Noin 15–25 % turvapaikanhakijoista ja pakolaisista on diagnosoitavia mielenterveyshäiriöitä.
Mielenterveyshäiriöt turvapaikanhakijoilla ja pakolaisilla on hyvin tyyppillistä. THL tilastojen mukaan joka neljännellä on jonkinlainen mielenterveysongelma.
Tämä johtuu suurelta osin turvapaikanhakijoiden traumaattisista ja järkyttävistä kokemuksista kotimaissaan. Moni saapuessaan on nähnyt väkivaltaa, sotaa tai kuolemaa. Suurin osa heistä on kokenut maassaan myös kidutusta, seksuaalista väkivaltaa tai muuta vakavaa väkivaltaa. Myös lapset kokevat samanlaisia traumaattisia tapahtumia kuin aikuiset. Toinen mielenterveyttä kuormittava tekijä on turvapaikanhakijoiden kokema raskas pakomatka. Pakomatka on merkinnyt turvapaikanhakijoille monenlaisia menetyksiä, kuten kodin, suhteiden tai jopa perheen. Lisäksi pakomatkalla perheen jäsenet voivat myös menettää toisiaan. Moni saapuessaan on kokenut niin paljon, että psyykkiset oireet ovat väistämättömiä.
Mielenterveyshäiriöt ja stigma
Turvapaikanhakijoiden yleisimmät häiriöt ovat traumaattinen stressihäiriö, muut ahdistuneisuushäiriöt ja masennus. Mielenterveysongelmat voivat ilmetä eri tavoin ja siksi niitä voi olla vaikeaa tunnistaa. Lisäksi ilman kokonaista kuvaa turvapaikanhakijoiden kokemuksista diagnosointi ei tule helpoksi. Turvapaikanhakijoilla saattaa myös olla negatiivinen kuva tai stigma mielenterveysongelmien ympärillä, joten niistä puhuminen voi olla pelon tai häpeän lähde. Masennuksesta puhuessaan moni saattaa kuvailla itseään vain väsyneeksi. Lisäksi tiedottomuus mielenterveysongelmista on todella yleistä tilanteissa, jossa turvapaikanhakijoiden koulutus on puutteellinen. Tulkkauksen puute, erilaiset kulttuuriset käsitykset mielenterveysongelmista tai mielenterveysongelmien puhumisesta syntyvä häpeä turvapaikanhakijoilla saattaa vaikeuttaa tai estää avun hakemista monilla.
Palveluista tiedottaminen
Kaksi viikkoa saapumisen jälkeen turvapaikanhakijoille järjestetään tapaaminen vastaanottokeskuksessa. Kokouksessa terveydenhoitaja kertoo palveluista, joihin turvapaikanhakija on oikeutettu sekä antaa tietoa Suomen terveydenhuolto järjestelmästä. Lisäksi tehdään alustava arvio yksilön terveydestä ja järjestetään turvapaikanhakijalle tulkki. Jos nähdään että turvapaikanhakijalla on mielenterveysongelmia tai vastaavia oireita, ohjataan yksilö jatkohoitoon. Mielenterveyspalvelujen saantia tuetaan antamalla kattavasti tietoa eri mielenterveysongelmista ja häiriöistä. Tavoitteena on vähentää stigmaa lisäämällä tietoisuutta palveluista ja eri hoitotavoista. Mielenterveyspalvelujen moninaisuus, saatavuus sekä kulttuurinen sensitiivisyys palveluissa on todella tärkeää turvapaikanhakijoiden hyvinvoinnin tukemisessa.
Lähteet:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020. “Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveys” https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-mielenterveys/turvapaikanhakijoiden-ja-pakolaisten-mielenterveys
Castaneda, Anu E. jne. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa – PALOMA-käsikirja. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136193/7.8.PALOMA_KA%cc%88SIKIRJA_WEB.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
