittynyt siihen lakiin. … Lue lisää
Asuessamme hyvinvointivaltiossa uppoutuneina omaan arkeemme ja omiin ongelmiimme on helppo olla ajattelematta kaikkea pahuutta, mitä maailma pitää sisällään. Meille ajatus sodasta ja sen tuomasta tuskasta voi tuntua kaukaiselta. Tai elämä mudasta ja kepeistä rakennetussa talossa, maassa jossa kapinallisjoukko voi tulla yöllä kotiisi, murhata perheenjäsenesi ja voit itse joutua seksiorjaksi. Tällaiset ihmiskohtalot eivät varmastikkaan ole mielessämme … Lue lisää
Tiesitkö, että 79,5 miljoonaa ihmistä oli paossa kotiseudultaan viime vuoden lopulla? Tai että yli kaksi kolmannesta maailman pakolaisista tulee vain viidestä maasta? Eniten pakolaisia tulee tällä hetkellä Syyriasta, Venezuelasta, Afganistanista, Etelä-Sudanista ja Myanmarista. Nämä ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan vainojen, konfliktien, väkivallan ja ihmisoikeusrikkomusten takia.
Kela ja THL ovat seuranneet vuosia 2001-2014 maahanmuuttaneiden pakolaisten työtuloja, työttömyyttä sekä perhevapaiden yleisyyttä. Tanja Nuotion kirjoittamassa artikkelissa todetaan, että tutkimusten mukaan naiset, jotka jäävät perhevapaille Suomeen muuttaessaan, ovat työllistymisen kannalta heikoimmassa asemassa. Heidän kohdallaan kotouttamisen keinot jäävät vähemmälle. Kysymys kuuluukin; pystytäänkö kotouttamista kohdentamaan nykyistä enemmän kotona lastensa kanssa oleville maahanmuuttaja-äideille?