Kaarna on hämmentynyt. — Missä Maija on? Maija oli juuri tulossa. Missä hän on? Voiko joku kertoa missä Maija on? Kaarna ei tunnista huoneessa olevia henkilöitä. Jonkun ääni on tuttu. Onko se joku työkaveri vai naapuri. Tuon yhden hän näki aamulla. Tuo toinen on vihaisen näköinen. Onkohan hän vihainen minulle? Ärsyttävä tyyppi, en halua edes katsoa häntä. Miksi olen täällä enkä kotona? Missä Maija oikein on?
Tavarat ovat jatkuvasti hukassa ja suuntavaisto pettää yhä useammin. Onko kyseessä vanhuuteen kuuluva höperyys vai tulisiko huolestua muistisairaudesta? Muistisairaudet kuuluvat kansantauteihimme ja Suomessa arvioidaankin olevan lähes 200 000 muistisairasta henkilöä. (THL) Muistisairaudet yleistyvät sitä enemmän, mitä vanhemmaksi ihmiset elävät.
Vaikka ikääntyminen voi vaikuttaa muistiin, jatkuva unohtelu ja sekavuus eivät kuulu vanhuuteen sen enempää kuin nuoruuteenkaan, joten vanhuuden höperyyden taustalla voi hyvinkin piillä jotain muuta – ei kuitenkaan välttämättä muistisairautta. Usein unohtelun taustalla on esimerkiksi stressin tai univaikeuksien aiheuttamia keskittymiskyvyn ongelmia, mutta jos tilanne huolettaa unohtelijaa tai läheisiä, on syytä selvittää, mistä on kyse. Muistisairauden hoito on tehokkainta, kun se aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, joten hoitoon hakeutumisen kanssa ei kannata aikailla.
Muistisairaudet ovat usein rankimpia sairastuneen läheisille, sillä taudinkuvaan kuuluu, että sairastunut ei pian alkuvaiheen jälkeen enää tunnista oireitaan. Ihminen siis tuntee itsensä terveeksi ja kykeneväksi, vaikka läheiset huomaavat, että muisti ei ole entisellään ja arjen pärjääminen hankaloituu. Asia kannattaa ottaa rohkeasti puheeksi ja suostutella läheinen tutkimuksiin, jonne pääsee esimerkiksi terveyskeskuksen tai työterveyshuollon kautta.
Millaisista oireista olisi syytä hakeutua tutkimuksiin?
- Oma tai läheisen huoli muistioireista
- Unohtelu haittaa arjen sujumista
- Sovitut tapaamiset unohtuvat
- Puhe ja sanojen käyttäminen muuttuu
- Päättelykyky heikentyy
- Taloudenhoito ei suju
- Kellonaikojen hahmottaminen hankaloituu
- Tavaroiden hukkaaminen
- Mielialamuutokset yhdessä heikentyneen muistin kanssa
- Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, pelokkuus
- Aloitekyvyn heikentyminen
(Muistiliitto https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet/milloin-huolestua)
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta. En tiennytkään, että muistisairaudet ovat noin yleisiä. Aloin myös pohtimaan kuinka muistisairauksia voitaisiin ehkäistä ja sitä häpeää mitä monilla muistisairailla on omasta sairaudestaan.
Hyvä, että tiedostetaan ettei muistiongelmat välttämättä johdu vain vanhuudesta vaan taustalla voi olla muutakin.
Toitte esiin tärkeän aiheen. Muistisairautta on joissain tapauksissa vaikeaa tunnistaa, etenkään sairauden alkumetreillä ja näin ollen avun hakeminen saattaa viivästyä. Kuitenkin muistisairauden varhaisten oireiden tunnistaminen olisi tärkeää, jotta sen etenemistä voitaisiin mahdollisesti hidastaa ja parantaa elämänlaatua. Usein ikääntyneiden unohtelulla vitsaillaan ja kuitataan tilanteet “vanhuuden höperyys” ajattelulla. On myös tärkeää tiedostaa, että ikäihmisen muuttuneen toiminnan tai käytöksen syy voi olla mikä vain, ei aina muistisairaus. Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta!
Kiitos mielenkiintoisesta ja tärkeästä postauksesta! Vanhuuden höperyys on ehkä liiankin usein aihe, josta vitsaillaan. On tärkeää muistaa, että sen takana saattaa olla kuitenkin ihan oikea sairaus, joka tulisi ottaa vakavasti. Erityisesti jos ikäihminen asuu yksin ja läheinen huomaa hänen käytöksessään muutoksia, tulisi aiheeseen tarttua mahdollisimman nopeasti!
Kiinnostava aihe. Olisin halunnut kuulla enemmän siitä, miten alkavia muistisairauksia voisi hoitaa, jos ne huomataan tarpeeksi ajoissa. Valitettavasti huomasin, että blogiteksti jäi hieman kesken. Oli hyvä kirjoitus kuitenkin 🙂
Paulina
Kiitos kirjoituksestasi. Ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa, joka tarkoittaa myös muistisairaiden lisääntymistä. Muistisairaus koskettaa sairastuneen lisäksi merkittävästi myös läheisiä. Jäin pohtimaan, huolehditaanko muistisairaan läheisten tuesta tarpeeksi? Olen itse seurannut muistisairaan läheisen elämää, ja täytyy todeta, että tukea lähiomaisille ei ainakaan silloin tarjottu. Lista oireista, joiden perusteella olisi syytä hakeutua tai auttaa omainen muistitutkimuksiin, olisi hyvä olla tiedossa kaikilla ihmisillä. Toivottavasti tulevaisuudessa muistisairauden hoitoon kehitetään niin hyvät keinot, että muistisairaan ihmisen elinvuosista tulisi sairauden edetessä inhimilliset ja elämisen arvoiset. Olisi mielestäni myös erittäin tärkeää tarkistaa aina vanhuksen kokonaisvaltainen terveydentila, etenkin tutkittaessa ja epäiltäessä muistisairautta. Vanhusten ravitsemus on usein todella heikkoa, jonka takia voi ilmetä erilaisia puutostiloja elimistössä. Nämä puutostilat voivat jo yksinomaan olla aiheuttamassa “höperyyttä”, kuten aivosumua. Mietinkin, otetaanko vanhukselta tutkimusten yhteydessä tällainen laaja-alainen ravitsemustesti, joka kertoo terveydentilasta. Jäin myös miettimään, että miten varhaisessa vaiheessa todettua muistisairautta aletaan Suomessa perusterveydenhuollossa hoitamaan. Toivottavasti hoidossa otetaan huomioon ihmisen monipuolinen terveyden tukeminen.