Suomen sotavuosien ylisukupolviset traumat

Kuva: Sa-Kuva

’’Välittömät sodanjälkeiset vuodet olivat painajaisaikaa, jolloin kymmenientuhansien kotien makuukammareissa palattiin öisin juoksuhautoihin ja tykistökeskityksiin. Päivisinkin kotiutuneet miehet olivat edelleen varpaillaan: Koviin äänin, yllättäviin liikkeisiin ja muihin ärsykkeisiin reagoitiin selkäytimestä. Sotakokemukset siirtyivät perheisiin, ja osalle alkoholista muodostui sekä lääke että taakka.’’ (Kivimäki 2013, 369).

Suomen sotavuosiin 1939-45 liittyy paljon vaiettua. Sodissa syntyneistä mielenterveyden haasteista ei puhuttu, eikä niitä ymmärretty. Moni ”rikkiammuttu” tai ”tärähtänyt” jäi ilman tarvitsemaansa apua, ja paha olo välittyi myös perheeseen ja lähipiiriin. Mutta siitä on kuitenkin jo vajaat 80 vuotta, eikö voida puhua trauman jääneen historiaan, vai muuttiko se sittenkin muotoaan ja tuliko siitä ylisukupolvista?

Lue lisää Suomen sotavuosien ylisukupolviset traumat

Lisää tehokasta apua mielenterveys- ja päihdeongelmiin lastensuojelussa!

Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleisiä lastensuojelussa. Sijoitetuista 13–17-vuotiaista lapsista joka toinen on nuorisopsykiatrian asiakas, minkä lisäksi lähes kahdella kolmesta koulukotiin sijoitetulla lapsella on jokin psykiatrinen diagnoosi. (Laitinen 2021.) Noin puolet mielenterveysongelmista alkaa lapsuudessa ja nuoruudessa ennen 14 vuoden ikää (WHO 2019). Korona-ajan vaikutuksia lastensuojeluun vielä seurataan, mutta esimerkiksi Helsingissä mielenterveysongelmiin liittyvien lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi alkuvuonna neljänneksen viime vuoteen verrattuna. Lastensuojelun asiakkuuksien ja sijoituksien määrän on arvioitu kasvavan vielä entisestään. (Lepistö 2021.) 

Lue lisää Lisää tehokasta apua mielenterveys- ja päihdeongelmiin lastensuojelussa!

Pakolaiset – Mielenterveyden rooli kotoutumisen onnistumisessa

Pakolaisuus ja siihen suhtautuminen on jo pitkään, erityisesti vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen, jakanut mielipiteitä arjessa ja politiikassa. Lähiaikoina pahentunut Afganistanin tilanne ja sen mukana tuleva pakolaisaalto on herättänyt taas kiihtyvää keskustelua pakolaisuuteen liittyvistä aiheista. Tämä keskustelu vaikuttaa ihmisten tietoisiin tai vähintäänkin alitajuisiin ajatuksiin pakolaistaustaisista ihmisistä sekä yksilöinä, että ihmisryhmänä. On paljon mielipiteitä ja myöskin huolia siitä, pystyvätkö pakolaiset sopeutumaan ja kotoutumaan kunnolla suomalaiseen yhteiskuntaan, ja jos ei, niin mitä kaikkea siitä seuraa. Tämä huoli on aiheellinen ja ymmärrettävä. Tämänkaltaisten huolten takia tarvitaan kuitenkin nykyistä laajempaa ymmärrystä siitä, millaiset asiat uhkaavat ja mitkä taas edistävät kotoutumista, jotta sopeutumisen haasteisiin liittyviä vääristyneitä ennakkoluuloja voidaan minimoida. Uuteen yhteiskuntaan sopeutuminen voi olla pakolaistaustaisille haasteellista tai hidasta monesta eri syystä, mutta pakolaiskokemukseen liittyvät mielenterveysriskit ovat todella suuressa roolissa.

Lue lisää Pakolaiset – Mielenterveyden rooli kotoutumisen onnistumisessa

Oma vika? – Huono-osaisen avun saannin vaikeus mielenterveyden haasteisiin

Kuva: Pixaby

Joka päivä voi nähdä vaikkapa Helsingin päärautatieasemalla, kun kaksi maailmaa kohtaavat. Olemuksensa ”menestyneeksi” brändänneet uraohjukset vastailevat työpuheluihin samalla puikkeloiden asunnottomien ja narkomaanien välistä taksitolpalle. Katsekontaktia vältellään parhaansa mukaan, nenäänsä kurttuun nyrpistelevä ”menestyjä” saattaa oikeuttaa tämän asetelman itselleen ajatuksilla, jotka syventävät kuilua näiden kahden ihmisryhmän välillä – Mitäs eivät opiskelleet yhtä ahkerasti, tai ”ihan oma syy”. Mutta onko meillä kuitenkaan samat lähtökohdat? Taloudellinen pääoma on yksi eriarvoiseen asemaan asettava tekijä, mutta entä mielenterveys?

Lue lisää Oma vika? – Huono-osaisen avun saannin vaikeus mielenterveyden haasteisiin

Kuntoutus kehitysvammaisen mielenterveyttä tukevana palveluna

Kehitysvammainen voi saada kuntoutusta elämänsä ja arkensa tukemiseksi. Kuntoutuksella tarkoitetaan erilaisia tukitoimenpiteitä, joilla pyritään edistämään osallisuutta, parantamaan suoriutumismahdollisuuksia arjessa ja vähentämään tuen tarvetta. Kuntoutus on palvelu- ja sosiaaliturvajärjestelmän osa, joka rakentuu jokaisen henkilökohtaiseksi kuntoutuspoluksi. Kuntoutus tukee henkilöä tilanteissa, joissa vamma tai sairaus on heikentänyt mahdollisuuksia pärjätä omassa elämäntilanteessa ja -ympäristössä. Sen tarkoitus on parantaa ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä tukea hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä arjessa. Se voi sisältää erilaisia palveluja, kuten neuvontaa, terapiaa, koulutusta, apuvälineitä ja taloudellista tukea kuntoutuksen ajalle.  

Lue lisää Kuntoutus kehitysvammaisen mielenterveyttä tukevana palveluna

Kehitysvammaisen ihmisen mielenterveyden tukeminen

Kehitysvammaisten ihmisten mielenterveys on usein haavoittuvaisempi kuin muilla ihmisillä, ja erilaisia mielenterveyden haasteita esiintyykin arviolta 30-50% kehitysvammaisista henkilöistä. Suomessa joka kolmannella lievemmin kehitysvammaisella ja lähes joka toisella vaikeammin kehitysvammaisella henkilöllä arvioidaan olevan mielenterveyden tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia. Mielenterveyteen vaikuttavat sekä sisäiset että ulkoiset tekijät. Sisäiset tekijät ovat henkilöön itseensä liittyviä asioita, kuten hyvä fyysinen terveys ja vuorovaikutustaidot. Ulkoiset suojaavat tekijät ovat ympäristöön ja olosuhteisiin liittyviä asioita, kuten sosiaalinen tuki ja turvallinen elinympäristö. Kehitysvammaiset kärsivät samoista mielenterveyden ongelmista kuin muukin väestö, mutta ne jakautuvat hieman eri tavalla. Psykoottisia häiriöitä, ADHD:ta ja käytöshäiriöitä esiintyy kehitysvammaisilla muuta väestöä enemmän. Koska kehitysvammaisten henkilöiden mielenterveyden ongelmissa korostuvat eri asiat kuin valtaväestön, myös hoidossa on tärkeää huomioida asiakasryhmä. Mitkä asiat sitten vaikuttavat kehitysvammaisen mielenterveyteen ja miten sitä voidaan tukea?  

Lue lisää Kehitysvammaisen ihmisen mielenterveyden tukeminen

Traaginen? transsukupuolisuus Suomessa

Transsukupuolisten itsemurhariski on valtaväestöön verrattuna moninkertainen. Miksi? Well let me tell you (my opinion as a cis-woman.)

Seta kuvailee sukupuolta näin: Sukupuoli on erilaisista geneettisistä, kehityksellisistä, hormonaalisista, fysiologisista, psykologisista, sosiaalisista ja kulttuurisista ominaisuuksista koostuva jatkumo. Sukupuolia eivät siis ole vain mies ja nainen, vaan ihminen voi olla molempia yhtä aikaa, jotain siltä väliltä tai jotain ihan muuta. Joillakin taas ei ole sukupuolta lainkaan.

Lue lisää Traaginen? transsukupuolisuus Suomessa

Maailman onnellisin onneton kansa

”Mitä? Miten muka?” sekä ”No en minä ainakaan erityisen onnellinen ole” olivat yleisiä reaktioita suomalaisilta, kun Suomi sijoittui jälleen kerran maailman onnellisimmaksi valtioksi maailman onnellisuus raportissa. Itse ulkomailla useita vuosia asuneena en taas ihmettele tulosta ollenkaan. Enkä kyllä toisaalta ihmettele ihmisten reaktioitakaan… Johtaahan Suomi Euroopan itsemurhatilastoja, meillä on helvetisti ongelmia mielenterveyden ja yksinäisyyden kanssa sekä yleisesti juro kansallisidentiteetti. Miten näistä palasista rakentuu onnellisuutta? Well let me tell you.

Lue lisää Maailman onnellisin onneton kansa

Mieletön maa

Hei!

Olemme toisen vuoden sosiaalialan opiskelijoita Laurean ammattikorkeakoulusta Tikkurilan kampukselta. Tarkastelemme tässä blogissa, miten eri mielenterveyden ongelmat ja sairaudet ilmenevät suomalaisessa yhteiskunnassa sekä niiden syitä ja historiaa. Mielenterveyden haasteet näkyvät yhteiskunnassa monin eri tavoin ja niiden ylisukupolvisuus koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella. Tulemme poimimaan esimerkkejä yhteiskunnan eri osa-alueilta sekä erilaisista ihmisryhmistä. Kutsumme lukijat pohtimaan kanssamme muun muassa: 

Miten sotien traumat näkyvät vielä onnellisuustutkimusten huipulla olevassa nykysuomessa? Miksi ja millä perustein Suomi on onnellisin maa?  Miten länsimäisen ihmisen mielenterveys selviää muuttuvassa nyky-yhteiskunnassa sekä sosiaalisen median myllerryksessä? Suljettuamme yhteiskunnan korona-pandemian vuoksi, jättääkö pandemia kauaskantoiset seuraukset yksilön henkiseen hyvinvointiin alhaisista kuolinluvuista huolimatta? 

Viimeinen kerta

Suomessa lähes joka toinen nainen on elämänsä aikana kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai molempia. On todettu erilaisten kyselytutkimusten avulla, että naisista ja miehistä suunnilleen yhtä moni on kokenut parisuhdeväkivaltaa, mutta vakava väkivalta kohdistuu valitettavasti useammin naisiin. Naiset saavat väkivallasta myös miehiä enemmän ja vakavampia vammoja. Parisuhdeväkivaltaan kuolleista suurin osa on naisia. 

Lue lisää Viimeinen kerta